Multippeli sulfataasin puutos

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 26.9.2022

ORPHA:585
ICD-10: E75.2
OMIM: 272200

Avainsanat: Juvenile sulfatidosis, Austin type; MSD, Mucosulfatidosis, Austin syndrome

Lyhyesti

Multippeli sulfataasin puutos on erittäin harvinainen lysosomaalinen kertymäsairaus. Oirekuvaan yhdistyy useiden eri sulfataasi-entsyymien puutoksesta johtuvia oireita, jotka usein muistuttavat myös myöhäislapsuuden metakromaattista leukodystrofiaa ja mukopolysakkaridooseja. Oireiden ilmenemisajankohta määrittelee usein oireyhtymän vaikeusasteen. Kun multippeli sulfataasin puutos todetaan vastasyntyneellä, oireet ovat kaikkein vaikeimmat. Multippeli sulfataasin puutoksen aiheuttamat oireet ilmenevät etenkin aivoissa, ihossa ja luustossa. Tunnusomaista ovat hermoston etenevä rappeutuminen, kehitysvammaisuus ja lyhyempi eliniänodote.

Oireet ja löydökset

Multippeli sulfataasin puutos jaotellaan ilmenemisajankohdan mukaan seuraavasti; varhaislapsuuden, lapsuuden ja myöhäislapsuuden/nuoruuden muotoihin. Näistä varhaislapsuudessa ilmenevä muoto on kaikkein vakavin ja nuoruusiän muoto puolestaan kaikkein lievin ja harvinaisin.

Varhaislapsuuden multippeli sulfataasin puutos ilmenee pian syntymän jälkeen mm. nielemisvaikeuksina ja normaalia hitaampana psykomotorisena kehittymisenä. Oireiden syynä on leukodystrofia eli aivojen valkean aineen surkastuminen, joka johtaa mm. edellä mainittuihin pulmiin. Myös epilepsia ja aivojen rakennepoikkeavuudet ovat mahdollisia. Hypotonia eli alentunut lihasjänteys vaihtuu usein spastisuudeksi eli lihasjäykkyydeksi.

Iho on hyvin kuiva ja se voi hilseillä kalansuomumaisina liuskoina. Iktyoosia eli ihon sarveiskerroksen epätavallista kuivuutta ja hilseilyä on etenkin mahassa, päänahassa ja selässä. Lapsella saattaa esiintyä myös hypertrikoosia eli liikakarvoitusta.

Luustomuutoksina todetaan usein skolioosi eli selkärangan sivuttainen vinouma, nivelten jäykkyyttä ja moninaisia luutumishäiriöitä (dysostoosi multiplex).

Kasvonpiirteitä on kuvattu karkeiksi, ja nämä piirteet korostuvat iänmyötä. Tämän lisäksi tyypillistä ovat tuuheat ja pitkät kulmakarvat ja silmäripset. Oirekuvaan voi liittyä myös kuulo- ja/tai näköpulmia, synnynnäisiä sydämen rakennepoikkeavuuksia sekä suurentunut maksa ja perna. Lapsi menehtyy usein ensimmäisten ikävuosien aikana.

Lapsuuden multippeli sulfataasin puutos on kaikkein yleisin tämän oireyhtymän muodoista. Psykomotorinen kehitys on varhaislapsuudessa vastaa samanikäisiä lapsia, mutta alkaa toiseen ikävuoteen mennessä etenevästi heikentyä. Tuolloin esimerkiksi ryömiminen ja kävelyn oppiminen pysähtyy tai jo opittu käveleminen loppuu. Osa ei opi koskaan puhumaan, ja osa menettää suullisen ilmaisukykynsä oireiden edetessä. Oirekirjo ei ole niin laaja kuin varhaislapsuuden muodossa, mutta voi käsittää myös mm. iktyoosin, luustopoikkeavuudet sekä etenevästi karkeutuvat kasvonpiirteet.

Myöhäislapsuuden tai nk. nuoruusmuodossa oireet ilmenevät keski- tai myöhäislapsuudessa, useimmiten kahden ja seitsemän ikävuoden tietämillä. Oireiden vaikeusasteet vaihtelevat yksilöllisesti. Varhainen kognitiivinen eli tiedonkäsittelytoimintaan liittyvä kehitys on tavanomaista, mutta myöhemmin psykomotoriset taidot heikentyvät. Oireet etenevät hitaammin kuin muissa multippeli sulfataasin puutoksen muodoissa.

Syy ja perinnöllisyys

Multippeli sulfataasin puutos johtuu mutaatiosta SUMF1-geenissä kromosomissa 3 (3p26.1). Mutaatioita on olemassa erilaisia ja niistä seuraa erään formyyliglysiiniä muodostavan entsyymin (formylglysine-generating enzyme, FGE) täydellinen puutos tai sen heikentynyt biologinen aktiivisuus. FGE-entsyymi tarvitaan, jotta useat eri muut sulfataasientsyymit pystyvät toimimaan. SUMF1-geenin mutaatio johtaa ainakin seitsemäntoista eri sulfataasientsyymien puutteeseen. Mutaation seurauksesta soluissa olevia monimutkaisia sokeri- ja rasva-aineita ei pystytä hajottamaan ja ne alkavat kertyä etenkin hermo-, iho- ja luusoluihin. Oireyhtymän oireet johtuvat solujen aineenvaihduntahäiriöistä ja niiden seurauksesta tapahtuvasta solukuolemasta.

Multippeli sulfataasin puutos periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. Tämä tarkoittaa useimmissa tapauksissa sitä, että lapsi on perinyt oireyhtymää aiheuttavan geenimutaation molemmilta vanhemmiltaan. Koska vanhemmilla on vain yksi oireyhtymän aiheuttava mutaatio perimässään, he ovat tämän geenimuutoksen oireettomia kantajia. Jos molemmat vanhemmat ovat kantajia, heillä on 25 %:n todennäköisyys saada lapsi, jolla oireyhtymä on. Todennäköisyys, että lapsi perii geenimutaation vain toiselta vanhemmaltaan, on 50 %. Tällöin jälkeläinen on mutaation oireeton kantaja, kuten vanhempansakin. Jälkeläisten periytymistodennäköisyydet ovat muuttumattomat raskaudesta toiseen.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen mahdollisen seuraavan raskauden alkua. Harvinaiskeskus Norion sivuiltä löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta niissä tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyysneuvojan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Oireyhtymän yleisyydeksi on arvioitu alle yksi potilas miljoonaa elävänä syntynyttä lasta kohden (1> 1 000 000). Lääketieteellinen kirjallisuus kuvaa alle 100 tapausta. Oireyhtymä on yhtä yleinen molemmilla sukupuolilla.

Diagnoosi ja hoito

Erotusdiagnoosissa on hyvä huomioida metakromaattinen leukodystrofia ja mukopolysakkaridoosit (MPSt), kuten MPS II, MPS III (Sanfilippon oireyhtymä A), MPS IV ja MPS VI sekä X-linkittynyt iktyoosi.

Diagnoosi perustuu kliinisiin oireisiin. Biokemiallisissa analyyseissä havaitaan mm. virtsassa tavallista korkeammat sulfatidien ja glykosaminoglykaanien pitoisuudet. Lisäksi seerumin, valkosolujen tai fibroblastien eli sidekudossolujen sulfataasi-entsyymien aktiivisuus on tavallista vähäisempää tai se jää mittausherkkyyden alapuolelle. Neutrofiileissä, joka on eräs valkosoluryhmä, havaitaan normaalia enemmän solunsisäisiä rakkuloita. Hermostossa on havaittavissa mm. galaktosfingosulfatidien kertyminen ja aivoselkäydinnesteen kohonnut proteiinipitoisuus. Luutumishäiriöt (dysostoosi multiplex) ilmenevät röntgenkuvissa. Sen tunnusmerkkeinä ovat mm. leveät kylkiluut, pienet ranneluut sekä värttinä- ja kyynärluiden kapeat varret, joissa on leveä ja epäsäännönmukainen metafyysi. Lisäksi isovarpaiden kärjen ja jalkapöydän luut ovat leveät ja lyhyet.

Multippeli sulfataasin puutokseen ei ole tällä hetkellä olemassa parantavaa hoitoa, joten hoito on kunkin potilaan oireiden mukaista. Varhain aloitettu kuntoutus voi edistää elämänlaatua.

Ennuste

Eliniän odote on kaikissa multippeli sulfataasi puutoksen eri muodoissa normaalia lyhyempi. Eliniän ennusteeseen vaikuttavat oireiden etenemisvauhti ja yksittäisten oireiden vaikeusaste. Potilaiden väliset erot voivat olla suuria.

Historia

Vuonna 1961 Miroslaw MossaKowski ja vuonna 1964 James Austin kuvasivat Multippeli sulfataasin puutoksen piirteitä potilaissaan. Thomas Dierks ja Maria Pia Cosma identifioivat SUMF1-geenin mutaation oireyhtymän aiheuttajaksi vuonna 2003.

Kokemustietoa

Ilta-Sanomat 22.9.2022: Vadelman ihmeellinen elämä.

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ” multiple sulfatase deficiency ” avoin englanninkielinen keskusteluryhmä läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Multiple sulfatase deficiency
MedlinePlus: Multiple sulfatase deficiency
National Organization for Rare Disorders (NORD): Multiple sulfatase deficiency
United MSD (Multiple sulfatase deficiency) Foundation

Englannin kielistä kokemustietoa multippeli sulfataasin puutoksesta: A Genetic Disease With a Domino Effect: Multiple Sulfatase Deficiency (2017)

Lähteet

Orphanet: Multiple sulfatase deficiency
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Multiple sulfatase deficiency; MSD
GeneReviews®: Multiple Sulfatase Deficiency

Sabourdy, F., Mourey, L., Le Trionnaire, E. et al. Natural disease history and characterisation of SUMF1 molecular defects in ten unrelated patients with multiple sulfatase deficiency. Orphanet J. Rare Dis. 10, 31 (2015).

Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 7.2.2020.