Primrosen oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 19.1.2022

ORPHA:3042
ICD-10: Q87.8
OMIM: 259050

Avainsanat: Intellectual disability-cataracts-calcified pinnae-myopathy syndrome

Lyhyesti

Primrosen oireyhtymä on hitaasti etenevä ja harvinainen geneettinen eli perimään liittyvä oireyhtymä, jonka oireet vaihtelevat huomattavasti yksilöstä toiseen.

Oireet ja löydökset

Primrosen oireyhtymää luonnehtivat älyllinen kehitysvammaisuus, makrokefalia, hypotonia eli alentunut lihasjänteys ja epätavalliset kasvonpiirteet. Kasvonpiirteille ominaista ovat mm. alaspäin suuntautuneet silmäluomet, leveä otsa, suuri leuka, suurentuneet ja kalkkeutuneet (kovettuneet) ulkokorvat. Lisäksi kehon karvoitus on vähäistä ja pituuskasvu on normaalijakaumaa suurempi. Joillakin voi olla kitalaessa niin kutsuttu kitalakivalli, torus palatinus, joka on hyvänlaatuinen luun liikakasvu kitalaessa.

Aikuisuudessa oireyhtymään liittyy joissakin tapauksissa kuulon menetys, diabetes sekä etenevä lihasheikkous. Lihasheikkous voi loputlta aiheuttaa nivelten jäykistymisen.

Harvinaisissa tapauksissa Primrosen oireyhtymään liittyy käytöshäiriöitä, kuten aggressiivisuutta ja levottomuutta. Autismikirjon häiriöt, kilpirauhasen vajaatoimintaa, kaihi, aivojen kalkkeutuminen, ataksiat eli tahdonalaisten liikkeiden koordinaatiohäiriöt ja ääreishermojen neuropatiat eli hermovauriot ovat mahdollisia.

Aivokurkiaisen osittainen tai täydellinen puuttuminen on mahdollinen.

Syy ja perinnöllisyys

Oireyhtymän syy on epäselvä. Primrosen oireyhtymän aiheuttava geenimutaatio on kuitenkin paikallistettu kromosomiin 3 (3q13). Geenimuutos kohdistuu ZBTB20 (Zinc Finger- and BTB-domain containing protein 20)-nimiseen geeniin. Geenituote on niin kutsuttu transkriptionaalinen repressori, jonka tehtävä on estää tiettyjen geenien luentaa. ZBTB20-geenistä valmistettava proteiini osallistuu toiminnallaan mm. neurogeneesiin eli uusien hermosolujen syntymiseen, glukoositasapainon ja syntymän jälkeisen kasvun säätelyyn.

Oireyhtymän ajatellaan periytyvän autosomissa dominoivasti eli vallitsevasti. Tämä tarkoittaa sitä, että yksi ZBTB20-geenin mutaatio on riittävä aiheuttamaan Primrosen oireyhtymän.

On kuitenkin harvinaista, että henkilö, jolla on Primrosen oireyhtymä, saisi jälkeläisiä. Teoriassa hänen lapsellaan olisi 50 %:n todennäköisyys periä Primrosen oirehtymä, ja 50 %:n todennäköisyys olla terve tämän oireyhtymän suhteen. Nämä periytymistodennäköisyydet ovat muuttumattomia raskaudesta toiseen.

Kaikki tunnetut oireyhtymätapaukset ovat olleet seurausta uudesta, niin kutsutusta de novo-mutaatiosta. Vanhempien perimäntutkimuksista ei tällöin löydetä Primrosen oireyhtymää aiheuttavaa perimänmuutosta. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä, tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) luokkaa.

On mahdollista, joskin erittäin harvinaista, että oireyhtymä olisi seurausta sukusolumosaikismista. Siinä osassa vanhemman sukusoluja on Primrosen oireyhtymän aiheuttava perimänmuutos ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on Primrosen oireyhtymä. Lisää sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea lisää Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymään liittyvistä asioista ja sen periytymisestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Vuonna 2018 lääketieteellisessä kirjallisuudessa oli kuvattu alle 12 oireyhtymätapausta. Primrosen oireyhtymän yleisyydeksi on arvioitu alle yksi tapaus 1 000 000 syntynyttä lasta kohden (>1:1 000 000). Se on siis erittäin harvinainen.

Diagnoosi ja hoito

Oirekuvan yhteensopivuuden lisäksi, ZBTB20-geenimutaation löytyminen henkilön perimästä vahvistaa Primrosen oireyhtymän diagnoosin asettamisen.

Primrosen oireyhtymään ei voida parantaa, mutta henkilöllä olevia yksittäisiä oireita voidaan hoitaa. Hoito on oireiden mukaista.

Ennuste

Eliniänodotteesta ei ole luotettavia tietoja oireyhtymän harvinaisuuden vuoksi.

Historia

Oireyhtymän kuvasi ensimmäisenä D. A. Primrose vuonna 1982.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Facebookista löytyy hakusanalla ”Primrose syndrome” englanninkielinen avoin sivusto, josta saa lisätietoa oireyhtymästä ja vertaistukea.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Primrose syndrome ja Question; Primrose syndrome

Lähteet

Orphanet: Intellectual disability-cataracts-calcified pinnae-myopathy syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Primrose syndrome ja ZBTB20-gene; Zinc Finger- and BTB-domain containing protein 20

Casertano A., Fontana P. et al. Alterations in metabolic patterns have a key role in diagnosis and progression of primrose syndrome. American Journal of medical Genetics (2017): 173 (7):1896-1902

Mattioli F., Piton A. et al. Novel de novo mutations in ZBTB20 in Primrose syndrome with congenital hypothyroidism. American Journal of Medical Genetics (2016): 170(6):1626-1629.

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla vuonna 2018.