Nicolaides-Baraitserin oireyhtymä

Nicolaides-Baraitserin oireyhtymän oirekuva vaihtelee yksilöllisesti. Oirekuvalle tyypillistä on mm. epilepsia, kehitysvammaisuus, lyhytkasvuisuus sekä tietyt kasvonpiirteet. Lyhytkaisvuisuus voi ilmetä jo sikiön kehityksen aikana.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 17.1.2022

ORPHA:3051
OMIM: 601358

Avainsanat: Nicolaides-Baraitser syndrome (NCBRS), Intellectual disability-sparce hair-brachydactyly syndrome

Lyhyesti

Nicolaides-Baraitserin oireyhtymä on erittäin harvinainen sikiön kehityksen aikainen häiriö. joka on lapsella siis jo syntyessään. Oireita esiintyy monissa elinjärjestelmissä. Oirekuvaan kuuluvat mm. epilepsia, kehitysvammaisuus, lyhytkasvuisuus, hypotrikoosi eli vähäinen karvojen kasvu alueilla, joissa sitä normaalisti esiintyy sekä lyhytsormisuus ja -varpaisuus.

Oireet ja löydökset

Hidas kasvu voi ilmetä jo ennen syntymää. Pituuskasvultaan lapset ovat normaalijakaumaa pienempiä. Myös painon kehittyminen on monilla hidasta ensimmäisten elinvuosien aikana. Yli puolella todetaan mikrokefalia eli pienipäisyys.

Kasvonpiirteille tunnusomaista on mm. kolmion muotoinen pää, korostunut nenä, jossa on paksut sieraimet. ohut ylähuuli ja paksu alahuuli. Hypotrikoosi voi näkyä jo lapsuudessa: joillakin hiuksia saattaa olla vähän ja kulmakarvat voivat ohentua. Silmäripset voivat kuitenkin säilyttää tuuheutensa. Aikuisiässä hiuksia ei juurikaan ole ja miehillä karvoitus on niukkaa. Vanhetessaan ihonalainen rasvakerros etenkin poskista vähenee, joka saa kasvot näyttämään ryppyisiltä. Kasvonpiirteet korostuvat iän myötä.

Maitohampaat ja pysyvät hampaat saattavat puhjeta tavallista myöhemmin. Hammasvälit ovat usein normaalia suuremmat. Oireyhtymään voi liittyä myös hypodontia eli useamman kuin viiden hampaan puutos. Skolioosia eli selkärangan sivuttaista vinoumaa esiintyy noin kolmasosalla potilaista ja sen vaikeusaste voi vaihdella lievästä vaikeaan. Sormet ja varpaat ovat usein tavallista lyhyemmät. Sormien ihonalaisen rasvakudoksen vähyyden vuoksi sormien nivelet korostuvat. Lisäksi isovarpaan ja isovarmaan viereisen varpaan väli voi olla tavallista suurempi.

Osalla on syömispulmia, jotka voivat liittyä hypotoniaan (30 % tapauksista), refluksiin, nielemisvaikeuksiin ja/tai herkkyyteen ruoan rakenteen aistimisessa. Useimmiten syömisvaikeudet helpottuvat iän myötä. Ekseemaa eli ihon pintaosien tulehdusta, joka pitkään jatkuessaan voi levitä ihon syvempiin osiin, on monilla. Napa- ja nivustyrät ovat tavanomaista yleisempiä. Yli puolella pojista, joilla on Nicolaides-Baraitserin oireyhtymä, on laskeutumattomat kivekset. Tytöillä rintarauhaset voivat olla alikehittyneet. Kuuroutuminen ja jotkin näköpulmat voivat liittyä oirekuvaan, kuten myös synnynnäiset sydämen rakennepoikkeavuudet.

Epilepsia on yleinen. Useimmilla lapsilla ensimmäiset epilepsiakohtaukset ilmenevät ensimmäisten kahden ikävuoden aikana. Osalla epilepsiakohtauksia on vähän ja toisilla niiden määrä lisääntyy lapsen kasvaessa. Epilepsiakohtaukset voivat olla monentyyppisiä ja niiden lääkehoito voi olla haastavaa. Epilepsia voi aiheuttaa jo opittujen taitojen taantumista, kehityksen pysähtymisen tai sen viivästymisen.

Joillakin voi esiintyä autismin kaltaista käyttäytymistä, kuten pakkomielteitä, toistuvaa liikehdintää, lyhytjänteisyyttä ja herkkyyttä koville äänille. Varsinaista autisminkirjon häiriötä ei ole kuitenkaan diagnosoitu kenelläkään potilaalla, jolla on Nicolaides-Baraitserin oireyhtymä. Joiltakin lapsilta voi puuttua luontainen vaaran tunne tai sen tiedostaminen.

Kehitysvamman vaikeusaste vaihtelee. Lähes puolella kehitysvammaisuus on vaikeaa, kolmanneksella keskivaikeaa ja lopuilla lievää. Ryömimään ja kävelemään opitaan usein normaalisti varhaislapsuudessa, mutta sen jälkeen motorisessa kehityksessä ilmenee viiveitä. Puheen oppiminen on huomattavasti heikompaa kuin motoristen taitojen saavuttaminen. Osa lapsista, joilla on Nicolaides-Baraitserin oireyhtymä, osaavat käyttää vain rajoittuneesti sanoja, ja noin kolmasosa ei puhu lainkaan. Puhetaito voi myös heikentyä iän myötä.

Henkilöt, joilla on Nicolaides-Baraitserin oireyhtymä, ovat luonteeltaan iloisia ja hyväntuulisia. He saattavat olla korostuneen ystävällisiä, eivätkä he useinkaan vierasta tuntemattomia henkilöitä. Murrosiän jälkeen joillakin voi esiintyä tunteenpurkauksia, itsepäisyyttä ja aggressiivisuutta.

Syy ja perinnöllisyys

Nicolaides-Baraitserin oireyhtymä aiheutuu 80 %:lla potilaista SMARCA2-geenin mutaatiosta kromosomissa 9 (9p24.3). Tästä geenistä valmistettava proteiini säätelee kromosomien rakennetta ja sitä kautta osallistuu geenien luennan säätelyyn. Oireyhtymän moninaiset oireet selittyvät SMARCA2-mutaation laajasta vaikutuksesta useisiin eri geeneihin.

Nicolaides-Baraitserin oireyhtymä periytyy autosomissa dominantisti eli vallitsevasti. Tämä tarkoittaa sitä, että geeniparin toisessa geenissä oleva mutaatio riittää oireyhtymän kehittymiseksi kohdussa.Henkilöllä, jolla on Nicolaides-Baraitserin oireyhtymää aiheuttava perimänmuutos, on 50 % todennäköisyys jälkeläiseen, jolla on tämä oireyhtymä, ja 50 %:n todennäköisyydellä lapsi on terve. Nämä periytymistodennäköisyydet ovat samat raskaudesta toiseen.

Kaikki lääketieteellisessä kirjallisuudessa kuvatut tapaukset ovat kuitenkin aiheutuneet täysin uudesta niin kutsutusta de novo-mutaatiosta. De novo-mutaatiot ovat saaneet alkunsa hedelmöitykseen osallistuneen sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä tai pian hedelmöityksen jälkeen. Oireyhtymä ei ole kenenkään syytä, eikä mutaation syntymiseen ole voinut vaikuttaa. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) luokkaa.

On mahdollista, joskin erittäin harvinaista, että oireyhtymä olisi seurausta sukusolumosaikismista. Siinä osassa vanhemman sukusoluja on Nicolaides-Baraitserin oireyhtymää aiheuttava perimänmuutos ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on Nicolaides-Baraitserin oireyhtymä. Lisää sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea lisää Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Nicolaides-Baraitserin oireyhtymää, on kuvattu maailmalla noin 140 henkilöllä.

Diagnoosi ja hoito

Erotusdiagnoosissa on syytä huomioida mm. Coffin-Sirisin oireyhtymäWilliamsin oireyhtymäCornelia de Langen oireyhtymä, 2q37 mikrodeleetio-oireyhtymä sekä biotinidaasin puutos.

Nicolaides-Baraitserin oireyhtymän diagnoosi asetetaan yleensä lapsuudessa. Diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan ja geenitestiin.

Hoito on oireiden mukaista ja käsittää mm. neurologin, silmä-, korva- ja hammaslääkäreiden arvion, seurannan ja hoidon. Puhe-, fysio- ja toimintaterapian varhainen aloittaminen on tärkeää.

Ennuste

Eliniän ennusteesta ei ole luotettavia tietoja. Oirekuva voi vaihdella perusoireiden lisäksi vaihdella huomattavasti yksilöstä toiseen. Oireyhtymän harvinaisuuden ja oirekuvan vaihtelun vuoksi arviota eliniänodottteesta on vaikea antaa.

Historia

Lastenneurologit Paola Nicolaides ja kliininen geneetikko Michael Baraitser kuvasivat alun perin oireyhtymän vuonna 1993. Itsenäisen oireyhtymästatuksen Nicolaides-Baraitserin oireyhtymä sai vuonna 2003.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ”Nicolaides-Baraitser” englanninkielinen avoin keskusteluryhmä ”Nicolaides Baraitser Syndrome (NCBRS)”, josta saa lisää tietoa oireyhtymästä ja vertaistukea.

NCBRS Parent Support 

Aiheesta muualla

MedlinePlus: Nicolaides-Baraitser syndrome
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Nicolaides-Baraitser syndrome

Lähteet

Orphanet: Nicolaides-Baraitser syndrome
GeneReviews®: Nicolaides-Baraitser syndrome
NCBRS Parent Support
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Nicolaides-Baraitser syndrome; NCBRS

Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 17.2.2020.