Poirier-Bienvenun oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 26.2.2024

OMIM: 618732

Avainsanat: Poirier-bienvenu neurodevelopmental syndrome; pobinds

Lyhyesti

Poirier-Bienvenun oireyhtymä on harvinainen hermoston kehityshäiriö. Ominaista sille on varhaislapsuudessa alkava epilepsia ja kehitysviive puheen ja liikkumisen perustaitojen omaksumisessa. Oirekuvaan kuuluu myös muita neurologisia piirteitä. Useimmilla todetaan vaihtelevan asteinen kehitysvamma riippumatta siitä, millainen epilepsia on. Oirekuva vaihtelee yksilöllisesti, eikä kaikkia tässä kuvattuja oireita ole kaikilla, joilla on Poirier-Bienvenun oireyhtymä. Vastaavasti oirekuvaan voi liittyä myös joitakin muita piirteitä ja löydöksiä, joita tässä kuvauksessa ei ole mainittu.

Oireet ja löydökset

Lapsi voi olla syntyessään hypotoninen eli hänellä on tavanomaista alhaisempi lihasjänteys. Useimmilla epilepsia puhkeaa ennen toista ikävuotta, monilla jo ensimmäisten elinkuukausien aikana. Epilepsian tyyppi ja vaikeusaste vaihtelevat yksilöllisesti, ja lapsella voi olla samanaikaisesti yksi tai useampi kohtaustyyppi. Lisäksi epilepsia voi muuttaa muotoaan ajan myötä. Neurologinen kehitys on usein parempaa, jos epilepsia saadaan hyvään hoitotasapainoon. Kuumeen ei ole huomattu laukaisevan epilepsiakohtauksia. On huomionarvoista, ettei kaikilla todeta epilepsiaa.

Poirier-Bienvenun oireyhtymässä kehitysviive ilmenee puheen ja motoristen perustaitojen, istumisen, seisomisen ja kävelemisen, omaksumisessa. Lähes kaikki oppivat kävelemään, mutta kaikki eivät välttämättä opi puhumaan aikuisenakaan. Kehitysvamma todetaan arviolta kolmella neljästä (75 %:lla). Kehitysvamman aste vaihtelee lievästä vaikeaan. Hyvin pienellä osalla kognitiiviset toiminnot vastaavat ikätasoa ja älykkyysosamäärä on normaali.

Aivojen magneettitutkimuksissa ei löydetä selkeitä rakennepoikkeavuuksia, jotka olisivat yhteneväisiä kaikille heille, joilla on tämä oireyhtymä. Aivojen rakennepoikkeavuudet siis vaihtelevat yksilöllisesti ja ne voivat käsittää pikkuaivot, aivokurkiaisen ja muita aivoalueita. Joillakin hermosolujen myelinisaatio eli hermosolujen tiedonvälitystä tehostavan myeliinikerroksen muodostuminen hermosolujen ympärille, voi kehittyä tavanomaista myöhemmin, viiveellä.

Ulkonäössä voi olla lieviä erityispiirteitä. Näitä voivat olla esimerkiksi alaspäin suuntautuneet suupielet, tuuheat kulmakarvat, pieni nenä ja toisistaan etäällä sijaitsevat silmät. Lisäksi kieli voi olla suurikokoisen ja sen vuoksi suu jää avoimeksi. Muita raportoituja piirteitä ovat tavanomaista pienempi päänympärys ja pituuskasvu. Hammaspoikkeavuudet, silmien karsastus ja nystagmus eli silmävärve ovat myös mahdollisia.

Kolmasosalla todetaan autistisia piirteitä, kuten haasteita sosiaalisessa vastavuoroisuudessa, sekä ylivilkkautta, aggressiivista käyttäytymistä tai muita käytöshäiriöitä.

Poirier-Bienvenun oireyhtymään voi liittyä myös muita oireita ja löydöksiä, kuten endokriinisen järjestelmän sekä imukudoksen ja verisuonten poikkeavuuksia. Oireyhtymän vaihteleva oirekuva tarkentuu uusien tutkimusten myötä.

Syy ja perinnöllisyys

Poirier-Bienvenun oireyhtymä johtuu kromosomissa (6p21) sijaitsevan CSNK2B-geenin mutaatiosta. CSNK2B-geenin mutaatioita tunnetaan useita erilaisia. Geenistä valmistuu proteiinikinaasi CK2-nimisen entsyymin rakenneosa, CK2-beta. Toimiakseen CK2-entsyymi tarvitsee kaksi erilaista alfa-rakenneyksikköä ja kaksi beta-alayksikköä. Mutaatio CSNK2A1:ssä, josta valmistuu CK2-entsyymin alfa1-alayksikkö, aiheuttaa puolestaan Okur-Chungin oireyhtymän.

Proteiinikinaasi CK2:lla on merkittäviä tehtäviä hermosoluissa. Entsyymi osallistuu hermosolujen kasvun säätelyyn ja hermoimpulssien välittämiseen hermosolujen välillä. Proteiinikinaasi CK2:n rooli on tärkeä etenkin alkionkehityksen ja solujen erilaistumisen aikana. On epäselvää, miten CSNK2B-geenin mutaatiot johtavat hermoston kehityshäiriöön ja useimmilla myös epilepsiaan.

Poirier-Bienvenun oireyhtymä periytyy autosomissa dominoivasti eli vallitsevasti. Tämä tarkoittaa sitä, että yksi mutaatio jommassakummassa, isältä tai äidiltä perityssä, CSNK2B-geenissä riittää aiheuttamaan Poirier-Bienvenun oireyhtymän. Jos toisella vanhemmalla on CSNK2B-geenin mutaatio perimässään, perheellä on 50 %:n todennäköisyys saada lapsi, jolla on Poirier-Bienvenun oireyhtymä. Lapsen oirekuva voi tässä tapauksessa olla kuitenkin erilainen kuin hänen vanhemmallaan, jolta lapsi on perinyt CSNK2B-geenin mutaation.

Useimmiten Poirier-Bienvenun oireyhtymä on seurausta uudesta, niin kutsutusta de novo-mutaatiosta. Vanhempien perimäntutkimuksista ei tällöin löydetä CSNK2B-geenin mutaatiota. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne johdu mistään asiasta, jonka vanhemmat ovat tehneet tai jättäneet tekemättä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) eli yhden sadasosan luokkaa.

On mahdollista, joskin erittäin harvinaista, että oireyhtymä on seurausta sukusolumosaikismista. Silloin osassa vanhemman sukusoluja on CSNK2B-geenin mutaatio ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on Poirier-Bienvenun oireyhtymä. Lisää sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Poirier-Bienvenun oireyhtymä on erittäin harvinainen. Vuonna 2022 henkilöitä, joilla oli diagnosoitu Poirier-Bienvenun oireyhtymä, oli maailmalla yli 65. Pohjoismaissa on tunnistettu henkilöitä, joilla on tämä oireyhtymä.

Diagnoosi ja hoito

Poirier-Bienvenun oireyhtymän vaihteleva oirekuva tuo haasteita diagnoosin asettamiselle. Diagnoosi perustuu oirekuvan ja geenitutkimustuloksen yhteensopivuudelle.

Poirier-Bienvenun oireyhtymää ei voida parantaa, mutta sen yksittäisiä oireita voidaan hoitaa. Käytetyn epilepsialääkityksen on tarkoitus lievittää epilepsian oireita tai harventaa epilepsian kohtaustiheyttä. Lapsen kasvun ja kehityksen seuranta on erittäin tärkeää. Lapsi tarvitsee kaiken mahdollisen tuen parhaan oman potentiaalinsa ja osaamisensa esiin tulemiseksi. Monille on hyötyä fysio-, puhe- ja toimintaterapiasta. Mahdollisia käyttäytymispulmia voi helpottaa arjen toistuva rakenne, joka tuo turvallisuuden tunnetta ja lisää mahdollisuutta ennakoida päivän tilanteita ja tapahtumia.

Ennuste

Eliniänodotteesta ei ole tietoa. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa ei ole mainintoja henkeä uhkaavista komplikaatioista. Nykytietämyksen mukaan Poirier-Bienvenun oireyhtymän ei liity esimerkiksi odottamatonta epilepsiaan liittyvää äkkikuoleman (suden unexpected death in epilepsy, SUDEP) vaaraa.

Historia

Poirier kuvasi tutkijakollegoineen oirekokonaisuuden ja uuden CSNK2B-geenin mutaation vuonna 2017.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ”podinds” löytyy ”Pobinds syndrome – CSNK2B”-niminen keskusteluryhmä läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

CSNK2a1 Foundation: Okur-Chungin ja Poirier-Bienvenun oireyhtymän vertailua englanniksi

EpiCare: a European Reference Network (ERN) for rare and complex epilepsies

ERN-ITHACA (European Reference Network for Rare Malformation Syndromes, Intellectual and Other Neurodevelopmental Disorders)-osaamisverkosto

Lähteet

Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Poirier-bienvenu neurodevelopmental syndrome; pobinds

Chen, X., Han, Y., Li, X., Huang, S., Yuan, H., & Qin, Y. (2023). Case report: Two cases of Poirier-Bienvenu neurodevelopmental syndrome and review of literature. Frontiers in Pediatrics, 11, 967701. https://doi.org/10.3389/fped.2023.967701

Orsini, A., Santangelo, A., Bravin, F., Bonuccelli, A., Peroni, D., Battini, R., Foiadelli, T., Bertini, V., Valetto, A., Iacomino, M., Nigro, V., Torella, A. L., Scala, M., Capra, V., Vari, M. S., Fetta, A., Di Pisa, V., Montanari, F., Epifanio, R., Bonanni, P., … Cordelli, D. M. (2022). Expanding Phenotype of Poirier-Bienvenu Syndrome: New Evidence from an Italian Multicentrical Cohort of Patients. Genes, 13(2), 276. https://doi.org/10.3390/genes13020276

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 26.2.2024.