Marshall-Smithin oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 26.10.2022

ORPHA:561
ICD-10: Q87.3

Avainsanat: MRSHSS, MSS

Lyhyesti

Marshall-Smithin oireyhtymä on synnynnäinen ja harvinainen geneettinen eli perimään liittyvä tauti, jolle ovat ominaisia mm. nopea fyysinen kasvu ja luuston kypsyminen, erilaiset rakennepoikkeavuudet ja kehitysviiveet, hengitysvaikeudet ja kehitysvammaisuus. Marshall-Smithin oireyhtymä on eri syndrooma kuin Marshallin oireyhtymä. Ne eivät siis liity toisiinsa.

Oireet ja löydökset

Luuston kypsyminen ja nopea pituuskasvu alkavat usein jo ennen syntymää. Pituuskasvuun nähden henkilöt, joilla on Marshall-Smithin oireyhtymä, ovat alipainoisia. Oireyhtymän luuston rakennepoikkeavuuksiin lukeutuvat mm. skolioosi eli selkärangan sivuttainen vinouma, platyspondylia eli litistyneet selkänikamat, ulkoneva otsa ja pienileukaisuus, joka on ilmeinen etenkin alaleuassa. Sormien ja varpaiden luut voivat olla lyhyet ja kartiomaiset. Oireyhtymään liittyy usein myös pes planus eli jalkaterän matala jalkaholvi nk. latuskajalat.

Edellä mainittujen kasvonpiirteiden lisäksi, oireyhtymälle ominaisia ovat myös ulospäin pullistuneet silmät ja eteenpäin kallistuneet sieraimet. Silmien valkuaisen kovakalvo voi sinertää.

Hirsutismi eli liikakarvoitus kuuluu oireyhtymän tunnuspiirteisiin.

Hengitysvaikeudet johtuvat hengitysteiden poikkeavasta rakenteesta ja toiminnasta, kuten esimerkiksi epänormaalista kurkunpäästä, vajaakehittyneestä kurkunkannesta ja nielun liikkeiden koordinaatiovaikeuksista. Oireyhtymään liittyy laryngomalasia, jonka oireena on mm. vinkuva sisäänhengitys. Uniapnea eli unenaikaiset hengitystiekatkokset voivat olla mahdollisia.

Oireyhtymään liittyy toisinaan myös aivojen poikkeava rakenne, kuten isoaivojen atrofia eli surkastuneisuus, tavallista lukuisammat aivokuoren poimut, aivokammioiden laajentumat sekä aivokurkiaisen puuttuminen. Aivojen rakennepoikkeavuudesta johtuvia kuulo- ja silmäpulmia voi myös esiintyä. Oireyhtymään liittyy harvoin epilepsiaa.

Sydämen rakennevikoja voi ilmetä. Harvinaisissa tapauksissa myös omfaloseele eli napanuoratyrä, jossa navan kohdalta osa suolistosta on työntynyt kalvopussin ympäröimänä vatsaontelon ulkopuolelle, on mahdollinen.

Vastasyntyneellä todetaan hypotonia eli alentunut lihasjänteys, joka vaikeuttaa mm. syömistä ja hidastaa usein motorista kehittymistä. Lihasheikkous on myös oireyhtymälle tyypillistä.

Marshall-Smithin oireyhtymään liittyy kehitysvammaisuutta.

Syy ja perinnöllisyys

Marshall-Smithin oireyhtymän aiheuttaa heterogeeninen mutaatio NFIX-geenissä kromosomissa 19 (19p13). Oireyhtymä noudattaa autosomissa dominoivaa periytymistapaa. Tämä tarkoittaa sitä, että jommassa kummassa perimässä olevassa NFIX-geenissä oleva mutaatio riittää oireyhtymän kehittymiseksi kohdussa.

Kaikki lääketieteellisessä kirjallisuudessa kuvatut tapaukset ovat olleet seurausta uudesta ja sattumalta syntyneestä niin kutsutusta de novo-mutaatiosta. Vanhempien perimäntutkimuksista ei tällöin löydetä NFIX-geenin mutaatiota. De novo-mutaatiot syntyvät sukusolujen, siittiöiden tai munasolujen, kypsyessä tai hyvin pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) luokkaa.

Jos molemmat vanhemmat ovat verikokeella tehdyn perimäntutkimuksen perusteella negatiivisia NFIX-geenin mutaation suhteen, mutta perheeseen syntyy toinen lapsi, jolla on Marshall-Smithin oireyhtymä, on hyvin mahdollista että jommalla kummalla vanhemmalla on sukusoluissa mosaikismia NFIX-geenin suhteen. Sukusolumosaikismissa osassa sukusoluja on NFIX-geenin mutaatio ja osassa ei. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei huomattavasti, perheen todennäköisyyttä saada lapsi, jolla on Marshall-Smithin oireyhtymä. Sukusolumosaikismista lisää tietoa löytyy Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta: 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Marshall-Smithin oireyhtymätapauksia tunnetaan maailmalla noin 30. Oireyhtymän yleisyydestä ei ole olemassa tarkempia tietoja.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen ja röntgenkuvauksen paljastamiin löydöksiin. Röntgenkuvissa on nähtävissä luuston normaalijakaumaa varhaisempi kypsyminen sekä lyhyet ja kartiomaiset sormien ja varpaiden luut.

Erotusdiagnoosi on tehtävä Weaverin oireyhtymään ja Sotosin oireyhtymään, joissa on samanlaisia luustolöydöksiä. Näissä oireyhtymissä ei ole kuitenkaan Marshall-Smithin oireyhtymälle tyypillisiä kasvonpiirteitä tai hengitysvaikeuksia.

Hoito keskittyy mm. vastasyntyneen syömisongelmien ja hitaan painon kehittymisen korjaamiseen sekä hengitysvaikeuksien oireidenmukaiseen hoitoon.

Ennuste

Usein oireyhtymä johtaa kuolemaan ensimmäisten elinvuosien aikana toistuvien hengitysinfektioiden vuoksi. Jos hengitystiekomplikaatioita ei ole, elinajanodote on parempi. Oireyhtymässä on tällöin usein havaittavissa älyllistä kehitysvammaisuutta.

Historia

Oireyhtymän kuvasivat ensimmäisenä amerikkalaiset lastenlääkärit Richard E. Marshall ja David W. Smith vuonna 1971.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Lisätietoa tukipalveluista löytyy Tukiliiton sivuilta Palvelut: oppaat ja materiaalit.

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Marshall-Smith syndrome

Lähteet

Orphanet: Marshall-Smith syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Marshall-Smith Syndrome

Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019)

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla vuonna 2018.