NCL - Neuronaalinen seroidilipofuskinoosi

NCL-taudit ovat eteneviä hermoston rappeumasairauksia, jotka johtuvat aineenvaihduntatuotteiden kertymisestä etenkin hermostoon. NCL-tauteja tunnetaan nykyisin yli kymmenen. Ne on luokiteltu ensioireiden puhkeamisajankohdan sekä genetiikan avulla.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Norio-keskus, 20.12.2024

ORPHA:216
ICD-10: E75.4
ICD-11: 5C56.1

Avainsanat: Neuronal ceroid-lipofuscinoses (NCL), Batten Diseases

Lyhyesti

Neuronaaliset seroidilipofuskinoosit eli NCL-taudit kuuluvat lysosomaalisiin kertymäsairauksiin. Niille ominaista on tiettyjen aineenvaihduntatuotteiden kertyminen lysosomi-nimisiin soluelimiin soluissa, mikä haittaa solujen normaalia toimintaa eri puolella elimistöä. NCL-tautien oireet ja löydökset ovat monilta osin samankaltaisia keskenään, mutta ensioireiden alkamisajankohta, oireiden ilmenemisjärjestys ja niiden etenemisvauhti vaihtelevat eri NCL-tautien välillä. NCL-tautien luokittelu perustuu niiden genetiikkaan ja ensioireiden puhkeamisajankohtaan. NCL-taudit ovat yleisimpiä perinnöllisiä hermoston rappeumasairauksia lapsuudessa.

Oireet ja löydökset

Oirekuvat vaihtelevat NCL-taudista toiseen, mutta yleensä niihin liittyy yhdistelmä ainakin kahdesta seuraavasta oireesta: liikuntakyvyn rappeutuminen, etenevä kehitysvammaisuus ja/tai hermoston rappeutuminen, dementia, näkökyvyn menetys sekä epilepsia. Vaihtelua ilmenee myös neurologisissa lisäoireissa, neurofysiologisissa ja -patologisissa muutoksissa sekä eliniän odotteessa.

Oireiden alkamisikä vaihtelee vastasyntyneestä (varhais)aikuisuuteen, jonka perusteella NCL-taudit myös luokitellaan varhaislapsuuden (INCL), myöhäislapsuuden (LINCL), nuoruusiän (JNCL) ja aikuisiän NCL-tauteihin (ANCL). NCL-tautien luokittelussa käytetään nykyisin myös geneettistä tietoa.

Varsinaisia NCL-oireyhtymiä tunnetaan nykyisin ainakin 13.

Syy ja perinnöllisyys

NCL-taudit ovat geneettisesti hyvin heterogeenisiä ja osassa NCL-tauteja patogeenisessä eli oireita aiheuttavassa geenivariantissa on päällekkäisyyttä. NCL-oireyhtymää aiheuttavia muutoksia tunnetaan ainakin 14:sta eri geenissä ja näiden geenien eri geenivariantteja eli muunnoksia on tunnistettu jo yli 500. NCL-taudin taustalla olevista geeneistä valmistuu normaalisti lysosomaalisia entsyymejä, erilaisia solukalvoproteiineja tai muita aineenvaihdunnassa toimivia solulle tärkeitä proteiineja. Geenimuutos tekee näistä geenituotteista huonosti tehtäväänsä soveltuvia tai kokonaan toimimattomia. Yksittäisten NCL-tautia aiheuttavien geenien nimet on esitelty jokaisen sivuillamme julkaistun NCL-taudin kohdalla erikseen.

Kaikkien NCL-tautien taustalla olevat geenit ovat välttämättömiä normaalille aineenvaihdunnalle. NCL-tautia aiheuttava geenimuutos johtaa aineenvaihduntatuotteiden, kuten seroidin ja lipofuskiinin, kertymiseen kudoksiin, mistä seuraa oireyhtymän oireet. NCL-taudin nimitys (neuronaalinen seroidilipofuskinoosi) juontaa näiden kertyvien aineenvaihduntatuotteiden nimistä. Etenkin aivojen hermosolut ja silmän verkkokalvo ovat herkkiä seroidi ja lipofuskiinin kertymiselle. Tämä johtaa hermoston etenevään rappeutumiseen, useimmilla näön heikkenemiseen ja näkövammaan.

NCL-tautien periytyy useimmiten autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. Tämä tarkoittaa sitä, että oireyhtymää aiheuttava geenimuutos on geeniparin molemmissa geeneissä eli sekä isältä että äidiltä perityssä geenissä. Aikuisiän NCL-taudissa periytyy kuitenkin autosomissa dominantisti eli vallitsevasti. Tällöin oireyhtymää aiheuttava geenimuutos on vain toisessa oireyhtymää aiheuttavan geeniparin geenissä ja täten jo toisen geenin muutos riittää oireiden puhkeamiseksi. Tavallisimmista periytymistavoista löydät tietoa Harvinaiskeskus Norion sivuilta mm. täältä.

Jos perheessä tiedetään NCL-taudin esiintyvyydestä suvussa, perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Kaikkien NCL-oireyhtymien yleisyys maailmalla lienee noin 2–3 tapausta 100 000 elävänä syntyvää lasta kohden. Suomessa NCL-tautitapauksia on suhteellisesti eniten (esim. INCL-tauti: noin 1:20 000) ja siksi osa NCL-taudeista kuuluu suomalaiseen tautiperintöön.

Suomalaiseen tautiperintöön kuuluu seuraavat NCL-oireyhtymät:

Diagnoosi ja hoito

Epäily NCL-taudista voi herätä lapsella, nuorella tai aikuisella ilmenevien oireiden perusteella. NCL-taudin mahdollisuutta tutkitaan erilaisin tutkimuksin. Usein perimäntutkimuksen avulla voidaan vahvistaa tai poissulkea NCL-taudin mahdollisuus. On mahdollista, ettei kaikkia NCL-tauteja aiheuttavia geenimuutoksia tai niiden yhdistelmiä vielä tunneta.

Tällä hetkellä NCL-tauteja ei voida parantaa, vaan hoito on oireiden mukaista ja hoidon suunnitteluun sekä toteutukseen tarvitaan moniammatillista yhteistyötä. Hoito räätälöiden jokaisen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Lääkkeitä on käytettävissä  mm. epilepsian, lihasjäykkyyden ja mahdollisen kivun hoitoon. Fysio-, toiminta- ja puheterapia sekä perheen tuki on tärkeää. Uusien hoitomenetelmien kehittely on aktiivista ja käsittää mm. entsyymikorvaushoidon ja erilaiset geeninsiirtotekniikat.

Ennuste

Kaikki NCL-taudit johtavat ennenaikaiseen kuolemaan, jonka ajankohta vaihtelee yksittäisen NCL-taudin perusteella, mutta myös samankin NCL-oireyhtymän sisällä yksilöllisesti. Aikuisiän NCL-taudissa ensioireet voivat ilmetä yli 60-vuoden iässä. Eliniän odote voi olla vain muutamia tunteja tai päiviä syntymästä tai useita vuosikymmeniä, kuten aikuisiässä puhkeavassa aikuisiän NCL-taudissa, toiselta nimeltään Kufsin oireyhtymässä.

Historia

NCL-tautien tutkimuksen historia ulottuu lähes 200 vuoden taakse. Ensimmäisen NCL-tautitapauksen kuvasi Norjassa lääkäri Otto Christian Stengel. NCL-tautien pioneerina pidetään kuitenkin neurologi ja neuropatologi Frederick Battenin (1865–1918), joka kuvasi 1900-luvun alussa kaksi NCL-tautia.

Huomioitavaa

Englanninkielisissä tieteellisissä julkaisuissa käytetään NCL-taudeista usein nimitystä ’Batten disease’, jolla tarkoitetaan kaikkia NCL-tauteja niiden ensioireiden alkamisajankohdasta riippumatta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Aiheesta muualla

JNCL Suomen JNCL-perheiden tukiyhdistys ry: NCL
Batten Disease Family Association
NCL Resource
GeneReviews: Neuronal Ceroid-Lipofuscinoses

Lähteet

Orphanet: Neuronal ceroid lipofuscinosis

G. W. Anderson, H. H. Goebel, A. Simonati. Human pathology in NCL. Biochimica et Biophysica Acta (2013):1807-1826

Matti Haltia and Hans H. Goebel. The neuronal ceroid-lipofuscinoses: A historical introduction. Biochimia et Biophysica Acta (2013): 1795-1800.

Julkaistu ensimmäisen kerran silloisen Norio-keskuksen sivuilla vuonna 2017.

Kaikki diagnoosikuvaukset