Schaaf-Yangin oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 7.3.2023

ORPHA:398069
ICD-10: Q87.1
OMIM: 615547

Avainsanat: Schaaf-Yang syndrome, MAGEL2-related Prader-Willi-like syndrome

Lyhyesti

Schaaf-Yangin oireyhtymä on lapsella syntymästään alkaen. Se koskettaa monia eri elimiä ja elinjärjestelmiä. Oirekuva voi vaihdella huomattavasti. Esimerkiksi niveljäykistymät voivat vaihdella muutamien nivelten jäykistymistä synnynnäiseen niveljäykistymäsairauteen. Luustomuutokset selkärangan, käsien ja jalkojen rakenteissa ovat yleisiä. Kasvoissa voi ilmetä erityispiirteitä. Joillakin oirekuvaan liittyy myös endokrinologisia eli hormonien toimintaan ja eritykseen liittyviä oireita. Kehitysvammaisuus sekä käyttäytymishäiriöt, kuten autismikirjon häiriö, aggressiivinen tai pakko-oireinen käytös voivat olla osa oirekuvaa. Oireyhtymällä on paljon yhteneväisyyksiä Prader-Willin oireyhtymän kanssa, koska Schaaf-Yangin oireyhtymän aiheuttava MAGEL2-geenin mutaatio sijaitsee Prader-Willin oireyhtymän kriittisessä geenilokuksessa eli geenipaikassa kromosomissa 15.

Oireet ja löydökset

Schaaf-Yangin oireyhtymän oirekuva vaihtelee huomattavasti eri yksilöiden välillä. Jotkut sikiöt eivät liiku kohdussa ja voivat menehtyä jo ennen syntymäänsä. Joskus lapselle kehittyy kohdussa merkittävä synnynnäinen niveljäykistymäsairaus, arthrogryposis multiplex congenita (AMC), joka kohdistuu mm. polviin ja kyynärtaipeisiin. Toisaalta joillakin lapsilla niveljäykistymät voivat esiintyä ainoastaan sormien nivelissä.

Vastasyntynyt on usein hypotoninen eli hänellä on alentunut lihasjänteys, johon yhdistyy heikko imemisrefleksi. Vastasyntyneistä yli 90 %:lla on syömisongelmia, jotka usein helpottavat lapsen vanhetessa. Kolmasosalla (n. 30 %) lapsista esiintyy kylläisyyden tunteen puute, joka voi johtaa varhaislapsuudessa, ennen kuudetta ikävuotta, merkittäväänkin ylipainoon. Krooninen ummetus voi olla mahdollinen.

Oireyhtymässä esiintyy erilaisia luustomuutoksia, joista käsien rakennepoikkeavuudet ovat yleisiä (n. 75 %). Näihin voivat lukeutua mm. pienikätisyys, tappimaisen muotoiset sormet, poikkeava peukalon rakenne, lyhyt- ja vinosormisuus sekä yhden tai useamman sorminivelen koukkujäykistymät. Pituuskasvu voi olla tavallista heikompaa ja jalat voivat olla pienet. Lisäksi lähes puolella todetaan skolioosi eli selkärangan sivuttainen vinouma, kyfoosi eli rintarangan kyttyrä tai näiden yhdistelmä eli kyfoskolioosi. Kyfoskolioosin aste vaihtelee lievästä vaikeaan. Oireyhtymään voi liittyä myös alentunutta luuntiheyttä.

Erityisiin kasvonpiirteisiin lukeutuvat mm. korostunut otsa, lyhyt nenä, suuret kulmakarvat, lyhyet silmäluomiraot, suulakihalkio, matalalla sijaitsevat korvat, nenän ja ylähuulen välillä olevan ylähuulen vaon (philtrum) poikkeavuus sekä eteenpäin työntynyt leuka. Lisäksi silmät voivat karsastaa ja olla likinäköiset.

Yleisesti Schaaf-Yangin oireyhtymässä esiintyy vaihtelevan tasoista psykomotorista kehitysviivettä. Lasten taidoissa tapahtuu kuitenkin elinikäistä edistymistä, eikä yhdelläkään ole todettu taitojen taantumista. Puheen kehityksen viiveet ovat yleisiä. Kehitysvammaisuutta esiintyy yli 90 %:lla. Kehitysvammaisuuden taso on usein vaikeampi kuin Prader-Willin oireyhtymässä, jolla on paljon yhteneväisyyttä Schaaf-Yangin oireyhtymän kanssa. Toisaalta Schaaf-Yangin oireyhtymässä älykkyys voi olla myös tavanomainen. Kognitiivisissa taidoissa on siis suurta vaihtelua. Joillakin kuumetaudin jälkeen on havaittu neurologisten taitojen heikkenemistä.

Suurimmalla osaa (n. 75 %) todetaan autismikirjon häiriö ja käyttäytymishäiriöitä, kuten impulsiivista, pakko-oireista käyttäytymistä, voimakastahtoisuutta sekä vahvaa vaikuttamispyrkimystä eli manipuloivaa käytöstä. Noin puolella käyttäytymispiirteisiin voi kuulua myös ihon pakonomaista nyppimistä tai itseään vahingoittavaa käyttäytymistä.

Muita oireyhtymään liittyviä oireita ovat uniapnea (yli 65 %), refluksitauti (57 %), sukupuolirauhasten vajaatoiminta ja etenkin pojilla/miehillä sukupuolielinten rakennepoikkeavuudet (75 %), kuten piilokivekset tai tavallista pienikokoisempi penis. Osalla voi esiintyä myös lämmönsäätelyn hankaluuksia (45 %). Viidesosalla (20 %) on epilepsia. Joillakin oirekuvaan liittyy endokrinologisia eli hormonien toimintaan ja eritykseen liittyviä oireita, kuten kasvuhormonin puutos ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Osalla verensokerin säätely on heikkoa.

Syy ja perinnöllisyys

Schaaf-Yangin oireyhtymän taustalla on kromosomissa 15 (15q11.2) sijaitsevan MAGEL2– (Melanoma Antgen-like 2) geenin mutaatio. Tämä geeni sijaitsee samassa geenilokuksessa, mikä on kriittinen myös Prader-Willin oireyhtymälle. MAGEL2-geenin mutaatiotyyppejä on useita ja ne voivat vaikuttaa eri tavalla oirekuvaan. MAGEL2-geeniä tuotetaan etenkin aivojen hypotalamuksessa, joka säätelee useita tärkeitä elintoimintoja. Geenistä valmistetaan entsyymiä, joka toimii proteiinirakenteiden kierrätystehtävissä solunsisäisissä endosomeissa.

MAGEL2– geeni on yksi niistä sadoista geeneistä, jotka ovat sukupuolisidonnaisesti leimattu. Tämä tarkoittaa sitä, että toiseen, isältä tai äidiltä perittyyn, geenin on liitetty tietty molekyylileima, joka säätelee geenin käyttöä. Normaalitilanteessa MAGEL2-geenistä käytetään vain isältä saatua vastingeeniä, koska äidiltä peritty MAGEL2-geeni on hiljennetty, eikä sitä siis käytetä geenituotteen valmistukseen. Schaaf-Yangin oireyhtymä kehittyykin lapselle, jonka isältä perityssä MAGEL2-geenissä on oireyhtymää aiheuttava mutaatio. Jos äidiltä perityssä MAGEL2-geenissä on mutaatio, se ei aiheuta jälkeläiselle oireita, mutta voi lisätä seuraavan sukupolven riskiä Schaaf-Yangin oireyhtymään (ks. jäljempänä). Lisää geneettisestä leimautumisesta voit halutessasi lukea Harvinaiskeskus Norion sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Tunnetuimmat epätyypilliset periytymistavat; ”Mitä on geneettinen leimautuminen?”.

Schaaf-Yangin oireyhtymä periytyy autosomissa dominoivasti eli vallitsevasti,toisin sanoen toisessa geeniparissa oleva mutaatio on riittävä aikaan saamaan oireyhtymän kehittymisen kohdussa. Oireyhtymä kuitenkin ilmenee vain, jos mutaatio on isältä perityssä MAGEL2– geenissä.

Schaaf-Yangin oireyhtymään johtava MAGEL2– geenin mutaatio voi syntyä myös sattumalta ja uutena, niin kutsuttuna de novo-mutaationa. Tällöin isältä ei löydy  MAGEL2– geenin mutaatiota perimästään. De novo-mutaatio on voinut syntyä hedelmöitykseen osallistuneen siittiön kypsyessä tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) luokkaa.

On mahdollista, joskin erittäin harvinaista, että oireyhtymä olisi seurausta sukusolumosaikismista. Siinä osassa siittiöitä on MAGEL2– geenin mutaatio ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on Schaaf-Yangin oireyhtymä. Lisää sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea lisää Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Jos poikalapsi perii äidiltään MAGEL2-geenin mutaation, poika on oireeton MAGEL2-mutaation kantaja. Kantajapojalla on aikanaan kuitenkin 50 %:n todennäköisyys saada lapsi, jolla on Schaaf-Yangin oireyhtymä, koska ainoastaan isältä perittyä MAGEL2-geeniä käytetään soluissa. Kantajamiehen todennäköisyys saada lapsi, jolla on Schaaf-Yangin oireyhtymä, on autosomissa vallitsevan periytymistavan mukaisesti 50 %.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavan mahdollisen raskauden alkua. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Schaaf-Yangin oireyhtymä on erittäin harvinainen. Sen yleisyys on arviolta alle 1 tapaus 1 000 000 vastasyntynyttä kohden (<1: 1 000 000). Schaaf-Yangin oireyhtymää esiintyy sekä pojilla että tytöillä.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi vaatii tietoa suvun mahdollisista muista oireyhtymätapauksista, tarkkaa kliinistä tutkimusta sekä perimän tutkimuksia. Koska Schaaf-Yangin oireyhtymällä on useita yhteneväisyyksiä Prader-Willin oireyhtymän kanssa, on mahdollista, että lapsella epäillään ensin Prader-Willin oireyhtymää. Prader-Willin oireyhtymän DNA-tutkimustuloksen jäädessä negatiiviseksi, vaaditaan jatkotutkimuksia. Tällöin on hyvä ottaa huomioon myös Hao-Fountainin oireyhtymä, joka aiheutuu USP7-geenin mutaatiosta. Soluissa USP7– ja MAGEL2-geenien geenituotteet toimivat vuorovaikutuksessa, ja vaikuttaa siten samantyyppisten oireiden ilmenemiseen potilaassa. Jos perimän tutkimuksissa todetaan MAGEL2-geenin mutaatio, voidaan Schaaf-Yangin oireyhtymän diagnoosi asettaa potilaalle.

Hoito on jokaisen potilaan oireiden mukaista ja vaatii kaikkein eniten huomiota varhaislapsuudessa ja lapsuudessa. Uniapnean tutkiminen ja hoito on erittäin tärkeää, koska osa lapsista on menehtynyt unenaikaisiin hengityskatkoksiin. Luuntiheyden ja tiettyjen hormonipitoisuuksien mittaaminen on tärkeää. Jatkuvan kuntoutuksen avulla mm. fysio- ja toimintaterapiassa voidaan saavuttaa lapsen paras kehityksellinen potentiaali.

Ennuste

Luotettavaa tietoa eliniänodotteesta on vaikea antaa, koska oireyhtymä on vasta hiljattain kuvattu ja erittäin harvinainen. Jos lapsi on menehtynyt varhaislapsuudessa Schaaf-Yangin oireyhtymään, kuolinsyynä ovat usein olleet hengityskatkokset, nielemisvaikeuksista johtunut keuhkokuume ja niihin liittyvät komplikaatiot tai kätkytkuolema eli vauvan selittämätön unenaikainen äkkikuolema. Kunkin henkilön eliniänodote vaihtelee usein oirekuvan vaikeusasteen mukaan.

Historia

MAGEL2-geeni kloonattiin vuonna 1999. Vuonna 2012 Christian P. Schaaf kuvasi ensimmäisen potilaan, jolla oli yllä kuvattuja oireita. Vuotta myöhemmin oirekuvan taustalla olevaksi syyksi osoittautui MAGEL2-geenin mutaatio.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Facebookista löytyy hakusanalla ”Schaaf-Yang Syndrome Family Group” oma englanninkielinen keskusteluryhmä läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Schaaf-Yang syndrome
Foundation for Prader-Willi Research: About Schaaf-Yang Syndrome

European Association for Schaaf-Yang Syndrome (EASYS)

YouTube: Schaaf-Yang Syndrome – Presentations by Drs. Schaaf, Potts and Wevrc

Lähteet

Orphanet: MAGEL2-related Prader Willi-like syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Schaaf-Yang syndrome; SHFYNG
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): MAGE-Like 2: MAGEL2

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 24.11.2020.