PURA-oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 6.3.2023

ORPHA:438213
ICD-10: G40.4
OMIM: 616158

Avainsanat: PURA, Purine-rich element binding protein A, PURA-related severe neonatal hypotonia-seizures-encephalopathy syndrome

Lyhyesti

PURA-oireyhtymälle ovat tyypillisiä vaikea kehitysvammaisuus, epilepsia sekä vastasyntyneiden hypotonia eli alentunut lihasjänteys, joka johtaa mm. syömisvaikeuksiin. Näiden pääoireiden lisäksi PURA-oireyhtymään liittyy hyvin usein myös mm. hengitysvaikeuksia, hypotermiaa eli alilämpöisyyttä, hypersomniaa eli liikaunisuutta sekä ongelmia mahan ja suoliston sekä silmien toiminnoissa. Lisäksi oireisiin voi kuulua endokriinisiä eli hormonitoimintaan ja aineenvaihduntaan liittyviä häiriöitä. Kasvonpiirteissä on havaittavissa vähäistä epämuodostumaa.

Oireet ja löydökset

Seuraavat löydökset perustuvat 32 potilaaseen, jolla on PURA-oireyhtymä; yli puolet vauvoista (56 %) oli syntyneet raskausviikon 41 jälkeen. Vastasyntyneet olivat hypotonisia eli heillä oli alentunut lihasjänteys, joka johti syömisvaikeuksiin (81 %). Apneat eli hengityskatkokset sekä synnynnäinen hypoventilaatio eli hengityksen hitaus olivat tyypillisiä 48 %:ssa tapauksista. Vastasyntyneille annettiin sairaalassa usein lisähappea ja heitä avustettiin syömisessä. Reilu kolmannes (37 %) oli alilämpöisiä ja vauvoilla esiintyi liikaunisuutta. Säikkymisrefleksi oli monella vauvalla tavallista herkempi.

Kehitysvammaisuuden taso oli lievää tai keskivaikeaa. Siihen liittyi vaikeat viiveet puheen ja motoriikan eli liikkeiden perustaitojen oppimisessa. Useimmat eivät oppineet puhumaan (91 % tapauksista; 29/32 henkilöä), mutta he ymmärsivät puhetta ja elekieltä paremmin kuin osasivat ilmaista itseään sanallisesti. Myös lyhyiden ohjeiden noudattaminen onnistui.

Ne, jotka oppivat kävelemään, ottivat ensiaskeleensa 28 kuukauden ja 7 ikävuoden välisenä aikana. Motorisiin taitoihin lukeutuu monia erityispiirteitä, jotka vaihtelevat potilaiden välillä. Liikehäiriöihin voivat lukeutua mm. dystonia ja korea-liikkeet.

Aivokuvauksessa on todettavissa poikkeavuutta aivokurkiaisen rakenteessa sekä myeliinisaatiossa eli hermosolujen ympärillä olevan valkoisen aineen koostumuksessa. Puolella oli epilepsia. Epilepsiatyypit vaihtelivat yksilöittäin, kuten myös ensimmäisten epilepsiakohtausten ilmaantumisajankohta. Suurimmalla osalla ensimmäiset epilepsiakohtaukset ilmenivät 2-4 vuoden iässä. Osalla epilepsiakohtaukset haittasivat opittujen taitojen säilymistä.

Syy ja perinnöllisyys

Oireyhtymän syyksi on selvinnyt PURA (purine-rich element binding protein A)-geenin mutaatio, jonka mukaan oireyhtymä on saanut nimensä. PURA-geeni sijaitsee kromosomissa 5 (5q31.2-5q31.3). PURA-geenin tuote osallistuu mm. perimäaineksen eli DNA:n käytön säätelyyn, kuten DNA:n kahdentumiseen, transkriptioon eli lähetti-RNA:n (mRNA:n) valmistamiseen, mRNA:n kuljetukseen sekä DNA:n korjaamiseen. Eläinkokeet ovat osoittaneet, että PURA-geenin mutaatiot johtavat samankaltaisiin oireisiin koe-eläimissä kuin ihmisissä. Ihmisillä PURA-geenin mutaatiotyyppejä on löydetty useita, eivätkä ne aina korreloi oirekirjoon tai oirekirjon vaikeusasteeseen.

Oireyhtymä periytyy autosomissa dominantisti eli vallitsevasti. Toisin sanoen vain toisen PURA-geenin mutaatio riittää aikaan saamaan PURA-oireyhtymän kehittymisen kohdussa. On epätodennäköistä, että henkilö, jolla on PURA-oireyhtymä saisi jälkeläisiä, mutta teoriassa hänellä on 50 %:n todennäköisyys saada lapsi, jolla on PURA-oireyhtymä, ja 50 %:n todennäköisyys saada jälkeläinen, jolla ei ole PURA-geenin mutaatiota perimässään.

Useimmiten PURA-oireyhtymässä on kyse uudesta ja sattumalta syntyneestä, niin kutsutusta de novo-mutaatiosta. Tällöin vanhemmilta  ei löydy PURA-geenin mutaatiota perimästään. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä, tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne johdu mistään asiasta, jonka vanhemmat ovat tehneet tai jättäneet tekemättä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) eli yhden sadasosan luokkaa.

On mahdollista, joskin erittäin harvinaista, että oireyhtymä olisi seurausta sukusolumosaikismista. Siinä osassa vanhemman sukusoluja on PURA-geenin mutaatio ja osassa ei. Nykyiset perimäntutkimukset, jotka perustuvat verikokeeseen, eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on PURA-oireyhtymä. Lisää sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea lisää Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaiksimi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavan mahdollisen raskauden alkua. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Ainakin 70 potilasta on kuvattu lääketieteellisessä kirjallisuudessa. PURA-oireyhtymän ajatellaan käsittävän vähemmän kuin yhden prosentin (< 1 %) kaikista kehitysvammaoireyhtymätapauksista.

Diagnoosi ja hoito

Kliinisesti PURA-oireyhtymää on vaikea tunnistaa. Oireet saattavat alkuun muistuttaa mm. Prader-Willin oireyhtymää, ääreishermoston hermo-lihassairauksia, kuten spinaalinen lihasatrofia SMA (spinal muscular atrophy), Rettin ja Angelmanin oireyhtymiä sekä myotoninsta dystrofiaa. Diagnostiikassa käytetään usein laajoja geenitestejä kuten eksomitutkimusta, jossa tutkitaan kaikki tunnetut geenit. Geenitutkimus vahvistaa tai poissulkee oireyhtymädiagnoosin asettamisen.

Oireyhtymään ei voida parantaa, mutta sen monia oireita voidaan hoitaa. Monien erikoisalojen osaaminen on hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa välttämätöntä: neurologit, silmälääkärit, endokrinologit, ortopediset kirurgit ja lastenlääkärit. Epilepsia on usein vaikeimmin hallittavissa. Jos epilepsiakohtauksia ei saada hyvään hoitotasapainoon, kohtaukset voivat johtaa kehitysviiveeseen ja kehitysvammaan.

Historia

PURA-oireyhtymä on hiljattain kuvattu harvinaissairaus; ensimmäinen lääketieteellinen artikkeli julkaistiin vuonna 2014.

Kokemustietoa

Kokemustietoa tästä oireyhtymästä löydät Tukiliiton sivuilta Tarinat-osiosta: Frida on erityisen harvinainen ja erityisen ihana.

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ”PURA” suljettu englanninkielinen keskusteluryhmä, ”Parents of PURA Syndrome (POPS)”, niille läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Unique: PURA and 5q31.3 deletion syndrome
Patientworthy: How to Find Joy in Daily Life with PURA Syndrome
PURA Syndrome Foundation

Lähteet

Orphanet: PURA-related severe neonatal hypotonia-seizures-encephalopathy syndrome

Margot R. F. Reijnders, Robert Janowski, Mohsan Alvi et al. PURA syndrome: clinical delineation and genotypephenotype study in 32 individuals with review of published literature Journal of Medical Genetics (2018); 55:104–113). DOI: 10.1136/jmedgenet-2017-104946.

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla vuonna 2018.