NBEA-kytkeytynyt oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 17.4.2024

OMIM: 619157

Avainsanat: NBEA-Related Syndrome, Neurodevelopmental disorder with or without early-onset generalized epilepsy, (NEDEGE)

Lyhyesti

NBEA-geenin mutaatio aiheuttaa harvinaisen hermoston kehityshäiriön, josta tässä diagnoosikuvauksessa käytetään nimitystä NBEA-kytkeytynyt oireyhtymä. Yli puolella (>50 %) oirekuvaan kuuluu usein varhaislapsuudessa alkava epilepsia. Osalla epilepsia on yhteydessä lapsen tiedonkäsittelytaitojen ja jo aikaisemmin opittujen motoristen kykyjen taantumiseen. Täten lapsen selviytymistä edistää epilepsian hyvä hoitotasapaino. Oirekuva vaihtelee yksilöllisesti, eikä kaikkia tässä kuvattuja oireita ole kaikilla henkilöillä, joilla on NBEA-kytkeytynyt oireyhtymä. Vastaavasti oirekuvassa voi olla joitakin muita piirteitä, joita tässä diagnoosikuvauksessa ei ole mainittu.

Oireet ja löydökset

Lähes kahdella kolmesta (n. 65 %) todetaan epilepsia ensimmäisen neljän elinvuoden aikana. Kolmasosalla (30 %) on hypotonia eli alentunut lihasjänteys, joka voi hidastaa liikkumisen perustaitojen, kuten istumisen, seisomisen ja kävelyn oppimista. Osalla on dystoniaa eli tahdonalaisten lihasten säätelyhäiriö, joka johtaa tahattomiin lihassupistuksiin ja mahdollisiin virheasentoihin. Suurin osa oppii kävelemään, useimmat neljänteen ikävuoteensa mennessä. Osalla kävely on leveäraiteista.

Liikkumisen perustaitojen lisäksi myös puheen kehitysviive on yleistä, eivätkä kaikki välttämättä opi puhumaan. Kehitysvamman aste vaihtelee yksilöllisesti.

Kolmasosalla (n. 30 %) oirekuvaan voi lukeutua myös tiettyjä käyttäytymispulmia, kuten aggressiivista käyttäytymistä, ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ja autismikirjon häiriö tai siihen viittaavia piirteitä.

Yhdellä viidestä (20 %) on mikrokefalia eli tavanomaista pienempi päänympärys. Oireyhtymään ei liity merkittäviä ulkonäön erityispiirteitä.

NBEA-kytkeytyneen oireyhtymässä voi ilmetä myös toistuvia infektioita, ekseemaa ja/tai kuiva iho.

Syy ja perinnöllisyys

NBEA-kytkeytynyt oireyhtymä johtuu kromosomissa 13 (13q13) sijaitsevan NBEA-geenin mutaatiosta. NBEA-geenistä valmistuu Neurobeachin-nimistä proteiinia. Tämä proteiini osallistuu hermopäätteiden muodostumiseen ja tiettyjen hermosoluissa olevien proteiinien kuljettamiseen synapseissa eli hermosolujen hermopäätteissä.

NBEA-kytkeytynyt oireyhtymä noudattaa autosomissa dominanttia eli vallitsevaa periytymistapaa. Tämä tarkoittaa sitä, että geeniparin toisen NBEA-geenin mutaatio riittää oireyhtymän kehittymiseksi. Jos toisella vanhemmalla on NBEA-geenin mutaatio perimässään, perheen todennäköisyys saada lapsi, jolla on NBEA-kytkeytynyt oireyhtymä, on 50 %. Tämä todennäköisyys on sama raskaudesta toiseen.

Useimmissa tapauksissa NBEA-kytkeytynyt oireyhtymä on kuitenkin seurausta uudesta, niin kutsutusta de novo-mutaatiosta. Vanhempien perimäntutkimuksista ei tällöin löydetä NBEA-geenin mutaatiota. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne johdu mistään asiasta, jonka vanhemmat ovat tehneet tai jättäneet tekemättä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) eli yhden sadasosan luokkaa.

On mahdollista, joskin erittäin harvinaista, että oireyhtymä on seurausta sukusolumosaikismista. Silloin osassa vanhemman sukusoluja on NBEA-geenin mutaatio ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on NBEA-kytkeytynyt oireyhtymä. Sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea lisää Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Vuonna 2019 maailmalla oli tunnistettu NBEA-kytkeytynyttä oireyhtymää 24 henkilöltä. Oireyhtymä on todennäköisesti alidiagnosoitu. Kattavien perimäntutkimusten yleistyessä, NBEA-kytkeytynyttä oireyhtymää diagnosoidaan todennäköisesti myös enemmän.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu potilaan oireisiin ja perimäntutkimustulokseen. Tarkka diagnoosi helpottaa kokonaisvaltaisen hoidon suunnittelua. Perheellä on tällöin mahdollisuus saada myös perinnöllisyysneuvontaa ja tietoa perhesuunnittelun tueksi.

NBEA-kytkeytynyttä oireyhtymää ei voida parantaa, mutta sen oireita pystytään hoitamaan. Hoito suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa työryhmässä. Epilepsian hoidossa tavoitteena on kohtaustiheyden harventaminen, kohtausten lievittyminen tai poissa pysyminen. Hoitotavoitteisiin voidaan päästä esimerkiksi eri epilepsialääkkein, ruokavaliohoidoin tai molempien yhdistelmällä. Epilepsian hoitovaste eli hoidolla saavutettu muutos vaihtelee yksilöllisesti. Fysio-, puhe-, käyttäytymis- ja toimintaterapiasta on hyötyä. Arjen toistuva rakenne luo usein turvallisuuden tunnetta ja ennustettavuutta päivän kulusta, joka voi siten lieventää käyttäytymisongelmia. Koko perheen tukeminen on tärkeää.

Ennuste

NBEA-kytkeytynyt oireyhtymä on erittäin harvinainen ja siksi oireyhtymän ennusteesta ei ole saatavilla luotettavia tietoja. Lääketieteellisen kirjallisuuden mukaan oireyhtymään ei liity vakavia tai henkeä uhkaavia komplikaatioita

Historia

NBEA-geeni tunnistettiin vuonna 2003, jolloin NBEA-geenin mutaation havaittiin altistavan autismikirjon häiriölle. Vuonna 2017-2018 NBEA-geenin mutaatio löydettiin useilta potilailta, joilla oli hermoston kehityshäiriö. Tiedon lisääntyessä ja oirekuvan tarkentuessa oirekokonaisuus sai englanninkieliseksi nimekseen ”Neurodevelopmental disorder with or without early-onset generalized epilepsy” (NEDEGE), lyhyesti NBEA-related syndrome. Tässä diagnoosikuvauksessa oireyhtymästä on käytetty nimitystä NBEA-kytkeytynyt oireyhtymä.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja neuvonta -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy englanninkielinen keskusteluryhmä nimeltään ”NBEA: Simons Searchlight Community” läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Simons Searchlight: NBEA
Simons’ Search Light: Gene-guide, NBEA

ERN-ITHACA (European Reference Network for Rare Malformation Syndromes, Intellectual and Other Neurodevelopmental Disorders) eli synnynnäisten rakenteellisten poikkeavuuksien ja harvinaisten kehitysvammaoireyhtymien osaamisverkosto

EpiCare: a European Reference Network (ERN) for rare and complex epilepsies

Lähteet

Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Neurodevelopmental disorder with or without early-onset generalized epilepsy; NEGENE

Mulhern, M. S., Stumpel, C., Stong, N., Brunner, H. G., Bier, L., Lippa, N., Riviello, J., Rouhl, R. P. W., Kempers, M., Pfundt, R., Stegmann, A. P. A., Kukolich, M. K., Telegrafi, A., Lehman, A., CAUSES study, Lopez-Rangel, E., Houcinat, N., Barth, M., den Hollander, N., Hoffer, M. J. V., … Sands, T. T. (2018). NBEA: Developmental disease gene with early generalized epilepsy phenotypes. Annals of neurology, 84(5), 788–795. https://doi.org/10.1002/ana.25350

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 17.4.2024.