PACS1-oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 26.9.2023

ORPHA:329224
OMIM: 615009

Avainsanat:  PACS1-related syndrome, PACS1 neurodevelopmental disorder (PACS1-NDD), Autosomal dominant intellectual disability-17, Intellectual disability-craniofacial dysmorphism-cryptorchidism syndrome, Schuurs-Hoeijmakers syndrome, SHMS

Lyhyesti

PACS1-oireyhtymä on erittäin harvinainen kehitysvammaoireyhtymä, joka lapsella on jo syntyessään. Hypotonia eli alentunut lihasjänteys on ilmeistä varhaislapsuudessa. Syömisvaikeudet ovat yleisiä ja ne heijastuvat usein pituuden ja painon kehitykseen. Varhaislapsuudessa ilmenee yleinen kehityksen viive. Useimmilla todetaan kehitysvamma, jonka aste vaihtelee lievästä keskivaikeaan. Epilepsiaa todetaan noin puolella, ja käytöshäiriöt ovat mahdollisia. Synnynnäisiä rakennepoikkeavuuksia voi löytyä mm. sydämestä, aivoista ja silmistä sekä joskus virtsa- ja sukupuolielimistä. Kasvonpiirteissä on lieviä, mutta tunnistettavia, poikkeavuuksia. Oirekuva vaihtelee yksilöllisesti, eikä kaikkia tässä kuvattuja oireita löydy kaikilla henkilöillä, joilla on PACS1-oireyhtymä. Vastaavasti oireyhtymään voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita ei tässä kuvauksessa ole mainittu.

Oireet ja löydökset

Vastasyntyneet ovat usein normaalipainoisia, mutta hypotonisia. Alentunut lihasjänteys voi vaikeuttaa syömistä, puheen ja liikkumisen opettelua. Alentunut lihasjänteys säilyy yleensä koko lapsuuden, mutta voi ajan myötä myös lieventyä. Syömisvaikeudet ilmenevät viimeistään lapsen totutellessa kiinteisiin ruokiin. Lapsi pyrkii silloin usein nielemään ruuan pureskelematta. Usein pehmeiden ruokien syöminen sujuu kiinteitä helpommin. Aversio eli vastenmielisyys tietyntyyppisiä ruokaa kohtaan on yleistä. Ummetusta ja refluksitautia ilmenee noin puolella (50 %). Lapsen kasvu voi olla heikkoa. Etenkin pituuskasvu voi jäädä normaalijakaumasta.

PACS1-oireyhtymään kuuluvia tyypillisiä ja tunnistettavia kasvonpiirteitä ovat mm. kaarevat ja tuuheat kulmakarvat, pitkät silmäripset, toisistaan kaukana olevat silmät, alaspäin suuntautuneet silmäkulmat, riippuluomet eli yläluomien matala asento ja matalalla sijaitsevat korvat. Kasvonpiirteisiin voivat lukeutua myös pyöreä tai muuten korostunut nenänpää, tasainen nenän ja ylähuulen välillä oleva ylähuulen vako, leveä suu, ohut ylähuuli sekä suuret hammasvälit. Hiusraja voi olla matala. Myös mikrokefalia eli tavanomaista pienempi päänympärys on mahdollinen.

Lapsen kehitys on viiveistä. Kehitysviive ilmenee etenkin puheen omaksumisessa, eivätkä kaikki opi puhumaan. Usein puheen ymmärtäminen sujuu paremmin kuin puhuminen. Myös motorisissa eli liikkumisen perustaitojen oppimisessa on viivettä. Yli puolet oppivat kävelemään, yleensä noin 2–4 vuoden iässä. Kävely voi kuitenkin jäädä epävakaaksi. Pyörätuoli voi olla tarpeen pitemmillä kävelymatkoilla. Jos jalkaterässä on matala jalkahovi (pes planus, lattajalka), tukikengistä voi olla kävelyn opettelussa suurta hyötyä.

PACS1-oireyhtymässä ilmenee oppimisvaikeuksia tai kehitysvammaisuutta. Kehitysvamman aste vaihtelee yksilöllisesti. Useimmilla se on lievä tai keskivaikea. Useimmat tarvitsevat tukea oppimiseen ja arjen hallintaan.

Epilepsiaa ilmenee noin puolella (50 %) henkilöistä, joilla on PACS1-oireyhtymä. Ensimmäisten epilepsiakohtausten alkamisikä ja epilepsian tyyppi vaihtelevat yksilöllisesti. Joillakin epilepsia häviää iän myötä. Epilepsiakohtauksia laukaisevia tekijöitä, kuten univajetta, on hyvä pyrkiä välttämään.

PACS1-oireyhtymään voi liittyä ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ja autismikirjon häiriö. Noin puolella (50 %) oireina voi olla erilaisia käyttäytymishäiriöitä, kuten pakko-oireita ja itseään vahingoittavaa käytöstä. Kommunikaatio- ja ymmärrysvaikeudet tai epämukava olo voivat aiheuttaa turhautumista ja kiukkua tai muita ei-toivottuja käyttäytymispiirteitä. Arjen selkeä ja toistuva rakenne ovat tärkeitä, koska ne tuovat henkilölle, jolla on PACS1-oireyhtymä, ennakoitavuutta ja turvaa, ja siten voivat vähentää epätoivottua käyttäytymistä. Yleisesti henkilöitä, joilla on PACS1-oireyhtymä, luonnehditaan iloisiksi ja ystävällisiksi.

Näkökyvyn pulmat ovat yleisiä ja niihin voivat lukeutua mm. karsastus, likinäköisyys, hajataittoisuus sekä nystagmus eli silmävärve. Monilla on kolobooma eli synnynnäinen halkio tai puutos esimerkiksi iiriksessä eli silmän värikalvossa.

Sydämen rakennepoikkeavuudet ovat yleisempiä kuin väestössä keskimäärin (noin 40 %:lla, joilla on PACS1-oireyhtymä). Niistä yleisimmät ovat avoin valtimotiehyt (patent ductus arteriosus) ja kammioväliseinäaukko, mutta myös muuntyyppiset rakennemuutokset ovat mahdollisia. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että PACS1-oireyhtymässä voi ilmetä myös laskevan aortan laajentuma ja mitraaliprolapsi eli hiippaläppävuoto, jotka voivat tarvitra välitöntä hoitoa. Sekä aortan laajentuma että hiippaläppävuoto voivat olla oireettomia.

Aivojen rakennepoikkeamat voivat olla mahdollisia, joista pikkuaivomadon (cerebellar vermis) vajaakehittyminen tai osittainen puutos on yleisin löydös. ista aivomatoNoin puolella pojista, joilla on PACS1-oireyhtymä, todetaan piilokivekset. Myös virtsaneritysjärjestelmän rakennemuutokset ovat mahdollisia.

Syy ja perinnöllisyys

Oireyhtymä johtuu kromosomissa 11 (11q13.1-11q13.2) sijaitsevan PACS1 (phosphofurin acidic cluster sorting protein 1) -geenin mutaatiosta. Yleisin tunnetuista muutamasta patogeenisestä mutaatiosta on c.607C>T (p.R203W). PACS1-geenin tuotteen, PACS1-proteiinin, päätehtävä on kuljettaa erilaisia solusisäisiä proteiineja oikeille alueilla solussa. PACS1-proteiinin toiminnan tarve on suurin etenkin syntymää edeltävän kehityksen aikana. PACS1-geenin mutaatio johtaa proteiinien kuljetushäiriöihin soluissa ja sitä kautta oireyhtymän oireisiin.

PACS1-oireyhtymä periytyy autosomissa dominoivasti. Tämä tarkoittaa sitä, että toisen perimässä olevan PACS1-geenin mutaatio riittää oireyhtymän syntyyn. Yksikään lapsi ei ole lääketieteellisen kirjallisuuden mukaan perinyt oireyhtymää vanhemmiltaan, vaan PACS1-geenin mutaatio on aivan uusi perheessä, niin kutsuttu de novo-mutaatio. De novo-mutaatio syntyy sattumalta hedelmöitykseen osallistuneessa sukusolussa, munasolussa tai siittiössä, tai ensimmäisten solunjakautumisten aikana pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne johdu mistään asiasta, jonka vanhemmat ovat tehneet tai jättäneet tekemättä raskausaikana. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) eli yhden sadasosan luokkaa.

On mahdollista, joskin erittäin harvinaista, että oireyhtymä on seurausta sukusolumosaikismista. Silloin osassa vanhemman sukusoluja on PACS1-mutaatio ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on PACS1-oireyhtymä. Lisää sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea lisää Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Henkilöitä, joilla on PACS1-oireyhtymä, tunnetaan maailmalla arviolta noin 100. PACS1-geeni on viimeaikoina lisätty geenipaneelitutkimuksiin, joissa selvitellään potilaalla olevaa kehitysvammaisuuden geneettistä syytä. On siis mahdollista, että PACS1-oireyhtymän yleisyys on aliarvioitu. Tietoa suomalaisista, joilla oireyhtymä on, ei ole saatavilla. Voit kuitenkin olla yhteydessä harvinaiskeskus Norion vertaistukeen. Yhteystiedot siihen löydät alta.

Diagnoosi ja hoito

PACS1-oireyhtymällä on samankaltaisuuksia PACS2- ja Wdr37 oireyhtymien kanssa. Diagnoosi ja hoito perustuvat henkilöllä ilmeneviin oireisiin ja löydöksiin. Aivokuvantamisessa voidaan havaita tiettyjen aivoalueiden muutoksia, kuten pikkuaivomadon (cerebellar vermis) tavanomaista pienempi koko tai suurentuneet aivokammiot. Näitä muutoksia voi kuitenkin esiintyä myös muissa oireyhtymissä. Geenitutkimus vahvistaa tai poissulkee diagnoosin.

Vaikka parantavaa hoitoa ei ole, kunkin potilaan oireita hoidetaan tarpeen mukaisella tavalla. Esimerkiksi syömisvaikeuksien hidastamaa lapsen painon ja pituuden kehitystä sekä heikkoa ravitsemustilaa voidaan parantaa asentamalla lapselle nenämahaletku tai viemällä vatsanpeitteiden läpi ravitsemusavanne (perkutaaninen endoskooppinen gastrostooma eli PEG-nappi). Sydäntutkimukset ovat tärkeitä jokaiselle, jolla on PACS1-oireyhtymä. Sydämen rakennepoikkeavuuksia voidaan tarvittaessa hoitaa kirurgisesti. Näköhäiriöt hoidetaan oireiden mukaisesti. Mahdollisen epilepsian hyvä hoito saavutetaan epilepsialääkkein. Fysio-, toiminta- ja puheterapiasta on hyötyä. Kommunikaation tukemiseksi voidaan opetella käyttämään vaihtoehtoisia kommunikaatiotapoja, kuten kuvia tai teknisiä apuvälineitä. Terveydentilaa on seurattava säännöllisesti.

Ennuste

PACS1-oireyhtymä on vasta hiljattain kuvattu, joten pitkäaikaistietoja ei ole käytettävissä eliniänodotteen arvioimiseksi. Mahdollinen laskevan aortan laajentuma ja hiippaläppävuoto voivat huonontaa elinajan odotetta.

Historia

Schuurs-Hoeijmaker tutkimusryhmineen julkaisi ensimmäisen lääketieteellisen julkaisun oireyhtymästä vuonna 2012. Tämän vuoksi oireyhtymää kutsutaan myös Schuurs-Hoeijmakerin oireyhtymäksi.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

PACS1 Foundation – to find a cure for pacs1
PACS1 Smiles
Patient worthy: PACS1 syndrome

Facebookista löytyy hakusanalla ”PACS1” useita englanninkielisiä keskusteluryhmiä, kuten ”PACS1 Syndrome Research Foundation”, ”PACS1 Slow and Steady”, ”PACS1 Simons Searchlight Community” ja ”PACS1”. Kaksi jälkimmäistä on suljettuja keskusteluryhmiä läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmiin pääsee pyytämällä ryhmien jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Rarechromo.org: PACS1-related syndrome
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): PACS1-related syndrome
Simons searchlight: PACS1
MedlinePlus: PACS1 syndrome

Lähteet

Orphanet: Intellectual disability-craniofacial dysmorphism-cryptorchidism syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Schuurs-Hoeijmakers syndrome
GeneReviews®: PACS1 neurodevelopmental Disorder

Latorre-Pellicer, A., Trujillano, L., del Rincón, J., Peña-Marco, M., Gil-Salvador, M., Lucia-Campos, C., … & Pié, J. (2023). Heart Disease Characterization and Myocardial Strain Analysis in Patients with PACS1 Neurodevelopmental Disorder. Journal of Clinical Medicine, 12(12), 4052. https://doi.org/10.3390/jcm12124052

Arnedo, M., Ascaso, Á., Latorre-Pellicer, A., Lucia-Campos, C., Gil-Salvador, M., Ayerza-Casas, A., … & Puisac, B. (2022). Molecular Basis of the Schuurs–Hoeijmakers Syndrome: What We Know about the Gene and the PACS-1 Protein and Novel Therapeutic Approaches. International Journal of Molecular Sciences, 23(17), 9649. https://doi.org/10.3390/ijms23179649

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 3.6.2021.