Septo-optinen dysplasia

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 25.11.2024

ORPHA:3157
ICD-10: Q04.4
OMIM: 182230

Avainsanat: Septo-optic dysplasia (SOD), SOD Spectrum, De Morsier Syndrome

Lyhyesti

Septo-optinen dysplasia (SOD) on harvinainen, synnynnäinen ja oirekuvaltaan heterogeeninen oireyhtymä, johon kuuluvat näköhermon vajaakehitys, hypopituitarismi eli aivolisäkkeen vajaatoiminta sekä puutteet keskiaivojen rakenteissa. Oireet voivat ilmetä pian syntymän jälkeen tai varhaislapsuudessa ja ne voivat vaihdella huomattavasti yksilöstä toiseen. Huomioitavaa on, että ainoastaan noin 30 % tapauksista todetaan kaikki kolme edellä mainittua SOD:n pääoiretta.

Oireet ja löydökset

SOD:n silmäoireisiin kuuluu yhden silmän (57 % tapauksista) tai molempien silmien (32 %) näön heikkeneminen, joka on 23 % tapauksista merkittävää. Muita näkökykyyn liittyviä haasteita voivat olla nystagmus eli silmävärve ja karsastus. Päinvastoin kuin normaalisti, SOD:ssa pupillit eli mustuaiset laajentuvat kirkkaassa valaistuksessa.

Aivolisäkkeen vajaatoiminta todetaan yli puolella tapauksista (62–80 %). Aivolisäkkeen vajaatoiminnassa yhden tai useamman aivolisäkkeen hormonin erityksessä on puutteita. On myös mahdollista ettei aivolisäkkeestä erity hormoneja lainkaan. Kasvuhormonin erityksen tai vasteen puutos on tyypillisin SOD:ssa esiintyvä aivolisäkehormonin häiriö. Vähäinen kasvuhormonin eritys johtaa mm. lyhytkasvuisuuteen. Muita aivolisäkkeen vajaatoimintaan liittyviä hormonierityksen puutteita voi olla tyreotropiinin (TSH), gonadotropiinia vapauttavien hormonien (FSH ja LH), adrenokortikotrooppisen hormonin (ACTH) ja antidiureettisen hormonin (ADH) eli vasopressiinin erityksessä. Näiden hormonien puutos aiheuttaa kukin eri oireita.

TSH-hormonin puutos johtaa mm. hypotyroidismiin eli kilpirauhasen vajaatoimintaan. FSH:n ja LH:n puutteesta seuraa hypoganadismi eli sukupuolirauhasten (kivesten tai munasarjojen) vajaatoiminta. ACHT:n vajaaerittymisestä seuraa mm. epänormaali kortikosteroidien erittyminen lisämunuaisesta, josta seuraa häiriöitä verensokeritasapainon ja verenpaineen säätelyssä erilaisten stressireaktioiden ja/tai voimakkaiden tunnekokemusten yhteydessä. ADH:n puute tai sen aikaansaaman toiminnan puute munuaisissa johtaa puolestaan polyuriaan eli runsasvirtsaisuuteen.

Keskiaivojen poikkeavuuksiin kuuluvat mm. aivojen otsalohkon ja aivojen keskilinjan alueella sijaitsevan kuultavan väliseinän (septum pellucidum) (60 % tapauksista) ja/tai aivokurkiaisen puutos. Kuultava väliseinä sijaitsee aivokurkiaisen ja aivokaaren (fornix) välissä ja se on yhteydessä vasempaan ja oikeaan sivukammioon (ventriculus lateralis). Aivokurkiainen puolestaan on hermosyykimppu, joka yhdistää vasemman ja oikean aivopuoliskon. Kuultavan väliseinän puutos ei näytä johtavan kognitiivisiin tai kehityksellisiin viiveisiin, kuten viivästyneeseen kävelyn tai puheen oppimiseen. Aivokurkiaisen puuttuminen voi sen sijaan johtaa useisiin eri oireisiin.

Yli kolmasosalla lapsista (35–50 %) todetaan kehitykseen, kognitioon eli tiedonkäsittelytaitoihin, käyttäytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja tunne-elämään liittyviä haasteita. Osalla todetaan kehitysvamma ja/tai autismikrijon häiriö. Autismikirjon häiriölle ominaista ovat vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa, todennäköisyys levottomuuteen, jäykkään ja toistavaan käyttäytymiseen sekä rajoittuneisiin mielenkiinnon kohteisiin. SOD:ssa unihäiriöt ja levottomuus voivat olla mahdolliset ja oirekuvaan voi liittyä myös epilepsia ja CP-vamma.

Muita SOD:ssa mahdollisesti esiintyviä oireita ovat mm. hypotonia eli alhainen lihasjänteys, ylipaino ja sydänongelmat. Myös kuulo- ja/tai hajuaistivammat ovat mahdollisia.

Syy ja perinnöllisyys

Oireyhtymän aiheuttaa aivojen etuosan synnynnäinen epämuodostuma, joka saa alkunsa ensimmäisen raskauskuukauden lopussa. Oireiden vaihtelevuus yksilöstä toiseen johtuu kullakin olevasta aivoalueen rakennepoikkeavuudesta ja sen aiheuttamista toimintahäiriöistä.

Oireyhtymän perinnöllinen syytä pidetään moninaisena. SOD:n kehittymiseen voivat vaikuttaa erilaiset perimästä johtuvat tekijät kuin myös ympäristö yhteisvaikutuksineenn perimän kanssa. Sikiönkehitystä häiritsevät (päihde)aineet ja kemikaalit, kuten tupakka, cytomegalovirusinfektio sekä sikiön poikkeava verenkierto aivojen kehittyksen aikana ja verisuonia vaurioittavat tekijät voivat lisätä SOD:n riskiä. SOD:n etiologiset eli syytä selittävät tekijät on siis toistaiseksi huonosti tunnetut.

Oireyhtymän taustalta löydetään harvoin geeni- tai kromosomimuutosta. Arviolta alle prosenttilla (< 1 %) eli harvemmalta kuin yhdeltä sadasta, SOD:n syy löytyy perimän muutoksesta. Tällaisina pidetään mm. HESX1-, SOX2-, SOX-3 ja OTX2-geenin muutosta eli varianttia. SOX2-geenin muutos voi johtaa SOD:ssa ilmenevään pienisilmäisyyteen; SOX3-geenin variantti tai duplikaatiota eli kahdentumaa voi aiheuttaa keskiaivojen poikkeavuuksia ja aivolisäkkeen vajaatoimintaa; OTX2-geenin variantti on liitetty aivolisäkkeen vajaatoimintaan sekä aivolisäkkeen etummaisten osien vajaakehittymiseen. Myös muita variantteja mm. FGFR1-, PROKRL2– ja SON-geeneistä arvellaan voivan johtaa SOD:aan. SOD onkin mitä ilmeisimmin monitekijäinen oireyhtymä, eikä sen tarkkaa syytä toistaiseksi tunneta.

Useimmiten oireyhtymä syntyy biologisesti sattumalta, niin kutsutun uuden, de novo-muutoksen seurauksesta. Tällöin vanhempien perimäntutkimuksista ei löydy SOD:aa selittävää muutosta, vaan se on ainutlaatuinen lapsen perimässä. De novo-muutos syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-muutosten syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne johdu mistään asiasta, jonka vanhemmat ovat tehneet tai jättäneet tekemättä. De novo-muutosten toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) eli yhden sadasosan luokkaa. Oireyhtymää aiheuttava de novo-variantti voi jatkossa olla perinnöllinen, mikäli uusi geenivariantti on henkilön sukusoluissa ja henkilö saa biologisia lapsia.

On harvinaista, että SOD periytyy vanhemmalta jälkeläiselleen. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on kuitenkin tästä mainintoja. SOD:n periytymistapa on autosomissa resessiivinen eli peittyvä tai dominoiva eli vallitseva. Oireyhtymän geneettinen penetranssi eli perinnöllinen ilmenemistodennäköisyys kuitenkin vaihtelee huomattavasti. Toisin sanoen vaikka geenimutaatio olisikin perimässä, se ei välttämättä aiheuta oireyhtymää tai siihen kuuluvia oireita. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa perinnöllisyystavoista mm. täältä.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

SOD:n yleisyydeksi arvioidaan 1: 10 000 elävänä syntynyttä lasta kohden. Oireyhtymä on yhtä yleinen molemmilla sukupuolilla.

Diagnoosi ja hoito

SOD:n erotusdiagnostiikassa on huomioitava useita eri oirekokonaiuuksia. Erotusdiagnoosissa on otettava huomioon mm. synnynnäinen aivolisäkkeenpuutos, holoprosenkefalia ja SOD Plus-oireyhtymä, johon liittyy mm. hydrokefalia, heterotopia eli hermosolujen virhesijainti sekä polymikrogyria eli aivojen tiheäpoimuisuus.

SOD:n jäljille voidaan päästä jo raskaudenaikaisessa ultraäänitutkimuksessa ja muissa tarkemmissa tutkimuksissa. Diagnoosi voidaan asettaa, kun vähintään kaksi kolmesta SOD:n klassisesta oireesta löytyy potilaasta. Diagnostisia tutkimuksia ovat silmätutkimus, aivojen magneettikuvaus (MRI) ja aivolisäkkeen toiminnalliset kokeet sekä jotkin laboratoriokokeet. Vastasyntyneillä, joilla on hypoglykemia eli alhainen verensokeri, keltaisuutta, pienipäisyyttä, nystagmusta eli silmävärvettä sekä keskilinjan poikkeavuuksia, kuten suulakihalkio, olisi syytä tutkia tarkoin SOD:n poissulkemiseksi.

Oireyhtymää hoito vaatii moniammatillista osaamista ja säännöllistä seurantaa. SOD:aa pystytä parantamaan, mutta sen oireita pystytään hoitamaan. Hoito on oireiden mukaista. Autismikirjon häiriön varhainen tunnistaminen ja kuntoutus tukee ja ylläpitää henkilön toimintakykyä. Mahdollisen epilepsian hoito pyrkii kohtauksettomuuteen, kohtaustiheyden harventamiseen tai kohtauksien lievittymiseen. Arjen toistuva rakenne voi lieventää käyttäytymisongelmia lisäämällä turvallisuuden tunnetta ja mahdollisuutta ennakoida arkipäiväisiä tilanteita ja tapahtumia. Painonhallinnassa auttaa terveellinen ruokavalio yhdistettynä riittävään liikuntaan kuin myös terveyttä edistävän syömiskäyttäytymisen tukeminen. Hormonierityksen puutteista johtuviin oireisiin voi tuoda helpotuksen aivolisäkehormonien korvaushoito. Koska hormonitoiminnot muuttuvat kasvun ja vanhenemisen myötä, elinikäinen terveyden seuranta on välttämätöntä. Lapset hyötyvät mm. toiminta-, puhe- ja fysioterapiasta. Perheen tukeminen on tärkeää.

Ennuste

Ennuste vaihtelee oirekirjon mukaan. Varhaisessa vaiheessa asetettu diagnoosi mahdollistaa mm. hormonikorvaushoidon ja erilaisten toimintaa tukevien terapioiden mahdollisimman varhaisen aloittamisen.

Historia

Septum pellucidumin eli kuultavan väliseinän puutoksen kuvasi ensimmäisenä vuonna 1941 David Reeves. Georges de Morsier täydensi SOD:n oirekuvaa vuonna 1956. Hoyet kumppaneineen lisätäydensi osaltaan SOD:n oirekuvaa 1970. Hän nimesi oireyhtymän myös ”De Morsier”-oireyhtymäksi korostaakseen George de Morsierin tekemiä aikaisempia löydöksiä. Harvinainen HESX1-geenin muutos kuvattiin vuonna 1998. SOD:n geneettinen etiologia on edelleen huonosti tunnettu.

Kokemustietoa

Löydät kokemustietoa Septo-optisesta dysplasiasta Tukiliiton sivuilta tarinat-osiosta: Pepe ja Joe, erottamattomat.

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Aiheesta muualla

Aivolisäkepotilasyhdistys SELLA ry: Aivolisäkkeen vajaatoiminta
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Septo-optic dysplasia spectrum

Lähteet

Orphanet: Septo-optic dysplasia spectrum
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Septooptic dysplasia
National Organization for Rare Disorders (NORD): Optic Nerve Hypoplasia

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 13.2.2019.