Lujan-Frynsin oireyhtymä
Lujan-Frynsin oireyhtymä on kehitysvammaoireyhtymä. Osalla älykkyys voi kuitenkin olla normaali tai lähes normaali. Aivokurkiaisen osittainen tai täydellinen puuttuminen on eräs tyypillisimmistä tähän oireyhtymään kuuluvista aivojen rakennepoikkeavuuksista.
Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 26.10.2022
ORPHA:776
ICD-10: Q87.8
Avainsanat: LFS, X-linked mental retardation (XLMR) with marfanoid habitus syndrome, Lujan syndrome
Lyhyesti
Lujan-Frynsin oireyhtymä on synnynnäinen X-kromosomissa periytyvä kehitysvammaoireyhtymä. Siihen liittyy lievä tai keskivaikea kehitysvammaisuus, pitkä ja hoikka olemus, tietyt kasvonpiirteet sekä käyttäytymisongelmat.
Oireet ja löydökset
Lujan-Frynsin oireyhtymälle tyypillistä ovat pitkä ja hoikka kehonmalli ts. marfanoidinen olemus, joka tulee esiin etenkin murrosiän jälkeen. Myös sormet ja varpaat ovat pitkät ja hoikat, ja ne voivat olla myös ylitaipuisat. Lujan-Frynsin oireyhtymän ulkonäöllisiin piirteisiin voi kuulua myös lyhyt isovarvas.
Kasvonpiirteille ominaista on mm. makrokefalia eli suuripäisyys, pitkä otsa ja kapeat kasvot. Vajaakehittynyt yläleuka ja pieni alaleuka voivat aiheuttaa mm. purentaongelmia. Nenä on pitkä ja nenänselkä on korkea ja kapea. Nenän ja ylähuulen välillä oleva ylähuulen vako on lyhyt ja syväuurteinen. Ylähuuli on ohut ja kitalaki erittäin kaareutunut. Korvat voivat sijaita alhaalla ja tavallista taaempana kasvoissa.
Hypernasaalinen ääni ja yleinen hypotonia eli alentunut lihasjänteys ovat yleisiä. Sekundaaristen sukupuoliominaisuuksien kehitys on normaali. Joillakin henkilöillä voi esiintyä kuulo- ja näköongelmia, synnynnäisiä sydänvikoja, kroonista ummetusta sekä peräaukon umpeuma. Osalla voi esiintyä pectus excavatum eli kuopparinta ja kyfoskolioosi eli selän ja selkärangan käyristymä ja vinous.
Kehitysvammaisuus todetaan noin 70 %:lla. Se on useimmiten lievää tai keskivaikeaa. Eräs yleisimmistä aivojen rakennepoikkeavuuksista (yli 75 %:lla) tässä oireyhtymässä on aivokurkiaisen puuttuminen, joka voi olla osittaista tai täydellistä. Osalla voi ilmetä myös epilepsia.
Poikkeaviin käyttäytymispiirteisiin lukeutuvat mm. tunne-elämän epävakaus, aggressiivisuus, ylivilkkaus ja ujous. Joillakin voi esiintyä autisminkirjon häiriöitä, jotka vaikuttavat mm. sosiaaliseen kanssakäymiseen ja kommunikointiin. Psykiatrisina häiriöinä voi ilmetä esimerkiksi skitsofreniaa ja psykoottisia jaksoja näkö- ja kuulohallusinaatioineen.
Huomioitavaa on, että maailmalla on kuvattu älykkyydeltään ja käytökseltään täysin normaaleja Lujan-Frynsin oireyhtymätapauksia.
Syy ja perinnöllisyys
Lujan-Frynsin oireyhtymä on kehityksellinen oireyhtymä, jonka syy löytyy perimästä. Geenimuutoksia on havaittu mm. MED12-geenissä X-kromosomissa (Xq13.1). Joissakin Lujan-Frynsin oireyhtymätapauksissa geneettinen syy on UPF3B-geenin (Xq25-Xq26) ja ZDHHC9-geenin (Xq26.1) mutaatioissa. MED12-geenistä valmistuva geenituote voi edistää tai estää tiettyjen geenien luentaa DNA:sta lähetti-RNA:ksi (mRNA).
Huomioitavaa on, että MED12-geenin mutaatio aiheuttaa myös FG-oireyhtymän.
Oireyhtymä periytyy X-kromosomissa. Tämä tarkoittaa sitä, että koska pojilla on vain yksi X-kromosomi perimässään, heillä oireet ilmenevät herkemmin kuin tytöillä/naisilla, joilla on perimässään tavanomaisesti kaksi X-kromosomia. Tytöillä/naisilla toisen X-kromosomin geeni, jossa ei ole oireyhtymää aiheuttavaa mutaatiota, voi mahdollisesti tuottaa riittävästi toimivaa geenituotetta. Tämän vuoksi heillä oireet ovat lieviä tai oireita ei ole lainkaan.
X-kromosomaalisen periytymistavan mukaan isä ei voi siirtää oireyhtymää aiheuttavaa geenimuutosta pojalleen, mutta kaikista hänen tyttäristään tulee oireyhtymää aiheuttavan mutaation lieväoireisia tai oireettomia kantajia. Naisella, jolla on perimässään Lujan-Frynsin oireyhtymää aiheuttava geenimuutos, on 25 %:n todennäköisyys saada poikalapsi, jolla on Lujan-Frynsin oireyhtymä ja 25 %:n todennäköisyys saada tytär, jolla on perimässään sama geenimutaatio kuin hänellä itselläänkin on. Kantajaäidin pojalla ei ole oireyhtymää aiheuttavaa geenimutaatiota 25 %:n todennäköisyydellä, kuten ei tyttärelläkään (25 %:n todennäköisyys). Nämä periytymistodennäköisyydet ovat samat raskaudesta toiseen.
Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.
Yleisyys
Oireyhtymä ilmenee pääasiassa vain miessukupuolella ja sen esiintyvyydestä ei ole luotettavia tietoja. Ainakin 60 potilasta, joilla on Lujan-Frynsin oireyhtymä, on kuvattu lääketieteellisessä kirjallisuudessa.
Diagnoosi ja hoito
Diagnoosi perustuu kliinisiin löydöksiin, kuten hoikkaan yleisolemukseen, hypotoniaan, lievään tai keskivaikeaan kehitysvammaisuuteen, hypernasaaliin ääneen, oireyhtymälle tyypillisiin kasvonpiirteisiin ja normaaliin sekundaaristen sukupuoliominaisuuksien kehittymiseen. Diagnoosin asettaminen usein viivästyy, koska oireet tulevat selvemmin esiin vasta nuoruudessa. Geenitutkimus varmistaa diagnoosin. Jos perheessä tai suvussa esiintyy oireyhtymää, perhe voi halutessaan hakautua perhesuunnittelun tarjoaman tuen piiriin.
Erotusdiagnoosissa on otettava huomioon fragiili X-oireyhtymä, Marfanin oirehtymä, homokysteinuria, Loyes-Dietzin oireyhtymä, Shprintzen-Goldbergin oireyhtymä, Snyder-Robinsonin oireyhtymä sekä skitsofrenia.
Oireyhtymän hoito on potilaiden oireiden mukaista. Toiminta-, fysio- ja puheterapiasta on hyötyä. Potilaat tarvitsevat erikoisjärjestelyjä mm. oppimisen tukemiseksi ja säännöllistä terveydentilan seurantaa, kuten kuulo- ja näkötarkastuksia. Psykiatrisista oireista psykoosi tulisi diagnosoida mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, koska se parantaa ennustetta.
Ennuste
Eliniän ennustetta on vaikea arvioida, koska suurin osa lääketieteellisessä kirjallisuudessa kuvatuista tapauksista ovat nuoria tai nuoria aikuisia. Liitännäissairaudet ja käyttäytymishäiriöt voivat vaikuttaa eliniän pituuteen.
Historia
Oireyhtymä on saanut nimensä lastenlääkäri J. Enrique Lujanin ja belgialaisen geneetikon Jean-Pierre Frynsin mukaan, jotka kuvasivat oireyhtymän 1980-luvulla.
Kokemustietoa
Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.
Tukipalvelut
Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.
Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.
Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.
Aiheesta muualla
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Lujan syndrome
MedlinePlus: Lujan syndrome
Lähteet
Orphanet: X-linked intellectual disability with marfanoid habitus
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Lujan-Fryns syndrome
GeneReviews®: MED12-Related Disorders
Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).
Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 27.3.2019.