Neurofibromatoosi 2

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 18.1.2022

ORPHA:637
ICD-10: Q85.0
OMIM: 101000

Avainsanat: NF2, Central neurofibromatopsis, Bilateral acoustic neurofibromatosis

Lyhyesti

Neurofibromatooseja (NF) on olemassa kaksi muotoa NF1 ja NF2. Tyyppi 2:lle on tyypillistä hyvänlaatuiset kasvaimet, jotka ovat useimmiten alkuperäisin hermosoluista, jotka osallistuvat tasapainon ja kuuloaistin aistimiseen. Usein kasvaimet kehittyvät keskushermostoon schwannin-hermosoluista (schwannoomat) ja harvemmin aivo- ja selkäydinkalvoista (meningeoomat) tai selkäydinkanavasta (glioomat ja ependymoomat). Suurimmalla osalla (70 %:lla) esiintyy myös ihon kasvaimia, ja osalla voi ilmetä näkökyvyn heikentymistä ja kaihia. Neurofibromatoosi-2 voi puhjeta missä iässä tahansa, mutta keskimääräisesti ensioireet ilmenevät 18-24 vuoden iässä.

Oireet ja löydökset

Korvan tasapainoelimen läheisyyteen ilmaantuvat kasvaimet (kuulo-tasapainohermon tupen kasvaimet) tai muut schwannoomat ovat yleisiä. Suurimmalla osalla akustikusneurinooma ilmaantuu 30 ikävuoteen mennessä, yleensä molemminpuolisena. Akustikusneurinooma eli vestibulaarischwannooma (VS) on kuulo-tasapainohermon hyvänlaatuinen ja harvinainen aivokasvain. Tämän tyyppiset kasvaimet voivat aiheuttaa väsymystä, levottomuutta, näkö- ja puhehäiriöitä, kipuja, kasvojen heikkoutta, huimausta ja tasapainon häiriöitä. Oireet voivat pahentua ajan myötä mm. pahoinvointisuudeksi ja oksenteluksi. Hoitamattomana kuulo-tasapainohermon tupen kasvaimet voivat johtaa kuulon menetykseen, jota voi edeltää mm. tinnitus eli korvien soiminen. Kasvainten tarkka sijainti ja koko vaikuttavat oireiden luonteeseen.

Syy ja perinnöllisyys

Oireyhtymä aiheutuu neurofibromiini-2 (NF2)-nimisen geenin mutaatiosta kromosomissa 22q12. NF2-geenistä luettava geenituote toimii solusignalloinnissa ja estää mm. solujen hallitsematonta kasvua ja jakautumista.

Neurofibromatoosi-2 periytyy autosomissa dominoivasti eli vallitsevasti. Tämä tarkoittaa sitä, että oireyhtymän kehittymiseksi riittää mutaatio NF2-geeniparin toisessa geenissä. Vanhempi, joka kantaa NF2-geeniä perimässään, on 50 % todennäköisyys saada lapsi, jolla on neurofibromatoosi-2.

Useimmiten NF2-geenin mutaatio on kuitenkin seurausta uudesta, niin kutsutusta de novo-mutaatiosta. De novo-mutaatiot ovat saaneet alkunsa hedelmöitykseen osallistuneen sukusolun siittiön tai munasolun, kehittyessä tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) luokkaa.

On mahdollista, joskin erittäin harvinaista, että oireyhtymä olisi seurausta sukusolumosaikismista. Siinä osassa vanhemman sukusoluja on F2-geenin mutaatio ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on neurofibromatoosi-2. Lisää sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea lisää Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Neurofibromatoosi-2:n esiintyvyydeksi on arvioitu 1:60 000, joten se on NF1:tä harvinaisempi. Suomessa henkilöitä, joilla on neurofibromatoosi 2, on arviolta noin 50-100.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu kliinisiin oireisiin sekä keskushermoston kuvantamiseen, kuten aivojen magneetti- (MRI) ja tietokonekerros (CT) -kuvaukseen. Jos henkilöltä löydetään neurofibromatoosi-2:ta aiheuttava geenimuutos, geenitutkimuksia voidaan tarjota myös sairastumisriskissä oleville sukulaisille. Suvuissa, joissa esiintyy Neurofibromatoosi-2, geenitestaus on suositeltavaa jo ennen esioireiden ilmenemistä. Kantajille ja sairastumisriskissä oleville sukulaisille, suositellaan säännöllistä seurantaa, johon kuuluvat vuosittaiset pään MRI- sekä silmälääkärin tutkimukset aina teini-iästä neljännelle vuosikymmenelle saakka.

Hoito voi olla haastavaa neurofibromatoosi-2:ssa esiintyvien päänalueen kasvainten vuoksi. Kirurgia on kasvainten pääasiallinen hoitokeino. Esimerkiksi akustikusneurinooman leikkaushoidon ajankohta riippuu oireista ja kokonaistilanteesta. Pään alueen sädehoitoa voidaan käyttää niille potilaille, joille aivokirurgiaa ei suositella. Muita oireita hoidetaan oireiden mukaisesti.

Ennuste

Lähes kaikki neurofibromatoosi 2:een johtavan geenimuutoksen perineet saavat oireita jossakin vaiheessa elämäänsä. Eliniänodotteeseen vaikuttavat neurofibromatoosi-2:n oireiden ilmenemisajankohta, oireiden, kuten meningeoomien lukumäärä, sekä geenimutaation laatu: nonsense- ja lukukehysmutaatiot aiheuttavat usein vakavammat oireet kuin muun tyyppiset mutaatiot. Oirekuva vaihtelee huomattavasti henkilöiden välillä. Hoidon haasteellisuuden vuoksi eliniänodote voi olla normaalia lyhyempi.

Historia

Neurofibromatoosi-2:n historia ulottuu 1800-luvulle. Ensimmäisen yksityiskohtaisen kuvauksen potilaasta, jolla oli mm. akustikusneurinooma ja meningioomia, julkaisi skotlantilainen kirurgi John H. Wishart vuonna 1822. Neurofibromatoosien historiasta voit halutessasi lukea lisää lääkäreiden tuottamasta tietolehtisestämme Neurofibromatoosi-1.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Vertaistukea voi tiedustella Suomen Neurofibromatoosiyhdistyksestä tai Invalidiliiton Harvinaiset-yksiköstä.

Harvinaiskeskus Norion vertaistukipalvelut auttavat tarvittaessa. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Suomen neurofibromatoosiyhdistys ry

Suomen Akutiskusneurinoomayhdistyksessä toimii myös NF2-työryhmä, josta voi tiedustella vertaistukihenkilöä. Sähköpostiosoite on nf2sany(at)gmail.com

Facebookista löytyy ”NF2 ja ABI” hakusanoilla suomenkielinen suljettu keskusteluryhmä NF2-potilaille ja lähiomaisille. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Kokemustietoa

Yle uutiset 12.9.2020: Teemu Puurusta, 27, valmennetaan kuolemaan – siihen voi mennä vielä vuosia, vaikka keväällä näytti, että kyse olisi vain hetkistä.

Aiheesta muualla

Verneri.net: Kysymys- ja vastauspalsta; Neurofibromatoosi 2
Kuuloliitto ry, Suomen Akustikusneurinoomayhdistys ry: Akustikusneurinooma – kuulohermokasvain, Potilaan opas.

Socialstyrelsen: Neurofibromatos typ 2
National organization for Rare Disorders (NORD): Neurofibromatosis 2

American Journal of Medical Genetics 2012 (Vol158A Issue 1): Conference Report; Consensus Recommendations for Current Treatments and Accelerating Clinical Trials for Patients With Neurofibromatosis Type 2

Lähteet

Orphanet: Neurofibromatosis 2
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Neurofibromatosis, type II; NF2 ja Neurofibromin 2; NF2

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla vuonna 2018.