SATB2-oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 29.9.2022

ORPHA: 576278
Avainsanat: SATB2-associated syndrome (SAS), Glass syndrome, 2q33.1-(mikro)deleetio

Lyhyesti

SATB2-geenimutaatiosta johtuva oireyhtymä on harvinainen sikiön kehityksen aikainen häiriö. Sen oireet ilmenevät eri puolilla kehoa varhaislapsuudessa. SATB2-oireyhtymän nimi on lyhenne sen englanninkielistä tyyppioireista: ”severe speech anomalies, abnormalities of the palate, teeth anomalities, behavioral issues with or without bone or brain anomalies sekä onset before age 2”. Oirekuvaan kuuluvat siis usein vakavat puhevaikeudet, poikkeavat suulaki ja hampaat, tietyt käytöspiirteet, mahdolliset luuston tai aivojen rakennepoikkeavuudet sekä oireiden ilmeneminen ennen lapsen toista ikävuotta. Usein oirekuvaan liittyy keskivaikea tai vaikea kehitysvammaisuus. Oirekuva vaihtelee yksilöllisesti, eikä kaikkia tässä kuvattuja oireita löydy kaikilla henkilöillä, joilla on SATB2-oireyhtymä. Vastaavasti oireyhtymään voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita tässä kuvauksessa ei ole mainittu.

Oireet ja löydökset

SATB2-oireyhtymässä oireet ilmenevät varhaislapsuudessa, ennen toista ikävuotta. Tyypillistä sille ovat yleisen kehityksen viiveet, etenkin puheessa. Usein puhe rajoittuu muutamiin sanoihin. Myös motoristen eli liikkumiseen liittyvien perustaitojen kehitys, kuten istumaan, ryömimään ja kävelemään opettelu, on viivästynyt. Lisäksi hienomotoriset tehtävät tuottavat vaikeuksia. Lapsuudessa oirekuvaan voivat kuulua myös hypotonia eli alentunut lihasjänteys ja siitä mahdollisesti johtuvat syömisvaikeudet.

Kehitysvamma on usein keskivaikea tai vaikea. Aivokuvantamisessa noin puolella havaitaan aivojen rakennepoikkeavuuksia, kuten valkean aineen muutoksia ja tavanomaista pienempi aivokurkiaisen koko. Aivokurkiainen huolehtii mm. vasemman ja oikean aivopuoliskon yhteistyöstä. Erilaiset käyttäytymispiirteet, kuten ylivilkkaus, aggressiivisuus ja autistiset piirteet voivat olla osa oirekuvaa. Univaikeudet ja epilepsia ovat myös mahdollisia. Luonteeltaan henkilöt ovat iloisia ja korostuneen ystävällisiä.

SATB2-oireyhtymän kasvonpiirteille tunnusomaista ovat pitkänomaiset kasvot, korkea ja korostunut otsa. Suulaki voi olla korkea tai siinä voi olla suulakihalkio tai kitakielekkeen eli pikkukielen halkio. Myös muutokset hampaiden rakenteessa, koossa ja muodossa ovat mahdolliset. Etuylähampaat ovat usein tavanomaista suuremmat. Lisäksi leuka voi olla pienikokoinen ja korvat sijaita tavanomaista alempana. Silmät voivat karsastaa.

Oireyhtymään voi liittyä hammasmuutosten lisäksi muita luustopoikkeavuuksia, kuten skolioosi eli selkärangan sivuttainen vinouma, kyfoosi eli rintarangan kyttyrä tai näiden yhdistelmä eli kyfoskolioosi. Luuntiheys voi olla tavanomaista alhaisempi. Kasvu voi olla totuttua heikompaa. Joskus harvoin myös sydämessä, virtsa- ja sukupuolielimissä, ihossa ja/tai hiuksissa ilmenee rakennemuutoksia.

Syy ja perinnöllisyys

Oireyhtymä johtuu mutaatiosta SATB2 (DNA-binding protein SATB2 tai Special AT-rich sequence-binding protein 2)-geenissä kromosomissa-2 (2q32)X . SATB2-geenin mutaatio voi olla osa suurempaa kromosomialueen deleetiota eli häviämää (2q32-mikrodeleetiota), translokaatiota tai duplikaatiota. SATB2-oireyhtymä voi olla seurausta myös SATB2-geenin pistemutaatiosta, joka käsittää siis vain SATB2-geenialueen emäsjärjestyksen eli sekvenssin muutoksen. Usein oirekuva on mutaatiotyypistä toiseen samankaltainen. On kuitenkin havaittu, että sydämen, virtsa- ja sukupuolielinten, hiusten sekä ihon muutoksia on enemmän niillä, joilla kromosomin-2 deleetio on suurempi kuin vain SATB2-geenin käsittävä häviämä.

SATB2-geenistä valmistuva proteiini sitoo DNA:ta ja osallistuu DNA:n rakenteen ja geenien luennan säätelyyn jo varhaisesta alkion kehityksestä alkaen. SATB2:n toiminta on tärkeää etenkin kasvojen, aivojen ja luiden kehitykselle.

SATB2-oireyhtymä noudattaa autosomissa dominoivaa periytymistapaa. Tämä tarkoittaa sitä, että vain yksi SATB2-geenin mutaatio perimässä riittää aikaansaamaan SATB2-oireyhtymän. Teoriassa henkilö, jolla on SATB2-geenin muutos perimässään, voi siirtää sen 50 % todennäköisyydellä jälkeläiselleen.

SATB2-oireyhtymä on kuitenkin lähes poikkeuksetta seurausta täysin uudesta perimän muutoksesta, joka käsittää SATB2-geenin. Näissä tapauksissa oireyhtymä ei siis ole periytynyt toiselta vanhemmalta lapselleen. Oireyhtymän toistumistodennäköisyys de novo-tapauksissa on noin prosentin (1 %) luokkaa.

Vaikka lapsen vanhemmat olisikin verikokeella tehdyn perimäntutkimuksen perusteella, todettu negatiivisiksi SATB2-geenimutaation suhteen, sukusolumosaikismin mahdollisuutta ei pystytä nykymenetelmin poissulkemaan tai vahvistamaan. Sukusolumosaikismi on harvinainen ilmiä ja siinä osassa vanhemman sukusoluja on SATB2-geenin mutaatio ja osassa ei. Tämä nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on SATB2-oireyhtymä. Lisää sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea lisää Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaiksimi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen mahdollisen seuraavan raskauden alkua. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyysneuvojan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

SATB2Gene Foundation-järjestön mukaan maailmalla, 44 eri valtiossa, on noin 550 henkilöä, joilla on SATB2-oireyhtymä. Tarkempia tietoja oireyhtymän yleisyydestä ei ole saatavilla.

Diagnoosi ja hoito

Erotusdiagnoosissa on hyvä huomioida mm. Angelmanin oireyhtymä sekä oireyhtymät, joihin liittyy hammasmuutoksia ja kehityksen viivästymää, kuten esimerkiksi KBG-oireyhtymä.

Diagnoosin asettaminen perustuu henkilöllä ilmenevien oireiden ja löydösten yhteensopivuuteen geneettisen tutkimustuloksen kanssa. Perimän selvitystyö voidaan toteuttaa useilla eri menetelmillä, jotka pystyvät osoittamaan onko kyseessä SATB2-geenin pistemutaatio vai laajempi kromosomin-2 tietyn alueen mutaatio, jossa on osallisena SATB2-geeni. SATB2-geenimuutoksen löytyminen perimästä vahvistaa diagnoosin.

SATB2-oireyhtymää ei voi parantaa, mutta sen aiheuttamia yksittäisiä oireita voidaan hoitaa. Diagnoosin varmistuminen helpottaa mm. hoidon ja erilaisten tukitoimien kohdentamista.

Puhe-, fysio- ja toimintaterapia ovat usein osa oireiden mukaista hoitoa. Myös käyttäytymisterapiasta on monille hyötyä. Eleet, ilmeet ja vaihtoehtoiset kommunikaatiotavat voivat korvata rajoittunutta puhekykyä. Kita-suulakihalkioiden kirurgisen hoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti. Myös mahdollisen epilepsian ja unihäiriöiden hoito on potilaan oireiden mukaista. Silmien, hampaiden ja luuston terveyttä on hyvä seurata säännöllisesti. Jos luunmurtumia ilmenee ennen viidettä ikävuotta tai sen jälkeen, luuntiheyden mittaaminen on tärkeää.

Ennuste

Eliniänennusteesta ei ole mainintoja lääketieteellisissä julkaisuissa.

Historia

SATB2-oireyhtymästä käytetään myös nimitystä Glassin oireyhtymä, koska lääkäri Glass julkaisi vuonna 1989 ensimmäisen kuvauksen potilaasta, jolla oli deleetio kromosomissa 2. Vuonna 1999 SATB2-geenin mutaatio yhdistettiin suulakihalkioon. Samalla huomattiin, että henkilöillä, joilla oli SATB2-geenin mutaatio, oli usein myös eriasteisia oppimisvaikeuksia, oli heillä suulakihalkiota tai ei. Vuonna 2007 julkaisussa kuvattiin potilas, jolla oli SATB2-geenin pistemutaatio ja SATB2-oireyhtymän tyyppioireet.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ”SATB2” oma englanninkielinen ja suljettu keskusteluryhmä läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Ryhmän nimi on SATB2 Syndrome (2q33.2) and Glass Syndrome”. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

SATB2 Gene Foundation

Satb2gene.com, jossa runsaasti englanninkielistä materiaalia hyvin voinnin tueksi ammattilaisille ja lähi-ihmisille sekä SAS-rekisteri

Aiheesta muualla

SATB2 International Clinic
Unique: SATB2 syndrome
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): SATB2-associated syndrome
National Organization for Rare Disorders (NORD): SATB2-associated syndrome
MedlinePlus: SATB2-associated syndrome

Lähteet

Orphanet: SATB2-associated syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Special AT-rich sequence-binding protein 2; SATB2
GeneReviews®: SATB2-associated syndrome

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 16.3.2022.