Ohtaharan oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 1.10.2024

ORPHA:1934
ICD-10: G40.3

Avainsanat: Varhainen infantiili epileptinen enkefalopatia, (Early infantile epileptic encephalopathy with suppression-bursts (EIEE)

Lyhyesti

Ohtaharan oireyhtymä on yksi vakavimmista varhaisista epileptitistä enkefalopatioista. Oirekuvaltaan Ohtaharan oireyhtymä on moninainen, heterogeeninen eli se vaihtelee laajasti henkilöstä toiseen. Ohtaharan oireyhtymä voi edetä 2–6 kuukauden ikäisessä lapsessa Westin oireyhtymäksi tai Lennox-Gastaut’n epilepsiaksi. Usein Ohtaharan oireyhtymän taustalla on keskushermoston rakenteellisia tai aineenvaihdunnallisia häiriöitä.

Oireet ja löydökset

Ensimmäiset epileptiset kohtaustyypit, yleensä toonis-klooniset kohtaukset, alkavat kolmen kuukauden ikään mennessä. Epilepsiakohtauksia voi olla satoja päivässä, ja ne johtavat puolessa tapauksista varhaiseen kuolemaan ennen toista ikävuotta. Lapsilla, jotka elävät yli kahden vuoden ikäiseksi, on vaikeita psykomotorisia kehitysviiveitä ja jatkuvia vaikeasti hoidettavia epilepsiakohtauksia.

Syy ja perinnöllisyys

Ohtaharan oireyhtymän taustalla voi olla yksi tai useampi geenimutaatio, jotka voivat ilmetä mm. seuraavissa geeneissä; STXBP1 kromosomissa 9 (9q34.1), ARX-geeni X-kromosomissa (Xp22.13), CDKL5-geeni X-kromosomissa (Xp22), SL25A22-geeni kromosomissa 11 (11p15.5) ja SCN2A-geeni kromosomissa 2 (2q24.3). Etenevän Ohtaharan oireyhtymän voi johtua DMXL2-geenin mutaatiosta kromosomissa 15.

Ohtaharan oireyhtymä noudattaa autosomissa resessiivistä eli peittyvää periytymistä. Tämä tarkoittaa useimmissa tapauksissa sitä, että lapsi on perinyt oireyhtymää aiheuttavan geenimutaation molemmilta vanhemmiltaan. Koska vanhemmilla on vain yksi oireyhtymän aiheuttava mutaatio perimässään, he ovat oireyhtymään johtavan geenimuutoksen oireettomia kantajia. Jos molemmat vanhemmat ovat kantajia, heillä on 25 %:n todennäköisyys saada lapsi, jolla oireyhtymä on. Todennäköisyys, että lapsi perii geenimutaation vain toiselta vanhemmaltaan, on 50 %. Tällöin jälkeläinen on mutaation oireeton kantaja, kuten vanhempansakin. Nämä periytymistodennäköisyydet ovat muuttumattomat raskaudesta toiseen.

Useimmiten oireyhtymään johtava perimänmuutos on kuitenkin syntynyt sattumalta ja on uusi, niin kutsuttu de novo-mutaatio. Vanhempien perimäntutkimuksista ei tällöin löydetä Ohtaharan oireyhtymään liittyvää perimän muutosta, joka lapsella on. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä, tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) eli yhden sadasosan luokkaa.

On mahdollista, joskin erittäin harvinaista, että oireyhtymä on seurausta sukusolumosaikismista. Silloin osassa vanhemman sukusoluja on Ohtaharan oireyhtymän aiheuttava perimänmuutos ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on Ohtaharan oireyhtymä. Sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Ohtaharan oireyhtymän esiintyvyydeksi on arvioitu 1:50 000 Iso-Britanniassa ja 1: 100 000 Japanissa.

Diagnoosi ja hoito

Erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon muut varhaislapsuudessa puhkeavat epileptiset enkefalopatiat, kuten myoklooninen enkefalopatia ja Westin oireyhtymä.

Diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen ja aivojensähkökäyrässä, EEG:ssä, havaittaviin piirteisiin, joihin eivät vaikuta uni- tai valvejaksot. Aivojen rakennepoikkeavuudet näkyvät usein aivojen magneettikuvissa. Diagnoosin asettamisessa voidaan hyödyntää myös perimäntutkimuksia. Perimäntutkimustulos joka on yhteneväinen tunnetun Ohtaharan oirekuvan kanssa tukee Ohtaharan oireyhtymän diagnoosin asettamista.

Diagnoosin saaminen lopettaa oireiden syiden etsimisen erilaisin tutkimuksin, selkiyttää ennustetta ja auttaa arvioimaan oireyhtymän periytymistodennäköisyyttä muilla perheessä tai lähisuvussa ja antaa tärkeää tietoa mahdollisen perhesuunnittelun tueksi.

Ohtaharan oireyhtymään ei voida parantaa, mutta sen yksittäisiä oireita pystytään hoitamaan. Henkilöt, joilla on Ohtaharan oireyhtymä, tarvitsevat jatkuvaa valvontaa ja hoitoa. Tehokkaan epilepsialääkityksen löytäminen voi olla haasteellista, mutta Ketogeeninen ruokavaliohoito voi tuoda helpotusta epilepsiaan. Jos Ohtaharan oireyhtymän perinnäinen syy on aineenvaihdunnassa ja se pystytään hoitamaan, usein myös kohtaustasapaino muuttuu paremmaksi. Jos oireyhtymään liittyy aivojen rakenteellisia poikkeavuuksia ja ne koskettavat vain toista aivopuoliskoa, aivokirurgiasta voi olla näissä tilanteissa hyötyä. Hoito on yksilöllistä. Perheen tukeminen on erittäin tärkeää.

Ennuste

Eliniän odote on heikko ja ulottuu puolessa tapauksista (50 %) alle kahden vuoden ikään. Pulmat psykomotoriikassa ja toistuvat epilepsiakohtaukset heikentävän merkittävästi elämänlaatua.

Historia

Japanilainen neurologi Shunsuke Ohtahara kuvasi oireiston vuonna 1976.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Tietoa ja tukea harvinaisepilepsioihin löytyy Epilepsialiitosta.

EpiCare: a European Reference Network (ERN) for rare and complex epilepsies
EpiCare: Patient leaflets and journeys

Facebookista löytyy hakusanalla ”Ohtahara syndrome” kaksi suljettua englanninkielistä keskusteluryhmää, ”Ohtahara syndrome support group” ja ”Ohtahara Syndrome”, niille henkilöille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmiin pääsee pyytämällä ryhmien jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

International League Against Epilepsy (ILAE): Ohtahara syndrome
Epilepsy Foundation: Ohtahara Syndrome
Aaron’s Ohtahara Foundation
Youtube: News 8; Ohtahara syndrome

Lähteet

Orphanet: Ohtahara syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Epileptic Encephalopathy, Early infantile (EIEE1)

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 13.4.2016.