Radio-Tartaglian oireyhtymä

Harvinaiskeskus Norio, Johanna Rintahaka, FT., 25.3.2025

ORPHA: 662234
ICD-10: Q87.8
OMIM: 619312

Avainsanat: Radio-Tartaglia syndrome (RATARS), SPEN-related neurodevelopmental disorder, Neurodevelopmental delay-congenital heart defects-intellectual disability syndrome

Lyhyesti

Radio-tartaglian oireyhtymä (Radio-Tartaglia syndrome, RATARS) on hermoston kehityshäiriö, jolle ominaista on yleinen kehitysviive, kehitysvamma ja tietyt käyttäytymispiirteet. Oirekuvassa on yhteneväisyyttä 1p36-deleetio-oireyhtymän kanssa. Oirekuva vaihtelee yksilöllisesti, eikä tässä kuvattuja oireita ole kaikilla henkilöillä, joilla on Radio-Tartaglian oireyhtymä. Vastaavasti oirekuvaan voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita ei tässä kuvauksessa ole mainittu.

Oireet ja löydökset

Radio-Tartaglian oireyhtymässä noin seitsemällä kymmenestä (70 %) todetaan hypotoniaa eli alentunutta lihasjänteyttä. Mikäli lapsen kallon saumat sulkeutuvat tavanomaista hitaammin, se voi vaikuttaa jossain määrin kasvonpiirteisiin, kuten pään muotoon. Myös muut lievät ulkonäön erityispiirteet ovat mahdollisia.

Radio-Tartaglian oireyhtymässä kehitysviive on yleinen. Se ilmenee tavanomaista hitaampana puheen ja motoristen eli liikkumisen perustaitojen, kuten ryömimisen, istumisen, seisomisen ja kävelemisen oppimisena. Puheen ymmärtäminen on monille helpompaa kuin puheen tuottaminen. Osalla todetaan kehitysvamma.

Radio-Tartaglian oireyhtymässä noin kahdeksalla kymmenestä (80 %:lla) on joitakin käyttäytymispiirteitä tai neuropsykiatrisia oireita. Näitä ovat esimerkiksi autismikirjon häiriö tai autistiset piirteet, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD, levottomuus tai ahdistuneisuus sekä aggressiivisuus. Autismikirjon häiriölle ominaista ovat vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa, todennäköisyys levottomuuteen, jäykkään ja toistavaan käyttäytymiseen sekä rajoittuneisiin mielenkiinnon kohteisiin. ADHD:lle tyypillistä ovat puolestaan ylivilkkaus, keskittymisvaikeudet ja impulsiivisuus, mitkä voivat haitata lapsen kehitystä ja toimintakykyä arjessa.

Muita mahdollisia, mutta harvinaisempia, Radio-tartaglian oireyhtymän oireita ovat mm. suun hypotoniasta johtuvat suun motoriikan haasteet, epilepsia ja liikehäiriöt, jotka johtuvat etenkin pyramidiradan eli eräiden aivoista aivorunkoon ja selkäytimeen johtavien liikehermojen poikkeavasta toiminnasta.

Aivo- ja selkäytimen kuvantamisessa voi olla havaittavissa joitakin epäspesifisiä muutoksia, kuten polymikrogyria eli aivojen tiheäpoimuisuus, pikkuaivojen atrofia eli surkastuneisuus, periventrikulaarisen alueen valkean aineen poikkeavuudet ja aivokurkiaisen puutos. Lisäksi selkäydin voi olla liekaantunut (tethered cord). Lapsen kasvaessa liekaantunut selkäydin voi haitata jalan, virtsarakon ja paksusuolen lihasten ja hermojen toimintaa.

Osalla Radio-Tartaglian oirekuvassa on synnynnäisiä sydämen rakennepoikkeavuuksia, tavanomaisesta poikkeava murrosikä ja ylipainoa, jota on etenkin tytöillä/naisilla. Muun muassa sydämen rakennepoikkeavuudet ovat tyypillistä myös 1p36-deleetio-oireyhtymässä (ks. alla).

Syy ja perinnöllisyys

Radio-tartaglia-oireyhtymä (RATARS) johtuu SPEN-geenin mutaatiosta kromosomissa 1 (1p36). SPEN-geenistä valmistuu soluissa SPEN-proteiinia, joka osallistuu monin eri tavoin kromosomirakenteen säätelyyn ja sitä kautta geenien luennan ja siis geenituotteiden valmistumisen säätelyyn. SPEN-proteiinilla on tärkeä tehtävä etenkin aivojen kehityksen aikana. Kromosomin 1p36-mikrodeleetio-oireyhtymä käsittää usein SPEN-geenin deleetion eli häviämän, joka selittää osittain näiden kahden oireyhtymän samankaltaisuutta.

Radio-Tartaglia oireyhtymä noudattaa autosomissa dominanttia eli vallitsevaa periytymistapaa. Tämä tarkoittaa sitä, että geeniparin toisessa SPEN-geenissä oleva mutaatio eli muutos on riittävä oireyhtymän kehittymiseksi. Vanhempi, jolla on SPEN-geenin oireyhtymää aiheuttava muutos perimässään, on 50 % todennäköisyys saada lapsi, jolla on Radio-Tartaglia oireyhtymä. Tämä periytymistodennäköisyys on sama raskaudesta toiseen. Lapsen oirekuva voi olla kuitenkin erilainen kuin hänellä itsellään.

Radio-tartaglia-oireyhtymä on useimmissa tapauksissa seurausta uudesta geenimuutoksesta eli niin kutsutusta de novo-muutoksesta. Tällöin vanhempien perimäntutkimuksista ei löydy SPEN-geenin muutosta, vaan se on ainutlaatuinen lapsen perimässä. De novo-muutos syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä sukupuolirauhasissa tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-muutosten syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne johdu mistään asiasta, jonka vanhemmat ovat tehneet tai jättäneet tekemättä. De novo-muutosten toistumistodennäköisyys perheessä on useimmilla yhtä suuri tai suurempi kuin yhden prosentin (1 %) eli yhden sadasosan luokkaa. Tämä todennäköisyys selittyy mahdollisella sukusolumosaikismilla (katso alta).

On mahdollista, että oireyhtymä on seurausta sukusolumosaikismista. Silloin osassa vanhemman sukusoluja on SPEN-geenin muutos ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on Radio-tartaglia-oireyhtymä. Usein sukusolumosaikismista johtuvan oireyhtymän toistumistodennäköisyydeksi annetaan noin 1 % eli yksi lapsi sadasta. Sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta ”Syventävää tietoa perimästä ja perinnöllisyydestä; 70 kysymystä ja vastausta”: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Radio-Tartaglia oireyhtymä on erittäin harvinainen, eikä sen yleisyydestä ole tietoa. Vuoteen 2024 mennessä lääketieteellisissä julkaisuissa on tietoja ainakin 45 henkilöstä, joilla on tämä oireyhtymä.

Diagnoosi ja hoito

Kun pikkulapsella on kehityksen poikkeavuutta ja samanaikaisesti joitakin ulkonäön ja rakenteen erityispiirteitä, lähetetään lapsi yleensä erikoissairaanhoitoon diagnoosin selvittämistä varten. Lapsen ulkonäköpiirteet ja muut löydökset voivat muistuttaa mm. Williamsin oireyhtymää. Radio-Tartaglia oireyhtymän diagnoosia ei kuitenkaan pystytä päättelemään pelkkien oireiden perusteella, vaan diagnostiikassa tarvitaan perimäntutkimuksia. Geenitutkimus tehdään verinäytteestä, ja vastausten saaminen kestää yleensä pari kuukautta.

Diagnoosin saaminen lopettaa oireiden syiden etsimisen erilaisin tutkimuksin, selkiyttää ennustetta ja antaa tietoa mahdollisen perhesuunnittelun tueksi. Nykyisin tiedetään, että Radio-Tartaglia oireyhtymän taustalla on uusi (de novo) mutaatio, jolloin vanhemmat eivät ole kyseisen mutaation kantajia ja siksi sisaruksien riski sairastua on hyvin pieni. Tämä on tärkeänä pidetty tieto perhesuunnittelun kannalta.

Radio-Tartaglia oireyhtymää ei voida parantaa, mutta sen yksittäisiä oireita voidaan hoitaa. Hoito on yksilöllistä ja oireiden mukaista. Fysio-, puhe- ja toimintaterapia tukevat lapsen kehitystä. Painonhallinnassa auttaa terveellinen ruokavalio yhdistettynä riittävään liikuntaan ja terveyttä edistävään syömiskäyttäytymiseen. Mahdollisen kirurgian tarve synnynnäisten rakennepoikkeavuuksien korjaamiseksi arvioidaan yksilöllisesti. Autismikirjon häiriön varhainen tunnistaminen ja kuntoutus tukee ja ylläpitää toimintakykyä. Mahdollisen epilepsian hoito pyrkii kohtauksettomuuteen, kohtaustiheyden harventamiseen tai kohtauksien lievittymiseen. Arjen toistuva rakenne voi lieventää käyttäytymisongelmia lisäämällä turvallisuuden tunnetta ja mahdollisuutta ennakoida arkipäiväisiä tilanteita ja tapahtumia. Perheen psykososiaalinen tuki on tärkeää.

Ennuste

Radio-Tartaglian oireyhtymä on erittäin harvinainen ja tietoa siitä on kertynyt vasta vähän. Tämän vuoksi luotettavan eliniän ennusteen arvioiminen on vaikeaa. Elinikä oletetaan normaaliksi.

Historia

Francesca Clementina Radio ja Marco Tartaglia tunnistivat oireyhtymän vuonna 2021. Oireyhtymä on nimetty näiden tutkijoiden sukunimien mukaan.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja neuvonta -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ”Rdio-Tartaglia” oma suljettu ja englanninkielinen keskusteluryhmä nimeltään ” Radio Tartaglia Syndrome SPEN gene Support group for families”. Se on tarkoitettu läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Lähteet

Orphanet: Neurodevelopmental delay-congenital heart defects-intellectual disability syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Radio.Tartaglia syndrome; RATARS

Radio, F. C., Pang, K., Ciolfi, A., Levy, M. A., Hernández-García, A., Pedace, L., … & Tartaglia, M. (2021). SPEN haploinsufficiency causes a neurodevelopmental disorder overlapping proximal 1p36 deletion syndrome with an episignature of X chromosomes in females. The American Journal of Human Genetics, 108(3), 502-516. DOI: 10.1016/j.ajhg.2021.01.015

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 25.3.2025