Malanin oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 6.3.2023

ORPHA: 420179
ICD-10: Q87.3
OMIM: 614753
Avainsanat: Malan overgrowth syndrome

Lyhyesti

Malanin oireyhtymä johtuu harvinaisesta perimän muutoksesta. Sitä kuvataan suurikasvuisuus oireyhtymäksi, jossa lapsen syntymänjälkeinen kasvu ja päänympärys ovat tavanomaista voimakkaampaa. Oirekuvaan kuuluu myös kehitysvamma ja käyttäytymispiirteitä, joille ovat ominaisia mm. levottomuus ja aggressiivisuus. Oireet vaihtelevat yksilöllisesti, eikä kaikkia tässä kuvattuja oireita löydy kaikilla henkilöillä, joilla on Malanin oireyhtymä. Vastaavasti oireyhtymään voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita ei tässä kuvauksessa ole mainittu.

Oireet ja löydökset

Vastasyntyneet ovat usein hypotonisia eli heillä on alentunut lihasjänteys, mikä voi johtaa imemis- ja syömisvaikeuksiin sekä viivästyttää motoristen perustaitojen saavuttamista. Mahdolliset näköongelmat (ks. alta) voivat myös viivästyttää pikkulapsen motoristen perustaitojen oppimista. Lapsi kasvaa voimakkaasti syntymän jälkeen, ja luustoikä on usein edistynyt. Aikuisuudessa suurikokoisuus ei ole enää yhtä selkeää kuin lapsuudessa, mutta usein makrokefalia on ilmeinen.

Lapsella on kehitysviive ja usein keskivaikea tai vaikea kehitysvammaisuus. Käyttäytymiselle voivat olla ominaista levottomuus, ääniherkkyys ja itseen tai muihin kohdistuva aggressiivinen käytös. Lapsia luonnehditaan ulospäinsuuntautuneiksi ja ystävällisiksi.

Malanin oireyhtymän selkeimmät ulkonäölliset piirteet ovat makrokefalia eli tavanomaista suurempi päänympärys, pitkänomaiset ja kolmionmuotoiset kasvot, korostunut otsa, madaltunut nenänselkä, lyhyt nenä, jossa on eteenpäin kallistuneet sieraimet, syvällä kasvoissa sijaitsevat silmät, alaspäin suuntautuneet silmäluomiraot, pieni suu ja korostunut leuka.

Muu olemus saattaa olla hoikka ja pitkä. Luustomuutoksista läääketieteellisessä kirjallisuudessa on mainintoja mm. skolioosista eli selkärangan sivuttaisesta vinoumasta, kyfoosista eli rintarangan kyttyrästä tai niiden yhdistelmästä eli kyfoskolioosista. Rintakehän rakennemuutos, kuten kuoppa- tai harjurintaisuus, on myös mahdollinen. Lisäksi kädet voivat olla pitkät. Purentavirheet voivat olla yleisiä ahtaan leuan vuoksi.

Suurimmalla osaa (>75 %) on näkökyvyn muutoksia, kuten esimerkiksi nystagmus eli silmävärve, likinäköisyys tai kaukotaitteisuus ja/tai karsastus sekä näköhermon vajaakehitys. Usein lapsi tarvitsee silmälasit, joskus silmäleikkauksen. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on myös mainintoja huonokuuloisuudesta, joka voi johtua korvatulehduksista tai olla luoteeltaan pysyvä.

Aivokuvantamisessa voidaan mahdollisesti havaita laajentuneet aivokammiot, aivokurkiaisen vajaakehittyminen, aivokuoren dysplasia eli kehityshäiriö ja periventrikulaarinen nodulaarinen heterotopia, jossa hermosolut muodostavat poikkeavasti pesäkkeitä aivokammioiden viereiseen kudokseen. Noin kolmasosalla (n. 30 %) ilmenee epilepsiaa ja tavanomaisuudesta poikkeavia löydöksiä aivosähkökäyrässä eli EEG:ssä. Epilepsian todennäköisyys on suurempi heillä, joilla oireyhtymän aiheuttaa kromosomialueen 19p13.2 mikrodeleetio.

Joillakin harvoilla on todettu sydämen rakennepoikkeavuuksia.

Syy ja perinnöllisyys

Malanin oireyhtymä johtuu NFIX (Nuclear factor IX)-geenin mutaatiosta (19p13.13) tai perimänmuutoksesta, kuten kromosomialueen 19p13-mikrodeleetiosta, joka käsittää NFIX-geenin häviämän. NFIX-geenistä valmistuu transkriptio tekijää, joka toiminnallaan säätelee muiden geenien ilmentymistä. NFIX:n toiminta on tärkeää raskaudesta alkaen mm. hermoston ja luuston kehitykselle. NFIX-geenin mutaatio häiritsee näitä tapahtumia ja aiheuttaa oireyhtymän oireet.

Malanin oireyhtymä periytyy autosomissa dominantisti eli vallitsevasti. Tämä tarkoittaa sitä, että vain toisessa perimässä olevassa NFIX-geenissä oleva mutaatio on riittävä oireyhtymän syntyyn kohdussa. Jos jommalla kummalla vanhemmalla on NFIX-geenimutaatio perimässään, oireyhtymän toistumistodennäköisyys on 50 % . Tämä periytymistodennäköisyys on sama raskaudesta toiseen.

Useimmiten Malanin oireyhtymän syynä on kuitenkin uusi ja sattumalta syntynyt, niin kutsuttu de novo-mutaatio. Vanhempien perimäntutkimuksista ei tällöin löydetä NFIX-geenin mutaatiota, eikä se siis ole periytynyt vanhemmilta lapselle. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä, tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) luokkaa.

On mahdollista, joskin erittäin harvinaista, että oireyhtymä olisi seurausta sukusolumosaikismista. Siinä osassa vanhemman sukusoluja on NFIX-geenin mutaatio ja osassa ei. Nykyiset perimäntutkimukset, jotka perustuvat verikokeeseen, eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on Malanin oireyhtymä. Lisää sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea lisää Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen mahdollisen seuraavan raskauden alkua/alkamista. Harvinaiskeskus Norion sivuiltä löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyysneuvojan kanssa. Yhteystiedot keskustelu tukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Maailmalla on tunnistettu noin 80 henkilöä, joilla on Malanin oireyhtymä. Oireyhtymän yleisyydeksi on arvioitu alle 1: 1 000 000 elävänä syntynyttä lasta kohden.

Diagnoosi ja hoito

Koska Malanin oireyhtymällä on yhteneväisyyksiä Sotosin, Weaverin ja Marfanin oireyhtymään tai Marfanin kaltaisiin oireyhtymiin, ne on huomioitava erotusdiagnoosin teossa. Huomioitavaa on, että myös Marshall-Smithin oireyhtymä aiheutuu NFIX-geenin mutaatiosta. Marshall-Smithin oireyhtymän aiheuttava mutaatio on kuitenkin erilainen kuin Malanin oireyhtymän aiheuttava geenimuutos.

Malanin oireyhtymän diagnoosi perustuu sen tunnuspiirteisiin, kuten syntymän jälkeiseen voimakkaaseen kasvuun, tiettyihin kasvonpiirteisiin, kehitysviiveeseen ja kehitysvammaan sekä käyttäytymispiirteisiin.

Malanin oireyhtymää ei voida parantaa, mutta sen yksittäisiä oireita pystytään hoitamaan. Hoito on moniammatillista. Fysio-, puhe- ja toimintaterapia ovat tärkeitä. Käyttäytymispiirteisiin voidaan yrittää vaikuttaa lääkkeettömästi esimerkiksi säännöllisillä arkirutiineilla ja vähentämällä lapsen ympäristössä olevia häntä häiritseviä tekijöitä: usein ennakoitavuus lisää turvallisuuden tunnetta. On tärkeää myös ymmärtää, että kommunikaatio- ja ymmärrysvaikeudet tai epämukava olo voivat aiheuttaa turhautumista ja kiukkua tai muita ei-toivottuja käyttäytymispiirteitä. Perheiden tuki on tärkeää.

Ennuste

Malanin oireyhtymän eliniänodotteesta ei ole olemassa tietoa.

Historia

Malanin oireyhtymä kuvattiin lääketieteellisessä julkaisussa ensimmäisen kerran vuonna 2010. Oireyhtymän nimi tulee Valérie Malanista, joka kuvasi tämän oireyhtymän ensimmäisenä.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ”Malan syndrome” ainakin kaksi omaa englannin kielistä ja sulljettua keskusteluryhmää läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Malan syndrome foundation

Aiheesta muualla

Malan syndrome foundation: Malan medical brochure

ERN-ITHACA – European Reference Network for Rare Malformation Syndromes, Intellectual and Other Neurodevelopmental Disorders

Lähteet

Orphanet: Malan overgrowth syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Malan syndrome

Priolo M, Schanze D & Tatton-Brown K, et al. Further delineation of Malan syndrome. Hum Mutat. 2018 Sep;39(9):1226-1237. doi: 10.1002/humu.23563.

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 1.9.2022.