Smith-Kingsmoren oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 12.10.2021

ORPHA: 457485
OMIM: 616638

Avainsanat: Macrocephaly-intellectual disability-neurodevelopmental disorder-small thorax (MINDS) syndrome, Smith-Kingsmoren syndrome (SKS)

Lyhyesti

Smith-Kingsmoren oireyhtymä on moninainen sikiökehityksen aikainen häiriö. Oirekuvana on mm. kehitysvammaisuus, makrokefalia eli tavanomaista suurempi päänympärys, megalenkefalia eli aivojen tavanomaista suurempi koko, epilepsia, poikkeavat kasvonpiirteet ja pienikokoinen henkitorvi. Muita mahdollisia löydöksiä on useita erilaisia, kuten kehityksen viivästymät, autismikirjon häiriö, ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö sekä ihon maitokahviläiskät. Oirekuva vaihtelee yksilöllisesti, eikä kaikkia tässä kuvattuja oireita löydy kaikilta henkilöiltä, joilla on Smith-Kingsmoren oireyhtymä. Vastaavasti oireyhtymään voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita ei tässä kuvauksessa ole mainittu.

Oireet ja löydökset

Smith-Kingsmoren oireyhtymässä lapset voivat olla hypotonisia toisin sanoen heillä on alentunut lihasjänteys. Lasten kehitys on yleisesti viivästynyt, eivätkä kaikki opi esimerkiksi puhumaan. Kehitysvammaisuus on osa oireyhtymää.

Epilepsia, ADHD, levottomuus, aggressiivinen tai itseään vahingoittavaa käytös ja/tai autismikirjon häiriöt ovat mahdollisia.

Lapsella voi olla aistihäiriöitä, jolloin esimerkiksi nälän, kylläisyyden, kylmän ja kuuman aistimisessa voi olla puutteita. Suurimmalla osalla on myös unihäiriöitä.

Smith-Kingsmoren oireyhtymässä aivot ja sitä myötä pään koko ovat tavanomaista suuremmat. Osalta aivokuvantamistutkimuksissa voi löytyä aivojen rakennepoikkeavuuksia, kuten polymikrogyria eli aivojen pinnan poikkeava aivopoimutus, laajentuneet aivokammiot (ventriculomegaly) ja/tai hemimegalenkefalia eli toispuoleinen aivojen koon kasvu.

Smith-Kingsmoren oireyhtymän kasvonpiirteisiin voivat lukeutua mm. kasvojen kolmiomainen olemus, korostunut otsa, vajaakehittyneet keskikasvot, madaltanut nenänselkä, matala nenä-huulivako ja ohut ylähuuli. Silmät saattavat olla kaukana toisistaan ja silmäluomiraot voivat olla alaspäin suuntautuneet. Jostakin syystä monilla, joilla on Smith-Kingsmoren oireyhtymä, on myös kiharat hiukset.

Smith-Kingsmoren oireyhtymässä ihossa voi olla maitokahviläiskiä (café au lait -läiskät). Ne ovat muuta ihoa tummempia pigmentoituneita ja usein hyvänlaatuisia ihoalueita ihossa.

Ruuansulatusongelmat, kuten vatsakivut, ummetus ja ripuli voivat olla osa oirekuvaa. Oirekuvan laajuus vaihtelee yksilöittäin.

Syy ja perinnöllisyys

Smith-Kingsmoren oireyhtymän aiheuttaa kromosomissa yksi (1p36.22) sijaitsevan mTOR (Mammalian target of rapamycin)-nimisen geenin mutaatio. MTOR on proteiinikinaasi, entsyymi, joka osallistuu mm. solun kasvun, jakautumisen ja geenien ilmentymisen säätelyyn sekä on tärkeä hermoston muovautumiskyvylle (synaptic plasticity). Yli 12 eri mutaatiotyyppiä on kuvattu lääketieteellisissä julkaisuissa. Monilla mTOR-geenin mutaatio vilkastuttaa mTOR-proteiinin toimintaa (niin kutsuttu gain of function-mutaatio). Tämän vuoksi hermosolujen kasvu kiihtyy, aivojen koko kasvaa ja aivotoiminnoissa ilmenee häiriöitä.

Smith-Kingsmoren oireyhtymä periytyy autosomissa dominantisti eli vallitsevasti. Täten mutaatio lapsen isältä tai äidiltä perityssä geenissä riittää oireyhtymän kehittymiseksi kohdussa. Jos toisella vanhemmista on mTOR-geenin mutaatio perimässään, lapsi perii 50 %:n todennäköisyydellä tämän vanhemmaltaan. Periytymisen todennäköisyys on perheessä muuttumaton raskaudesta toiseen.

Smith-Kingsmoren oireyhtymän voi aiheuttaa myös aivan uusi mutaatio niin kutsuttu de novo– mutaatio. De novo-mutaatiot syntyvät kypsyvissä sukusoluissa (munasolussa/siittiössä) ennen hedelmöitystä tai pian sen jälkeen. Mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) luokkaa.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Maailmanlaajuisen Smith-Kingsmoren oireyhtymän potilasrekisterin mukaan yli 150:llä henkilölle on asetettu Smith-Kingsmoren oireyhtymän diagnoosi (elokuu 2021)

Diagnoosi ja hoito

Potilaan oireet voivat johtaa oireyhtymän jäljille. Oireyhtymän diagnoosin varmistaa perimäntutkimustulokset, patogeeninen mutaatio mTOR-geenissä.

Oireyhtymään ei ole olemassa parantavaa hoitoa. Jokaista potilasta hoidetaan siis hänellä ilmenevien oireiden mukaisella tavalla. Oireiden hoito on moniammatillista.

Ennuste

Eliniän odotteesta ei ole mainintoja, joten pitkäaikaisseurantatutkimusten tarve on ilmeinen.

Historia

Laurie D. Smith ja Stephen F. Kingsmore tutkimuskollegoineen kuvasivat oireyhtymän ensi kerran vuonna 2013.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Smith-Kingsmore Syndrome Foundation

Facebookista löytyy hakusanalla ” Smith-Kingsmore syndrome” useita englanninkielisiä avoimia ja suljettuja keskusteluryhmä läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmiin pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Smith-Kingsmore syndrome
MedlinePlus: Smith-Kingsmore syndrome
Child Growth Foundation: Smith-Kingsmore syndrome

Lähteet

Orphanet: Macrocephaly-intellectual disability-neurodevelopmental disorder-small thorax syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Smith-Kingsmore syndrome; SKS

Besterman AD, Althoff T, Elfferich P, Gutierrez-Mejia I, Sadik J, et al. (2021). Functional and structural analyses of novel Smith-Kingsmore Syndrome-Associated MTOR variants reveal potential new mechanisms and predictors of pathogenicity. PLOS Genetics 17(7): e1009651. https://doi.org/10.1371/journal.pgen.1009651

Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 12.10.2021.