NEDBASS-oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 2.12.2024

OMIM: 618890

Avainsanat: Neurodevelopmental disorder and structural brain anomalies with or without seizures and spasticity (NEDBASS)

Lyhyesti

NEDBASS-oireyhtymän lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista ” Neurodevelopmental disorder and structural brain anomalies with or without seizures and spasticity”. Suora suomennos siitä on ”Hermoston kehityshäiriö ja aivojen rakennepoikkeavuudet epilepsian ja spastisuuden kanssa tai ilman”. Oireyhtymälle ei ole olemassa hyvää suomenkielistä nimeä ja tässä diagnoosikuvauksessa siitä käytetään nimitystä NEDBASS-oireyhtymä. Nykytiedon mukaan oireisiin lukeutuvat yleisen kehitysviive, kehitysvamma, tietyt aivojen rakennepoikkeavuudet, hypotonia ja spastisuus sekä ulkonäön erityispiirteet. Toisinaan oirekuvaan kuuluu varhaisalkuinen epilepsia, optinen atrofia eli näköhermon surkastuma. Oirekuva vaihtelee yksilöllisesti, eikä kaikkia tässä kuvattuja oireita ole kaikilla henkilöillä, joilla on NEDBASS-oireyhtymä. Vastaavasti oirekuvaan voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita ei tässä kuvauksessa ole mainittu.

Oireet ja löydökset

Sikiön raskauden aikainen kasvu saattaa olla heikkoa ja myös syntymän jälkeinen kasvu voi olla heikkoa. Puolella (50 %) todetaan mikrokefalia eli tavanomaista pienempi päänympärys tai pienipäisyys. Usein lapsella on hypotoniaa eli alentunut lihasjänteys, joka voi aiheuttaa nielemisvaikeuksia, ummetusta ja haasteita yleisessä kehityksessä. Useimmilla hypotonia voi muuttua lapsen varttuessa spastisuudeksi eli kohonneeksi lihasjänteydeksi.

Ulkonäön erityispiirteet vaihtelevat. Kasvonpiirteille tunnusomaista on monilla korostunut otsa ja korvat, leveä nenänselkä ja nenänpää, leveä suu ja täyteläiset huulet sekä syvällä kasvoissa olevat silmät.

Kaikilla NEDBASS-lapsilla (100 %) todetaan varhaislapsuudessa ilmenevä kehitysviive. Lasten puheen kehitys on hidasta ja osa lapsista ei lainkaan opi puhumaan. Jotkut ymmärtävät paremmmin puhetta kuin tuottavat sitä. Liikkumisen perustaitojen omaksumisessa (motoriset taidot) on useimmilla haasteita, eivätkä kaikki opi esimerkiksi istumaan tai kävelemään.

NEDBASS- oireyhtymään voi liittyä myös vapinaa, varhaislapsuudessa ilmenevää aikaisemmin opittujen taitojen taantumaa (20 %) sekä apraksiaa, eli tahdonalaisten liikkeiden häiriötä sekä refleksien puuttumista.

Kehitysvamma todetaan kaikilla (100 %). Sen aste voi vaihdella.

Lähes kaikilla (90 %) todetaan aivojen rakennepoikkeavuuksia. Niistä yleisimmät ovat isoaivojen tavanomaista pienempi koko, aivokammioiden koon kasvu ja viivästynyt tai epätavanomainen myelinisaatio. Myeliinisaatiolla tarkoitetaan myeliinitupen muodostumista hermosolun ympärille. Tämän tarkoitus on tehostaa sähköisen hermoimpulssin kulkua hermostossa. Myeliinitupelliset hermosolut muodostavat aivojen valkean aineen. NEDBASS-oireyhtymässä valkean aineen määrän väheneminen on etenevää. Muita tyypillisiä löydöksiä ovat myös vajaakehittynyt aivokurkiainen sekä pikkuaivot.

Yli puolella on epilepsia, joka voi liittyä kuumeeseen ja voi olla vaikea hoitoinen. EEG:ssä eli aivosähkökäyrässä voi olla muutoksia ilman varsinaista epilepsiaa.

Karsastus on yleinen. Yli puolella todetaan optinen atrofia eli näköhermon surkastuminen. Se voi aiheuttaa näkövamman ja sokeuden (cortical blindness). Osalla voi olla kuulovamma tai he ovat kuuroja.

Henkilöillä, joilla on NEDBASS-oireyhtymä, voi ilmetä myös muita oireita ja löydöksiä, kuten mm. sydämen Kammioväliseinäaukko, skolioosi eli selkärangan sivuttainen vinouma tai kilpirauhasen vajaatoiminta. Nykytiedon valossa on kuitenkin epäselvää, mitkä näistä ovat sattumalöydöksiä ja mitkä osa NEDBASS-oireyhtymän oirekuvaa.

Syy ja perinnöllisyys

NEDBASS-oireyhtymä johtuu PTPN23-nimisen geenin oireyhtymää aiheuttavasta muutoksesta eli geenivariantista kromosomissa 3 (3p21.31). Geenistä valmistuu proteiinia, erästä entsyymiä, joka osallistuu mm. aineiden kuljettamiseen solun sisällä. Tätä entsyymiä tuotetaan runsaasti etenkin aivoissa. Useita erilaisia PTPN23-geenin variantteja on tunnistettu, ja niiden merkitys yksittäisten oireiden laatuun vaihtelee. NEDBASS-oireyhtymää aiheuttavat variantit kuitenkin heikentävät PTPN23-geenistä valmistuvan entsyyymien toimintaa, mistä seuraa oireyhtymän oireet.

NEDBASS-oireyhtymä periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. Tämä tarkoittaa useimmissa tapauksissa sitä, että lapsi on perinyt oireyhtymää aiheuttavan geenimuutoksen molemmilta vanhemmiltaan. Koska vanhemmilla on vain yksi oireyhtymän aiheuttava geenimuutos perimässään, he ovat oireyhtymään johtavan geenimuutoksen oireettomia kantajia. Jos molemmat vanhemmat ovat kantajia, heillä on 25 %:n todennäköisyys saada lapsi, jolla on NEDBASS-oireyhtymä ja 25 %:n todennäköisyydellä lapsella ei ole lainkaan NEDBASS-oireyhtymää aiheuttavaa perimänmuutosta. Todennäköisyys sille, että lapsi perii geenivariantin vain toiselta vanhemmaltaan, on 50 %. Tällöin hän on geenimuutoksen oireeton kantaja, kuten vanhempansakin. Jos kantajuuden periytymistä tarkastellaan terveen lapsen näkökulmasta, perheen terveistä lapsista 2/3 on kantajia. Nämä periytymistodennäköisyydet ovat samat raskaudesta toiseen.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

NEDBASS-oireyhtymä on erittäin harvinainen. Maailmalla tunnetaan reilu kymmenen lasta, joilla on NEDBASS-oireyhtymä. Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea.

Diagnoosi ja hoito

Kun pikkulapsella on kehityksen poikkeavuutta ja samanaikaisesti joitakin ulkonäön ja rakenteen erityispiirteitä, lähetetään lapsi yleensä diagnoosin selvittämistä varten erikoissairaanhoitoon. NEDBASS-oireyhtymän diagnoosia ei pysty oireiden perusteella päättelemään, jolloin diagnostiikkaan lähdetään jollain laajemmalla perimäntutkimuksella, kuten eksomisenvenssoinnilla, jossa tutkitaan kaikki tunnetut geenit. Geenitutkimus tehdään verinäytteestä, ja vastausten saaminen kestää yleensä pari kuukautta. Eksomisekvensoinnin analysointivaiheessa löydettyjen geenimuutosten samankaltaisuutta verrataan aikaisemmin tunnistettuihin geenivariantteihin, potilaan oirekuvaan ja tietokantojen tietoihin eri geenivarianttien mahdollisesti aiheuttamista oireista. Toistaiseksi ei ole mahdollista arvioida millainen oireyhtymää aiheuttava geenivariantti aiheuttaa vaikean ja mikä taas lievemmän oirekuvan. Diagnoosin saaminen lopettaa oireiden syiden etsimisen erilaisin tutkimuksin ja antaa tärkeää tietoa mahdollisen perhesuunnittelun tueksi.

NEDBASS-oireyhtymää ei voida parantaa, mutta sen yksittäisiä oireita voidaan hoitaa. Hoito perustuu lapsella oleviin oireisiin. Hoito on moniammatillista. Neurologinen säännöllinen arvio on tärkeää. Fysioterapia on ensiarvoista mm. hypotonian ja spastisuuden hoidossa. Puhe- ja toimintaterapian laajuus arvioidaan yksilöllisesti. Mahdollisen epilepsian hoito pyrkii kohtauksettomuuteen, kohtaustiheyden harventamiseen tai kohtauksien lievittymiseen. Perheen tuki ylläpitää ja lisää perheen voimavaroja.

Ennuste

NEDBASS-oireyhtymä on vielä toistaiseksi huonosti tunnettu. Tutkimus, jossa oli tietoja yhdestätoista lapsesta, jolla oli NEDBASS-oireyhtymä, kolme menehtyi alle kymmenvuotiaana. Heillä oirekuva oli erittäin vaikea. Yleisin kuolinsyy oli infektio tai keuhkokuume. Elinkaaritietoa ei ole toistaiseksi olemassa.

Historia

PTPN23-geenin variantin osoitettiin aiheuttavan neurologisia oireita ensimmäisen kerran vuonna 2015. Tämän jälkeen maailmalta on löydetty lisää lapsia, joiden perimässä oleva PTPN23-geenin muutos johtaa vakaviin hermoton kehityksen pulmiin.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja neuvonta -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Lähteet

Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Neurodevelopmental disorder and structural brain anomalies with or without seizures and spasticity; NEDBASS
ja
Protein-tyrosine phosphatase, nonreceptor-type, 23; PTPN23

Bend, R., Cohen, L., Carter, M. T., Lyons, M. J., Niyazov, D., Mikati, M. A., … & Gonzaga-Jauregui, C. (2020). Phenotype and mutation expansion of the PTPN23 associated disorder characterized by neurodevelopmental delay and structural brain abnormalities. European Journal of Human Genetics, 28(1), 76-87. DOI: https://doi.org/10.1038/s41431-019-0487-1

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 2.12.2024