L1-oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 4.6.2024

ORPHA: 275543
ICD-10: Q04.8
ICD-11: LD90.Y
OMIM: 303350, 304100, 307000

Avainsanat:
CRASH syndrome, Corpus callosum hypoplasia-retardation-adducted thumbs-spasticity-hydrocephalus syndrome, L1CAM syndrome

Lyhyesti

L1-oireyhtymä on synnynnäinen X-kromosomissa periytyvä harvinainen oireyhtymä, joka johtuu L1CAM-geenin mutaatiosta. Kun kolmen aikaisemmin itsenäisinä pidettyjen oireyhtymien taustalta löytyi L1CAM-geenin mutaatio, sovittiin, että kyse on yhden ja saman oirekokonaisuuden, L1-oireyhtymän, eri oirekirjosta. Nämä aikaisemmin itsenäisinä pidetyt oireyhtymät ovat X-kromosomaalisesti kytkeytynyt aivonesteviemärin ahtaumasta johtuva hydrokefalus (engl. X-linked hydrocephalus with stenosis of the aqueduct of Sylvius, HSAS), MASA-oireyhtymä, X-kromosomaalisesti kytkeytynyt komplisoitunut perinnöllinen spastinen paraplegia tyyppi 1 (X-linked complicated hereditary spasticparaplegia type 1) ja X-kromosomaalisesti kytkeytynyt komplisoitunut aivokurkiaisen puutos ( X-linked complicated corpus callosum agenesis). L1-oireyhtymä koskettaa pääasiassa poikalapsia/miehiä sen X-kromosomaalisen periytymistapansa vuoksi. Tyttölapset/naiset ovat lähinnä oireyhtymän lieväoireisia tai oireettomia kantajia. L1-oireyhtymän oirekuva vaihtelee yksilöllisesti, eikä kaikkia tässä kuvattuja oireita ole kaikilla henkilöillä, joilla on L1-oireyhtymä. Vastaavasti oirekuvaan voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita ei tässä kuvauksessa ole mainittu.

Oireet ja löydökset

Poikalapsella on vaihtelevan asteinen hydrokefalus eli aivokammioiden laajentuma, joka useimmiten johtuu aivo-selkäydinnesteen kiertohäiriöstä. Osalla tämä on nähtävissä jo raskaudenaikaisissa ultraäänitutkimuksissa.

Lapsi on aluksi hypotoninen eli hänellä on alentunut lihasjänteys, joka muuttuu ensimmäisen elinvuoden aikana spastisuudeksi eli kohonneeksi lihasjänteydeksi. Etenkin jalkalihasten spastisuus kehittyy jo varhaisessa iässä. Spastisuus on etenevä ja se johtaa lopulta lihasatrofiaan eli lihaskatoon ja tavanomaisesta poikkeavaan kävelytyyliin.

L1-oireyhtymän eräs tunnuspiirteistä on kämmentä vasten taipuneet peukalot (engl. adducted thumbs). Peukaloiden virhesijainti johtuu tiettyjen kämmenten lihasten kehityshäiriöistä. Tämä ulkonäköpiirre on noin puolella (50 %:lla) henkilöistä, joilla on L1-oireyhtymä. Joillakin todetaan Hirschsprungin tauti. Siinä paksusuolen hermogangliosolut ovat kehittyneet poikkeavalla tavalla, mikä johtaa paksusuolen ruokasulaa eteenpäin vievien rytmisten liikkeiden vähäisyyteen tai puutteeseen. Tästä seuraa paksusuolen toiminnallinen tukos, vaikea ummetus ja mahdollinen paksusuolen laajentuma mahdollisine lisäoireineen. Hirschsprungin taudin hyvä hoito edistää lapsen/nuoren kasvua ja tavanomaista painon kehitystä.

L1-oireyhtymässä ilmenee usein puheen ja liikkumisen kehitysviive. Lapset voivat kehittyä sosiaalisilta ja tunne-elämä taidoiltaan ikätovereitaan hitaammin.

L1-oireyhtymään liittyy kehitysvamma, jonka aste vaihtelee lievästä vaikeaan. Osalla todetaan epilepsia. L1-oireyhtymään ei yleensä liity käyttäytymispulmia.

Aivokuvantamisessa havaitaan monilla aivokurkiaisen puutos tai vajaakehittyminen. Aivokurkiainen yhdistää vasemman ja oikean aivopuoliskon fyysisesti toisiinsa. Kapea tai ahdas aivonesteviemäri (aqueductus Sylviin) johtaa usein aivoselkäydinnesteen kierron vaikeutumiseen ja aivokammioiden laajentumiseen eli hydrokefaliaan. Aivojen rakennemuutokset ovat harvinaisempia niillä, joiden oirekuva muistuttaa spastista paraplegia tyyppi 1:tä.

Tytöillä/naisilla voi ilmetä lieviä L1-oireyhtymän piirteitä, kuten kämmentä vasten taipuneet peukalot, hydrokefalus tai lieviä oppimisvaikeuksia tai kehitysvamma. Heillä on harvoin muita oireyhtymälle tyypillisiä piirteitä.

Lisää tietoa L1-oireyhtymän oirekuvasta on löydettävissä Harvinaiskeskus Norion sivuilta kohdasta MASA-oirekuva.

Syy ja perinnöllisyys

L1-oireyhtymä johtuu L1CAM-geenin mutaatiosta X-kromosomissa (Xq28). L1CAM-geenistä valmistuu L1 soluadheesimolekyyliä (L1-proteiinia), jonka tarkoitus on tarrata hermosolut ympäristöönsä ja viestiä siitä solun sisälle. L1-proteiini osallistuu mm. hermosolujen väliseen vuorovaikutukseen ja elinkykyyn sekä niiden vaeltamiseen kehittyvissä aivoissa. L1-proteiini on tärkeä oppimisessa, tiedonkäsittelytaidoissa, muistitoiminnoissa ja liikkumisen säätelyssä. Yli 240 erilaista mutaatiota, jotka johtavat L1-oireyhtymään, on tunnistettu. Lukuisat eri mutaatiot L1CAM-geenissä selittäneen laajan L1-oireyhtymän oirekirjon.

L1-oireyhtymä periytyy X-kromosomissa. Naisella on kaksi X-kromosomia ja miehellä on yksi X-kromosomi. X-kromosomissa oleva geenimutaatio ilmenee siis herkemmin pojilla/miehillä, joilla on perimässään vain yksi X-kromosomi eri geeneineen. Tytöllä/naisella sen sijaan toisen X-kromosomin L1CAM-geeni voi korvata toisessa X-kromosomissa olevaa geenimutaatiota, ja täten L1CAM-geenimutaation aiheuttamat oireet ovat lieviä tai niitä ei ole lainkaan. Nainen, joka kantaa perimässään L1CAM-geenin mutaatiota, on 50 % todennäköisyys saada poikalapsi, jolla on L1-oireyhtymä. Vastaavasti 50 %:n todennäköisyydellä poikalapsella ei ole perimässään L1CAM-geenimutaatiota ja hän on terve. Kantajanaisella on puolestaan 50 %:n todennäköisyys saada tyttölapsi, jolla on perimässään L1CAM-geenin mutaatio. Jotta tytöllä/naisella olisi L1-oireyhtymä, hänen molemmissa X-kromosomeissaan olisi oltava L1CAM-geenin mutaatio. Koska pojat perivät X-kromosominsa aina äidiltään, L1-oireyhtymä peritään lähinnä äidiltä. Mikäli mies, jolla on L1-oireyhtymä, saa jälkeläisiä, hän ei voi siirtää pojalleen L1-oireyhtymää aiheuttavaa L1CAM-geenimutaatiota, mutta kaikista miehen tyttäristä tulee L1CAM-geenimutaation kantajia. Nämä periytymistodennäköisyydet ovat samat raskaudesta toiseen.

L1-oireyhtymä on harvemmin seurausta uudesta, niin kutsutusta de novo-mutaatiosta. Vanhempien perimäntutkimuksista ei tällöin löydetä L1CAM-geenin mutaatiota. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne johdu mistään asiasta, jonka vanhemmat ovat tehneet tai jättäneet tekemättä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) eli yhden sadasosan luokkaa.

On mahdollista, joskin erittäin harvinaista, että oireyhtymä on seurausta sukusolumosaikismista. Silloin osassa vanhemman sukusoluja on L1CAM-geenin mutaatio ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on L1-oireyhtymä. Sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea lisää Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

L1-oireyhtymän yleisyydeksi arvioidaan (1: 25 000-1: 60 000). Maailmalla on tunnistettu ainakin 300 ihmistä, joilla on L1-oireyhtymä, ja se on yleisempi pojilla kuin tytöillä. HSAS-oireyhtymä (X-linked hydrocephalus with stenosis of the aqueduct of Sylvius) on yleisin perimästä johtuva synnynnäinen hydrokefaliaoireyhtymä, jonka yleisyys on 1: 30 000. Vertaistukea voi tiedustella Harvinaiskeskus Norion vertaistukirekisteristä.

Diagnoosi ja hoito

Erotusdiagnostiikassa on poissuljettava oireyhtymät, joihin liittyy hydrokefaliaa tai spastista paraplegiaa.
Diagnoosi perustuu suvun L1-oireyhtymän periytymistavan ja potilaalla olevien oireiden kartoittamiseen sekä perimäntutkimuksiin. Tarkka diagnoosi helpottaa kokonaisvaltaisen hoidon suunnittelua. Perheellä on tällöin myös mahdollisuus saada perinnöllisyysneuvonnasta apua ja tietoa perhesuunnittelun tueksi.

L1-oireyhtymää ei voida parantaa, mutta sen yksittäisiä oireita pystytään hoitamaan. Hydrokefaluksen, taipuneen peukalon ja Hirschsprungin taudin mahdollinen kirurgisen hoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti. Fysio-, puhe- ja toimintaterapia ovat erittäin tärkeitä. Koko perhe on huomioitava hoitotyössä.

Ennuste

L1-oireyhtymän pitkäaikaisennuste vaihtelee suuresti kullakin henkilöllä olevan oirekuvan mukaan. Kun oirekuva on vaikea, raskaus voi päättyä jo ennen synnytystä tai lapsi menehtyy vastasyntyneisyyskaudella tai varhaislapsuudessa. Lievemmissä oirekuvissa, eliniänodote on aikuisuudessa.

Historia

L1CAM-geenin emäsjärjestys ja sijainti kromosomistossa sekä mutaation aiheuttamia oireita tunnistettiin ensimmäisen kerran 1990-luvun taitteessa.

Huomioitavaa

L1-oireyhtymäkirjoon lukeutuvat seuraavat, aikaisemmin itsenäisinä pidetyt oirekokonaisuudet: X-kromosomissa kytkeytynyt aivonesteviemärin (aquaeductus Sylviin) ahtaumasta johtuva hydrokefalus (engl. X-linked hydrocephalus with stenosis of the aqueduct of Sylvius, HSAS), MASA-oireyhtymä, X-kromosomissa kytkeytynyt komplisoitunut perinnöllinen spastinen paraplegia tyyppi 1 (X-linked complicated hereditary spasticparaplegia type 1) ja X-kromosomissa kytkeytynyt komplisoitunut aivokurkiaisen puutos ( X-linked complicated corpus callosum agenesis).

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Suomalaisilla vanhemmilla on oma pieni ryhmä, johon pääset mukaan Harvinaiskeskus Norion kautta. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja neuvonta-sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ”L1CAM” useita englanninkielisiä keskusteluryhmiä läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Näitä ovat mm. ”L1CAM Parents” ja ”L1CAM Syndrome Family and Relatives”. Jäseneksi ryhmiin pääsee pyytämällä ryhmien jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): L1 syndrome
MedlinePlus: L1 Syndrome
National Organization for Rare Disorders (NORD): L1 syndrome
United Brain Association: L1 Syndrome

ERN-ITHACA (European Reference Network for Rare Malformation Syndromes, Intellectual and Other Neurodevelopmental Disorders)-osaamisverkosto

Lähteet

Orphanet: L1 syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): MASA Syndrome,
Corpus callosum, partial agenesis of, x-linked ja
Hydrocephalus, congenital, x-linked; HYCX

GeneReviews®: L1 Syndrome
MedLink®Neurology: Graf, W. D. X-linked hydrocephalus (L1 syndrome).

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 4.6.2024.