Rusto-hiushypoplasia

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 6.3.2023

Rusto-hiushypoplasia (RHH)
Cartilage-Hair hypoplasia; CHH

Lyhyesti

Rusto-hiushypoplasia (RHH) on harvinainen ja perinnöllinen luusto- ja monielinsairaus, joka kuuluu suomalaiseen tautiperintöön. RHH:n oireita ovat lyhytkasvuisuus, joka ilmenee raajoissa, keskivartalossa ja kokonaispituudessa. RHH onkin Suomessa toiseksi yleisin lyhytkasvuisuuden aiheuttaja. Muita RHH:n oireita ovat mm. harvat ja hennot hiukset, anemia ja vaihtelevan asteinen immuunipuutos. Puolustusjärjestelmän vajaatoiminnasta seuraa mm. toistuvia infektioita sekä valtaväestöä korkeampi syöpäriski. Rusto-hiushypoplasiaan ei liity älyllistä kehitysvammaisuutta.

Oireet ja löydökset

Rusto-hiushypoplasian oireet ja löydökset voivat vaihdella huomattavasti potilaiden välillä, jopa saman perheen sisällä, ja silloinkin, kun rusto-hiushypoplasian aiheuttava geenimuutos on sama. Kaikkia alla esiteltyjä oireita ei siis välttämättä esiinny kaikilla potilailla.

Rusto-hiushypoplasian kasvuhäiriö kohdistuu mm. raajoihin ja pituuskasvuun. Kasvuhäiriö alkaa jo ennen syntymää, ja lapsen syntymäpituus jää normaalijakaumaa pienemmäksi. Aikuisilla naisilla pituuskasvu jää keskimäärin noin 123 cm:een ja miehillä n. 131 cm:iin. Lapsen syntymäpaino on normaali.

Vastasyntynyt voi olla aneeminen. Lapsuuden anemiaa todetaan noin 79 %:lla. Joillakin anemia voi olla vakava nk. hypoplastinen anemia, jossa punasolujen määrä on hyvin pieni. Anemia voi lievittyä spontaanisti lapsen aikuistuessa.

Joillakin vastasyntyneillä todetaan suolitukos, joka johtuu suoliston hermoseinämän puuttumisesta. Suolitukos vaatii välitöntä leikkaushoitoa. Synnynnäinen paksusuolen laajentuma tai Hirschprungin tauti todetaan noin 10 %:lla. Suolistopulmien oireina voi ilmetä vatsan turvotusta ja ummetusta sekä joskus oksentelua. Useimmat aikuiset ovat ylipainoisia.

Hiukset ovat usein harvat ja hennot, ja joiltakin ihon karvoitus voi puuttua kokonaan. Kasvoissa ei ole muita poikkeavia piirteitä.

Kyynärnivelissä todetaan usein ojennusvajaus (>90 %:lla), mutta muut nivelet ovat yliliikkuvat. Ennenaikaiset nivelrikot ovat mahdollisia. Selkärankaan voi toisinaan kehittyä skolioosi eli selkärangan sivuttainen vinouma (n. 20 %:lla) ja lordoosi eli notkoselkä (85 %:lla). Myös rintakehän muoto voi olla poikkeava. Sormet ja varpaat ovat lyhyet ja joustavat. Joillakin voi olla kampurajalat. Potilaat ovat usein vaikeasti liikuntavammaisia.

Jos rusto-hiushypoplasiaan liittyy hengitystieoireita, henkilölle voi kehittyä pysyviä bronkiektasioita eli keuhkoputken laajentumia, joita voivat esiintyä jo 2,5-vuotiailla lapsilla.

Immuunipuutoksen aste vaihtelee oireettomasta vakavaan immuunipuutostilaan, jossa potilas tarvitsee hematopoieettisten kantasolujen siirron. Puolustusjärjestelmän heikkoudelle tyypillistä ovat muutokset puolustusjärjestelmän solujen kokonaismäärissä ja alaryhmissä. Neutropenia eli neutrofiilisten valkosolujen vähyys todetaan 6-27 %:lla potilaista. Yli puolella esiintyy myös lymfosyyttien eli imusolujen vähyyttä. Lisäksi potilailla on poikkeavat rokotevasteet. Noin kolmasosalla todetaan tavallista matalammat vasta-ainepitoisuudet immunoglobuliini (Ig)-luokissa A ja -G. Lähes neljäsosalla (n. 25 %) immuunipuutos pahenee ikääntymisen myötä. Puolustusjärjestelmän vajaatoiminnasta seuraa herkkä infektiotaipumus toistuvine sairasteluineen. Tyypillisesti potilailla esiintyy ylä- ja alahengitystieinfektioita. Lapsuudessa myös välikorvainfektiot ovat tyypillisiä ja myöhemmällä iällä poskiontelontulehdukset. Lapsuudessa immuunipuutos voi komplikaatioineen johtaa myös ennenaikaiseen kuolemaan (6 %:lla).

Immuunivajauksesta seuraa myös alttius erityyppisiin syöpiin, ja noin 6-10 %:lla todetaan jokin syöpä. Syövistä iho- ja verisyövät sekä immuunipuolustusjärjestelmän syövät, kuten ei-klassinen Hodgkinin lymfooma, ovat tavallisimpia löydöksiä. Potilaat, joiden syntymäpituus on lyhyempi, sairastuvat usein nuoremmalla iällä syöpään.

Syy ja perinnöllisyys

Rusto-hiushypoplasia oireyhtymä johtuu RMPR-geenin mutaatiosta kromosomissa 9 (9p13.3). RMPR-geenituote on RNA-molekyyli, joka osallistuu moniin solunsisäisiin tapahtumiin ja solunjakautumisen säätelyyn. RMPR-geenin mutaatiosta seuraa normaalin solusyklin häiriintyminen. Lapsilla, joilla on rusto-hiushypoplasia, kromosomien päiden, niin kutsutut telomeerialueet, ovat myös normaalia lyhyemmät. Tämä viittaa RMPR:n tärkeyteen kromosomien telomeerialueiden ylläpidossa. Telomeerialueet tarvitaan kromosomimateriaalin ylläpitoon ja niiden lyheneminen alle kriittisen rajan ajatellaan olevan yhteydessä vanhenemiseen ja erilaisiin syöpiin. Rusto-hiushypoplasian tarkkoja tautimekanismeja ei kuitenkaan tunneta.

Suomalainen valtamutaatio (90 % tapauksista Suomessa) käsittää mutaation 70A>G. Ainakin 70 erilaisia mutaatioita on kuvattu lääketieteellisessä kirjallisuudessa. Koska oireyhtymä periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi, sekä isältä että äidiltä perityssä RMPR-geenissä on oltava oireyhtymää aiheuttavat mutaatiot, jotta oireyhtymä kehittyy lapselle kohdussa.

Geenimutaation oireettomia tai lähes oireettomia kantajia, arvioidaan olevan Suomessa 1:76, toisin sanoen joka 76. suomalainen kantaa oireyhtymää aiheuttavaa geenimuutosta perimässään. Kantajien syöpäalttius ei poikkea muusta valtaväestöstä.

RMPR-geeniä perimässään kantavien vanhempien todennäköisyys saada lapsi, jolla on rusto-hiushypoplasia, on 25 %. Todennäköisyys, että lapsi perii geenimutaation vain toiselta vanhemmaltaan, on 50 %. Tällöin jälkeläinen on mutaation oireeton kantaja, kuten vanhempansakin. Jälkeläisten periytymistodennäköisyydet ovat muuttumattomat raskaudesta toiseen.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavan mahdollisen raskauden alkua. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Vuosittain Suomessa syntyy 1-3 lasta, joilla on rusto-hiushypoplasia. Oireyhtymän yleisyys on maassamme 1: 23 000. Suomessa potilaita tiedetään olevan ainakin 140. Amishien keskuudessa rusto-hiushypoplasian esiintyvyys on huomattavasti korkeampi (1-2:1000). Muualla maailmassa oireyhtymä on erittäin harvinainen. Oireyhtymä on yhtä yleinen molemmilla sukupuolilla.

Diagnoosi ja hoito

Jos sikiöajan ultraäänitutkimuksissa havaitaan lyhytraajaisuutta, voidaan istukan tai lapsiveden solunäytteestä tehdä rusto-hiushypoplasian selvittävä geenitutkimus. Syntymän jälkeen röntgenkuvissa näkyy luiden kasvulevyjen poikkeava rakenne. Verenkuvan muutokset antavat lisäviitteitä rusto-hiushypoplasiasta.

Rusto-hiushypoplasiaan ei ole tällä hetkellä parannuskeinoa. Sen yksittäisiä oireita voidaan kuitenkin hoitaa. Hoito on yksilöllistä ja oireiden mukaista. Moniammatillinen hoito ja mahdollisten liitännäispulmien varhainen havaitseminen on tärkeää. Ortopediset leikkaukset ovat mahdollisia alaraajojen käyristymien hoitamiseksi tai löysien tai yliliikkuvien nivelten korjaamiseksi. Tuki- ja liikuntaelinten toiminnan seuranta on tärkeää mm. skolioosin ja nivelrikkojen ennaltaehkäisemiseksi. Fysioterapia ja muut kuntouttavat toimet ovat välttämättömiä.

Hirschprungin tauti hoidetaan kunkin potilaan hyvinvoinnin vaatimalla tavalla. Verenkuvan seuranta on tärkeää, jotta mm. mahdollisen hypoplastisen anemian hoito voidaan aloittaa varhaisessa vaiheessa. Hypoplastinen anemia johtuu luuytimen vajaatoiminnasta ja tila kehittyy osalle potilaista. Myös puolustusjärjestelmän toiminnan tarkkailu on välttämätöntä.

Keuhkojen magneettikuvaus on tärkeää, sillä keuhkoputken laajentumia löytyy yleisesti, myös niiltä potilailta, joilla ei ole immuunipuutoksen merkkejä. Koska osalle voi kehittyä myöhäinen immuunipuutos tai syöpä, tarkka seuranta ja syövän seulonta on suositeltavaa myös oireettomille potilaille.

Rokotukset ovat tärkeitä rusto-hiushypoplasia oireyhtymässä. Ennen rokotusta rokotettavan mahdollinen immuunipuutoksen aste on varmistettava. Immuunipuutospotilaille eläviä ja heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältävien rokotteiden antamista tulee harkita.

Ennuste

Rusto-hiushypoplasiassa on kohonnut riski menehtyä infektio-, syöpä- ja keuhkotauteihin. Esimerkiksi lapsuuden immuunipuutos voi komplikaatioineen johtaa ennenaikaiseen kuolemaan (6 %:lla). Kuolleisuuteen liittyviä riskitekijöitä ovat lyhyempi syntymäpituus, Hirschprungin tauti, keuhkokuume, autoimmuunitaudit ja immuunipuutos. Kaikkia kuolleisuuteen vaikuttavia tekijöitä ei kuitenkaan tunneta.

Historia

Oireyhtymän kuvasi ensi kerran Maroteaux vuonna 1963. Geneetikko Victor. A. McKusick havaitsi vuonna 1965 oireyhtymän olevan yleinen Amishien keskuudessa Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Vuonna 1972 Jaakko Perheentupa ja myöhemmin vuonna 1992 Outi Mäkitie havaitsivat Rusto-hiushypoplasian esiintyvyyden korkeaksi Suomessa. Maaret Ridanpään tutkimusryhmä osoitti rusto-hiushypoplasian geneettisen taustan vuonna 2001.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Lyhytkasvuiset ry: Rusto-hiushypoplasia

Aiheesta muualla

Terveyskylä.fi: Harvinaiset luustosairaudet: Rusto-hiushypoplasia
Socialstyrelsen: Brosk-hårhypoplasisyndromet
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Cartilage-hair hypoplasia

Facebookista löytyy hakusanalla ”cartilage hair hypoplasia” saman niminen englanninkielinen keskusteluryhmä niille läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Lähteet

Väitöskirja: Immunodeficiency in cartilage-hair hypoplasia: correlation with pulmonary disease, infections and malignancy. Vakkilainen, Svetlana. Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta 2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5228-2

Outi Mäkitie. Lasten harvnaiset luustosairaudet – patogeneesistä uusiin hoitoihin. Duodecim 2020;136:521-529.

Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Cartillage-Hair hypoplasia; CHH

Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 28.11.2019.