SCN8A-epilepsia
SCN8A-epilepsia on varhaislapsuudessa ilmenevä epileptinen enkefalopatia eli aivosairaus, jonka oireet vaihtelevat huomattavasti yksilöllisesti.
Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 7.3.2023
Avainsanat: SCN8A epilepsy, SCN8A-related epilepsy with encephalopathy
Lyhyesti
SCN8A-epilepsia kuuluu varhaislapsuudessa alkaviin epileptisiin enkefalopatioihin (EE). Epileptisissä enkefalopatioissa aivotoiminnan sähköiset häiriöt ts. epilepsiakohtaukset johtavat kehitysvamman syntyyn tai pahentavat jo olemassa olevaa kehitysvamma.
Oireet ja löydökset
Perinnöllisyyslääkäri Helena Kääriäinen kuvaa varhaislapsuudessa tai pian sen jälkeen ilmeneviä epileptisiä enkefalopatioita seuraavasti; varhaislapsuudessa ilmenevät epileptiset enkefalopatiat ovat vaikeita keskushermoston sairauksia, joiden ensimmäisinä oireina on usein vastasyntyneenä tai muutaman kuukauden iässä alkava epilepsia. Epileptisiin enkefalopatioihin liittyy usein kehitysviiveitä silloinkin, jos epilepsia onnistutaan hillitsemään lääkkein. Aikaisemmin epileptisiä enkefalopatioita luokiteltiin oirekuvan perusteella, mutta nykyään yhä useammin oireiden aiheuttajaksi löytyy mutaatio jossakin tietyssä geenissä. Geenien nimen perusteella luokiteltuja epileptisiä enkefalopatioita tunnetaan jo lähes sata erilaista. Kun epileptinen enkefalopatia luokitellaan sitä aiheuttavan geenin mukaan, on mahdollista, että geenimuutos aiheuttaa useampia toisistaan poikkeavia oireistoja. Tästä johtuu, että oireyhtymän kirjo ja oireiden vaikeusaste voivat poiketa henkilöstä toiseen.
SCN8A-epilepsiassa kehitysvammaisuuden vaikeusasteet vaihtelevat suuresti yksilöstä toiseen. Ensimmäiset epilepsiakohtaukset alkavat useimmiten noin 18:sta ensimmäisen elinkuukauden aikana. Keskimääräinen kohtausten alkamisikä on noin neljän kuukauden iässä. Kohtaukset ovat monen tyyppisiä, yleistyneitä toonis-kloonisia epilepsiakohtauksia, infantiilispasmeja, poissaolokohtauksia ja paikallisia epilepsiakohtauksia.
SCN8A-epilepsiaan voi liittyä hypotoniaa eli alentunutta lihasjänteyttä, ataksiaa eli tahdonalaisten liikkeiden koordinaatiohäiriöitä sekä dystoniaa eli liikehäiriöitä, joihin liittyy lihasjäntevyyden muutoksia ja jotka kohdistuvat mihin tahansa tahdonalaiseen lihakseen tai lihasryhmään. Puolet henkilöistä, joilla on SCN8A-epilepsia, oppii kävelemään ja istumaan ilman tukea.
SCN8A-epilepsiassa on kohonnut riski epilepsiasta johtuvaan odottamattomaan äkkikuolemaan (suden unexpected death in epilepsy, SUDEP). Se on ollut lääketieteellisen kirjallisuuden mukaan kuolinsyynä noin 10 % tapauksista. SUDEP:in syy on tuntematon, mutta se voi liittyä pitkittyneisiin kohtauksiin, poikkeavuuksiin sydämessä tai aivosillassa. SUDEP voi tapahtua missä iässä tahansa.
Syy ja perinnöllisyys
SCN8A-epilepsia johtuu SCN8A-geenin mutaatiosta. Geenistä valmistuu proteiini, joka toimii hermostossa jänniteherkkänä natrium (Na+)-ionikanavana. Tämä proteiini tarvitaan sähköimpulssien siirtymiseen hermosoluissa. SCN8A-geenin mutaatiosta seuraa aivojen sähkötoiminnan häiriöitä.
Huomioitavaa on, että SCN8A-epilepsiassa esiintyvä kehitysvammaisuus voi olla seurausta epilepsiakohtauksista tai se voi ilmetä ilman epilepsiaa. SCN8A-geenin oireita aiheuttavia mutaatioita tunnetaan useita. SCN8A-geenin mutaatio on yhdistetty myös epileptisiin enkefalioihin.
SCN8A-epilepsia periytyy autosomista dominoivasti eli vallitsevasti. Tämä tarkoittaa sitä, että SCN8A-geeniparin toisessa geenissä oleva mutaatio on riittävä oireyhtymän kehittymiseksi lapselle.
Henkilöt, joilla on SNC8A-epilepsia, saavat omia lapsia kuitenkin harvoin. Teoriassa vanhemmalla, jolla on SCN8A-geenin mutaatio perimässään, on 50 %:n todennäköisyys saada lapsi, jolla on SCN8A-epilepsia.
SCN8A-epilepsiat ovat useimmiten siis saurausta sattumaltasyntyneestä ja uudesta, niin kutsutusta de novo-mutaatiosta. Vanhempien perimäntutkimuksista ei tällöin löydetä SCN8A-geenimutaatiota. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä, tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) luokkaa.
On mahdollista, joskin erittäin harvinaista, että oireyhtymä olisi seurausta sukusolumosaikismista. Siinä osassa vanhemman sukusoluja on SCN8A-geenin mutaatio ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on SCN8A-epilepsia. Lisää sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea lisää Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.
Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.
Yleisyys
SCN8A-epilepsia on maailmanlaajuisesti harvinainen: tällä hetkellä oireyhtymätapauksia tunnetaan alle 200 henkilöä.
Diagnoosi ja hoito
Epilepsian taustalla mahdollisesti oleva geneettinen syy kannattaa aina mahdollisuuksien mukaan selvittää, koska geenitieto voi auttaa mm. epilepsian hoidon suunnittelussa ja onnistumisessa.
SCN8A-geenin lisäksi myös SCN1A– ja SCN2A-geenit ilmentävät keskushermostossa jänniteherkkiä natrium (Na+)-ionikanavia ja niiden mutaatiot voivat aiheuttaa varhaislapsuuden epileptisiä enkefalopatioita (EIEE). SCN1A-geenin mutaatio aiheuttaa usein Dravet’n oireyhtymän ja SCN2A-geenin mutaatiosta voi seurata, useiden muiden neurologisten oireiden lisäksi, myös vakava Ohtaharan oireyhtymä.
SCN8A-epilepsian erityispiirteet on tunnistettava parhaan mahdollisen hoidon saavuttamiseksi. Aivojen natrium-kanavien toimintaa estävät lääkkeet voivat edistää potilaan kuntoa. Potilaan tilan seurantaan kuuluvat mm. neurologinen, kognitiivinen ja käyttäytymisen arviointi sekä EEG-tutkimukset. Koska SCN8A-epilepsiaan liittyy SUDEP, perhe voi saada lapselleen hengityksen öisen monitoroinnin.
Ennuste
Eliniänodotteesta ei ole saatavilla luotettavaa tietoa epilepsian harvinaisuuden vuoksi. Lääketieteellinen kirjallisuus tuntee yhden SNC8A-epilepsiaa sairastavan, joka on ylittänyt 47-vuoden iän.
Historia
Michael Hammer selvitti ensimmäisenä vuonna 2012 ihmisen SCN8A-geenimutaation yhteyden varhaislapsuudessa alkavaan ja usein kehitysvammaisuuteen johtavaan epilepsiaan.
Kokemustietoa
Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.
Tukipalvelut
Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.
Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.
Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.
EpiCare: a European Reference Network (ERN) for rare and complex epilepsies
EpiCare: Patient leaflets ans journeys
SCN8A Epilepsy and related disorders
Facebookista löytyy hakusanalla ”SCN8A” englanninkielinen ja suljettu keskusteluryhmä niille läheisille, joita oireyhtymä koskettaa: ”SCN8A Bereavement Support Group”. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.
Aiheesta muualla
Youtube: Michael Hammer, SCN8A: The Gene Detective’s Journey
Lähteet
ScienceDaily (2015): SCN8A
GeneReviews: SCN8A-Related Epilepsy with Encephalopathy
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): SCN8A, SCN2A ja SCN1A
KR. Veeramah, J.E. O’Brien et al.. De Novo Pathogenic SCN8A Mutation Identified by Whole-Genome Sequencing of a Family Quartet Affected by Infantile Epileptic Encephalopathy and SUDEP. The American Journal of Human Genetics (2012): 90(3) 502-510. DOI: 10.1016/j.ajhg.2012.01.006. (Artikkeli on Michael Hammerin tutkimusryhmän alkuperäisjulkaisu, joka kuvaa SCN8A-geenimutaation yhteyden epileptiseen enkefalopatiaan ja SUDEP:in ihmisessä.)
Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 13.4.2016.