Saethre-Chotzenin oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 21.1.2022

ORPHA:794
ICD-10: Q87.0
OMIM: 101400 180750

Avainsanat: SCS, Acrocephalosyndactyly type 3 (ACPST3)

Lyhyesti

Saethre-Chotzenin oireyhtymä (SCS) on perinnöllinen ja harvinainen kraniosynostoottinen oireyhtymä. Kraniosynostoosissa kallon saumat ovat ennenaikaisesti luutuneet. Kraniosynostoosi aiheuttaa usein poikkeavuuksia pääm muodossa ja kasvoissa. SCS-oireyhtymässä kraniosynostoosin aste vaihtelee huomattavasti yksilöllisesti.

Oireet ja löydökset

SCS:n oirekirjo on laaja. Klassisessa muodossa vastasyntyneellä todetaan mm. päänmuodon poikkeama, kasvojen epäsymmetrisyys, otsan matala hiusraja, ahtautuneet kyynelkanavat, riippuluomet, karsastus ja pienet korvat. Jotkut sairastuneista voivat menettää kuulonsa lapsuudessa. Raajapoikkeamiin voivat kuulua mm. lyhytsormisuus ja/tai -varpaisuus, leveät varpaat sekä toisen ja kolmannen sormen yhteenliittyminen ihopoimun välityksellä.

Älykkyys on yleensä normaalia, mutta lievää tai vaikeaa kehityksellistä viivettä ja oppimisvaikeuksia voi esiintyä etenkin niillä henkilöillä, joilla taudin aiheuttaa geenin häviämä eli deleetio tai mikrodeleetio kromosomissa 7 (7p21).

SCS:n liittyviä muita harvinaisempia tunnusmerkkejä ovat mm. normaalijakaumaa lyhyempi pituuskasvu, silmien sijainti etäällä toisistaan, suulakihalkio, yläleuan alikehittyneisyys, kitakielekkeen kahtiajakautuminen ja poikkeavuudet selkärangassa. Muutamilla potilailla on todettu synnynnäisiä munuaisten ja sydämen rakennepoikkeavuuksia selä epilepsiaa. SCS-oireyhtymässä voi esiintyä obstruktiivista uniapneaa eli unenaikaisia hengityskatkoksia. Naispotilailla saattaa olla kohonnut riski sairastua rintasyöpään. Sairastumisriski rintasyöpään oli 52 % valtaväestöä korkeampi 15:sta ruotsalaisperheessä.

Syy ja perinnöllisyys

SCS:n geneettiset syyt kiteytyvät kromosomiin 7, kromosomialueelle 7p21, jossa sijaitsee TWIST1 (twist-related protein 1:tä)-niminen geeni. TWIST1-geeni ilmentää tärkeää transkriptiotekijää, joka toimii geenien luennassa ja on tarpeellinen solujen erilaistumisessa eri solutyypeiksi etenkin alkion ja sikiön kehityksen aikana. TWIST1-geenituote osallistuu myös fibroblastikasvutekijäreseptorin (FGFR2) toiminnan säätelyyn.

Useat mutaatiotyypit, jotka käsittävät kromosomialueen 7p21 johtavat SCS:n syntyyn. Tällaisia mutaatioita ovat esimerkiksi pistemutaatiot, deleetiot eli häviämät, translokaatiot eli siirtymät ja rengaskromosomi 7. TWIST1-geenin deleetiot, jotka johtavat transkriptiotekijän täydellisen puutokseen, aiheuttavat kallon saumojen ennenaikaisen luutumisen ja voivat johtaa neurokognitiivisiin kehitysviiveisiin. Kehitysviiveidenriski geenin deleetiotapauksissa on kahdeksankertainen muihin mutaatiotyyppeihin verrattuna. Joskus oireyhtymän aiheuttaa kromosomimateriaalin translokaatio kromosomialue 7p21:ssä. Myös rengaskromosomi 7 voi olla oireyhtymän perimmäisenä syynä. Huomionarvoista on, että lääketieteellinen kirjallisuus tuntee myös SCS-potilaan, jolla mutaatio on löydetty FGFR2-geenistä.

FGFR3-, FGFR2– ja TCF12-geenien mutaatiot aiheuttavat muita kallon saumojen luutumishäiriöitä ja näistä mutaatiosta seuraa osittain päällekkäisiä oireita SCS:n oireiden kanssa.

Oireyhtymä periytyy autosomissa vallitsevasti eli dominoivasti, mutta oireyhtymän geneettinen penetranssi eli ilmenemistodennäköisyys vaihtelee huomattavasti yksilöstä toiseen. Toisin sanoen geenimuutos perimässä, ei välttämättä johda oireyhtymän  yksilössä.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Oireyhtymän yleisyydeksi on arvioitu yksi oireyhtymätapaus 25 000 – 50 000 elävänä syntynyttä lasta kohden (1:25 000-1:50 000).

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi tehdään kliinisten oireiden perusteella. Lievissä kraniosynostoosi tapauksissa potilaan diagnoosin asettaminen voi viivästyä useita vuosia. Kliinisen tutkimuksen lisäksi diagnoosin selvittelyssä hyödynnetään mm. pään tietokonekerroskuvausta eli CT-kuvausta, selkärangan ja raajojen röntgenkuvausta sekä perimäntutkimuksia.

Vaikka useat oireet ovat vain SCS:lle tyypillisiä, kuten 2. ja 3. sormen yhteenkasvu, erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon myös muut kraniosynostoottiset oireyhtymät ja/tai ne oireyhtymät, joihin liittyy FGFR3-, FGFR2– ja TCF12-geenien mutaatioita. Ks. esimerkiksi Carpenterin, Sakati-Nyhan-Tisdalen, Beare-Stevensonin, Jackson-Weissin, Muenken, Baller-Geroldin, Pfeifferin ja Crouzonin oireyhtymät.

Geenitutkimus, jossa löydetään TWIST1-geenin mutaatio, ja on yhteneväinen oirekirjoon vahvistaa usein diagnoosin.

SCS-potilaan seuranta jatkuu aikuisuuteen saakka. Seurannassa tarkastellaan mm. silmien toimintaa, kallonsisäistä painetta, kuuloaistia, unta sekä neurologista kehitystä ja toimintaa. Useimmiten ensimmäisen elinvuoden aikana lapsi tarvitsee kallon muotoa korjaavaa ja aivojen kasvutilaa lisäävää leikkausta. Jos kallonsisäinen paine kasvaa toistuvasti, uudet leikkaukset ovat tarpeen. Hoitamattomana epätavallisen korkea kallonsisäinen paine voi aiheuttaa päänsärkyä, näkökyvyn menetyksen, epilepsiaa ja jopa kuoleman. Lapsuudessa keskikasvojen kirurgia voi tulla kyseeseen, jotta mm. hampaiden virheellinen purenta sekä nielemis- ja hengitysvaikeudet saadaan korjattua. Suulakihalkio voidaan sulkea kirurgisesti ja puheterapiaa antaa tarpeen mukaan.

Ennuste

Elinennuste vaihtelee oireyhtymän oireiden mukaisesti. Hoitoennuste on erinomainen, kun hoito aloitetaan varhaisessa vaiheessa.

Historia

Oireyhtymä on nimetty kahden psykiatrin, norjalaisen Haakon Saethren (1891-1945) ja saksalaisen F. Chotzenin (1871-1937) mukaan, jotka ensimmäisinä ja toisistaan riippumatta kuvasivat oireyhtymän vuosina 1931 ja 1932.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

CRANIO ry: Kallon ja kasvonluiden kasvuhäiriöitä sairastavien tuki

Facebookista löytyy hakusanalla ”Saethre-Chotzens” englanninkielinen avoin keskusteluryhmä ”Saethre-Chotzen Syndrome {SCS}”, josta saa lisätietoa oireyhtymästä ja vertaistukea.

Aiheesta muualla

Jyrki Hukki, Pia Saarinen, Marko Kangasniemi ja Mikä Niemelä. Yksinkertaiset kraniosynostoosit.  Duodecim 2007;123: 967-976.

Socialstyrelsen: Saethe-Chotzens syndrome
National Organization for Rare Disorders (NORD): Saethre Chotzen Syndrome

Lähteet

Orphanet: Saethre-Chotzen Syndrome
GeneReviews: Saethre-Chotzen Syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Saethre-Chotzen syndrome

Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla vuonna 2018.