Sensenbrennerin oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 24.1.2022

ORPHA:1515
ICD-10: Q87.5
OMIM: 218330, 613610, 614099, 614378, 617102

Avainsanat: Kranioektodermaalinen dysplasia 1, Cranioectodermal dysplasia1 (CED1)

Lyhyesti

Tämä harvinainen jo vastasyntyneellä ilmenevä oireyhtymä kuuluu siliopatioihin, joka on värekarvojen synnynnäiseen toimintahäiriöön liittyvä sairaus. Värekarvoja on useissa elimissä ja siksi siliopatioiden oirekirjo on laaja. Myös Sensenbrennerin oireyhtymän geneettinen eli perimään liittyvä syy on moninainen ja voi vaihdella yksilöstä toiseen.

Oireet ja löydökset

Sensenbrennerin oireyhtymän pääpiirteitä ovat luuston ja alkion ektodermistä alkuperää olevien kudosten poikkeavuudet. Luustomuutokset voivat käsittää mm. kraniosynostoosin eli kallonsaumojen ennenaikainen luutumisen, joka johtaa mm. pitkänomaiseen ja kapeaan pään malliin (dolikokefaliaan), kapean rintakehän, kuopparinnan (pectus excavatum), lyhyt-, vino- ja yhdyssormisuuden/-varpaisuuden sekä yliliikkuvat nivelet.

Ektodermaalisia poikkeavuuksia havaitaan hampaissa, hiuksissa ja sekä varpaiden ja sormien kynsissä. Hampaissa voi olla puutteita kiilteen paksuudessa, hampaat voivat olla pienet, yksi tai useampi hammas voi puuttua, kuspin eli hampaan purupinnan nysty voi olla epämuodostunut ja taurodontismia voi esiintyä. Taurodontismissa etenkin poskihampaiden kruunuosat ovat poikkeuksellisen pitkät ja hampaiden juuret ovat tavallista lyhyemmät. Hiukset voivat olla harvat ja varpaissa ja sormissa voi olla poikkeavat kynnet.

Normaalista poikkeavia kasvonpiirteitä ovat mm. etäällä toisistaan olevat silmät, yläluomien silmän sisäkulmaa osittain peittävät synnynnäiset ihopoimut nk. epikantus-poimut ja eteenpäin kallistuneet sieraimet. Lisäksi alahuulen sisäpuoli voi olla näkyvissä. Silmissä voi esiintyä silmävärvettä ja retinitis pigmentosa eli verkkokalvorappeuma. Verkkokalvorappeuma voi esiintyä jo neljännestä ikävuodesta alkaen.

Sensenbrennerin oireyhtymään liittyy usein erilaisia sisäelinten poikkeavuuksia. Nefronoftiisi on krooninen munuaistauti, joka johtaa munuaisten vajaatoimintaan jo varhaisessa vaiheessa, noin 2-6 vuoden iässä. Nefronoftiisissä munuaisten kyky konsentroida eli väkevöittää virtsaa on heikentynyt ja tämän seurauksena virtsa on tavallista laimeampaa. Sensenbrennerin oireyhtymään voi liittyä myös maksan fibroosia eli sidekudostuminen, sydänvikoja sekä toistuvia keuhkoinfektioita.

Syy ja perinnöllisyys

Sensembrennerin oireyhtymä on siliopatia eli värekarvatauti, jossa värekarvojen rakenne ja/tai toiminta on poikkeavaa. Värekarvoja on lukuisissa paikoissa kehossa, kuten munuaisissa ja silmissä. Värekarvat ovat tärkeitä myös alkion ja sikiön kehityksen aikana. Koska oireyhtymän taustalla on useiden eri geenien mutaatiot, kuten esimerkiksi IFT122-, IFT43-, WDR19– ja WDR35-geeneissä, oireyhtymä ilmenee hyvin heterogeenisena yksilöstä toiseen. IFT122-, IFT43-, WDR19- ja WDR35-geenien tuotteet osallistuvat värekarvojen sisällä tapahtuvaan aineiden kuljetukseen.

Oireisto periytyy useimmiten autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. Tämä tarkoittaa useimmissa tapauksissa sitä, että lapsi on perinyt oireyhtymää aiheuttavan geenimutaation molemmilta vanhemmiltaan. Koska vanhemmilla on vain yksi oireyhtymän aiheuttava mutaatio perimässään, he ovat oireyhtymään johtavan geenimuutoksen oireettomia kantajia. Jos molemmat vanhemmat ovat kantajia, heillä on 25 %:n todennäköisyys saada lapsi, jolla oireyhtymä on. Todennäköisyys, että lapsi perii geenimutaation vain toiselta vanhemmaltaan, on 50 %. Tällöin jälkeläinen on mutaation oireeton kantaja, kuten vanhempansakin. Jälkeläisten periytymistodennäköisyydet ovat muuttumattomat raskaudesta toiseen.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Kirjallisuudessa on raportoitu vain 20 tapausta. Taudin esiintyvyydeksi arvioidaan alle 1: 1 000 000.

Diagnoosi ja hoito

Erotusdiagnostiikassa on huomioitava Jeunen syndrooma ja Ellis-Van Creveldin oireyhtymä, johon liittyy myös ektodermaalisen kudoksen poikkeavuutta ja kapea rintakehä. Pitkänomainen ja kapea pään malli (dolikokefalia) erottaa Sensenbrennerin oireyhtymän usein muista siliopatioista.

Diagnoosi perustuu ultraäänitutkimukseen, virtsan, lipidien ja seerumin elektrolyyttien analyysiin ja lipidiprofiilin, kudosnäytteisiin, maksan ja munuaisten toiminnan tutkimiseen ja silmälääkärin arvioon. Geenitutkimuksista on usein hyötyä diagnoosin asettamisessa.

Lapsen terveyden seurantaan kuuluvat mm. kasvun, hampaiden ja yleisen kehityksen seuranta. Silmien, maksan ja munuaisten toimintaa on seurattava erityisen tarkoin. Useimmissa tapauksissa munuaisten toiminta huononee nopeasti ja vaatii asidoosin eli kehon liiallisen happamoitumisen hoitoa, dialyysin ja/tai munuaissiirron. Kallon muotoa voidaan kirurgisesti korjata hyvin varhaisessa vaiheessa, useimmiten lapsen ollessa alle yhden vuoden ikäinen. Lisäksi kirurgialla voidaan hoitaa mahdollisia sydämen, sormien ja varpaiden poikkeavuuksia. Niille henkilöille, joilla esiintyy kehitysvammaisuutta, puhe- toiminta- ja fysioterapiasta voi olla hyötyä.

Ennuste

Eliniänodote perustuu mm. munuais-, sydän- ja keuhko-ongelmien vaikeusasteeseen.

Historia

J. A. Sensenbrenner kuvasi oireyhtymän ensimmäisen kerran sisaruksilla vuonna 1975.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Aiheesta muualla

ITV Report: Schoolgirl with a rare disease becomes face of hospital campaign
MedlinePlus: Cranioectodermal dysplasia

Lähteet

Orphanet: Cranioectodermal dysplasia
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Cranioectodermal dysplasia 1, CED1
GeneReviews: Cranioectodermal Dysplasia

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla vuonna 2018.