Krabben tauti
Krabben tauti on harvinainen, peittyvästi periytyvä, etenevä hermokudoksen sairaus.
Lastenneurologi Teija Salokorpi, 23.9.2014, päivitetty 12.12.2021 perinnöllisyyslääkäri Helena Kääriäinen
ORPHA: 487
ICD-10 E75.2
OMIM 245200
Avainsanat: Krabbe Disease
Lyhyesti
Krabben tauti on harvinainen, peittyvästi periytyvä, etenevä hermokudoksen sairaus. Sen vakavin ja tavallisin muoto alkaa vauvaiässä; lievimmillään taudin oireita alkaa ilmetä vasta aikuisena. Taudin esiintyvyydeksi arvioidaan noin 1/100 000 eurooppalaisessa väestössä.
Oireet ja löydökset
Krabben tauti vahingoittaa keskushermoston ja ääreishermoston valkeaa ainetta ja aiheuttaa siten laaja-alaisia neurologisia oireita. Taudin varhain ilmenevä muoto on tavallisin (85–90 % potilaista) ja myöhemmin ilmenevät muodot ovat hyvin harvinaisia.
Varhaisessa muodossa oirekuva on usein nähtävissä jo vastasyntyneellä, mutta viimeistään puolen vuoden ikään mennessä. Sairauden ensimmäisessä vaiheessa vauva muuttuu itkuiseksi ja ärtyväksi ja motorinen sekä sosiaalinen kehitys pysähtyy. Lapsi säpsähtelee äkillisiä ääniä ja kosketusta, myös valo saattaa ärsyttää ja aiheuttaa itkua. Pään kannatus on huonoa. Raajoihin ilmaantuu jäykkyyttä ja jänneheijasteet ovat kiihtyneet. Lapsilla on syömisvaikeuksia ja oksentelua, ja painon nousu pysähtyy tai paino kääntyy laskuun. Sairauden toisessa vaiheessa lihasjäykkyys (spastisiteetti) lisääntyy, yläraajat vetäytyvät koukkuun rinnalle ja alaraajat ojentuvat ja pyrkivät ristiin. Pää vetäytyy taakse (opistotonus). Kun tauti etenee kolmanteen vaiheeseen, saattaa lihasjäykkyys vaihtua velttoudeksi, näkö- ja kuuloaisti ovat sammuneet eikä lapsi enää reagoi ympäristöönsä. Sairaus johtaa kuolemaan useimmiten ennen 2–3 vuoden ikää.
Jos Krabben tauti puhkeaa hieman myöhemmin lapsuusiällä, liikkuminen muuttuu nykiväksi (ataksia), kognitiivinen kehitys pysähtyy tai taantuu ja näkö heikkenee. Myös myöhemmin alkava lapsen sairaus johtaa muutamien vuosien kuluessa kuolemaan. Toisinaan taudin oireet alkavat vasta aikuisena, jolloin tauti aiheuttaa aluksi kävelyvaikeuksia tai lihasheikkoutta, joskus myös näön ongelmia. Aikuisten taudin eteneminen on hidasta, joillekin potilaille kehittyy dementoitumista, mutta osalla henkiset toiminnat säilyvät ennallaan. Tauti etenee hitaasti ja potilaat voivat elää vuosikymmeniä.
Syy ja periytyvyys
Näiden eri iässä ilmenevien tautimuotojen taustalla on sama, mutta vaikeusasteeltaan vaihteleva aineenvaihdunnan häiriö keskushermostossa. Sairauden aiheuttaa muutos geenissä, joka säätelee galaktocerebrosidaasi-entsyymin tuotantoa. Kyseinen geeni on nimeltään GALC ja se sijaitsee kromosomi-14:n pitkässä haarassa. Mutaatio aiheuttaa sen, että geeni ei pysty tuottamaan galaktocerebrosidaasi-entsyymiä lainkaan (varhaismuoto) tai syntyy huonosti toimivaa entsyymiä (myöhäiset tautimuodot). Häiriöt entsyymin tuotannossa johtavat siihen, että hermosoluja suojaava myeliini, eli aivojen valkea aine tuhoutuu, mistä aiheutuvat taudin oireet.
GALC-geeniä on ihmisellä kaksi kappaletta: toinen isältä ja toinen äidiltä perittynä. Krabben tauti on autosomaalisesti peittyvästi periytyvä, joten lapsi sairastuu, jos hän on perinyt sairautta aiheuttavan mutaation (geenivirheen) kummaltakin vanhemmaltaan. Nämä ovat itse terveitä, koska heillä on mutaatio vain kyseisen geeniparin toisessa geenissä. Oireyhtymän toistumisriski perheen seuraavissa raskauksissa on 25 %. Joskus harvoin taudin taustalta on löytynyt molemmilta vanhemmilta peritty mutaatio PSAP-geenissä, joka vaikuttaa samaan aineenvaihduntatapahtumaan.
Diagnoosi ja hoito
Kun lapsen oireet viittaavat etenevään keskushermoston sairauteen, suoritetaan aina geenitutkimus. Tavallisesti tutkitaan useita samantapaisiin oireisiin johtavia geenejä samanaikaisesti ns. geenipaneelitutkimuksella. Joskus valitaan ensisijaiseksi tutkimukseksi ns. eksomi-tutkimus eli tutkitaan kaikki tunnetut geenit samanaikaisesti. Krabben taudin diagnoosi varmistuu, kun GALC-geenissä (tai joskus harvoin PSAP-geenissä) löytyy mutaatio molemmilta vanhemmilta perittynä. Geenitutkimuksen vastausta odoteltaessa (yleensä useita viikkoja) saatetaan määrittää verinäytteen valkosoluista tai ihokoepalasta viljellyistä fibroblastisoluista GALC-entsyymin määrä, joka on lapsuusiällä alkavassa Krabben taudissa aina selkeästi madaltunut (0–5 % normaalista); tällainen tuloskin varmistaa Krabben taudin diagnoosin. Pään magneettikuvassa (MRI) näkyy yleensä jo alkuvaiheessa valkean aineen poikkeavuutta (demyelinaatiota) aivorungon ja pikkuaivojen alueella.
Kun lapsella todetaan Krabben tauti, on hänen hermokudoksensa jo selvästi vaurioitunut. Hänen oireitaan voidaan helpottaa erilaisilla lääkehoidoilla: jäykkyyttä ja yliärtyvyyttä voidaan pyrkiä vähentämään ja epilepsiaan on olemassa lääkkeitä. Tiedetään, että jos tauti todetaan heti vastasyntyneenä (tai ennen syntymää) ja lapselle suoritetaan veren kantasolusiirtohoito ennen kuukauden ikää, oireiden ilmaantuminen ja eteneminen hidastuu merkittävästi. Näinkään toimien tautia ei pystytä hoitamaan oireettomaksi.
Diagnoosin varmistuttua perheelle tarjotaan perinnöllisyysneuvonnan mahdollisuutta. Kun tautia aiheuttava(t) mutaatio(t) (vanhemmilta on saattanut periytyä erilaiset mutaatiot) on tiedossa, voidaan perheen niin halutessa turvautua sikiödiagnostiikkaan perheen seuraavissa raskauksissa. Tällöin tutkitaan sikiön geenitilanne pienestä määrästä istukan soluja alkuraskaudessa, jolloin raskaus voidaan keskeyttää, jos sairaus olisi toistumassa. Perinnöllisyysneuvonnassa voidaan myös keskustella alkiodiagnostiikan mahdollisuudesta.
Eliniän ennuste
Krabben taudin varhaista muotoa sairastavat lapset menehtyvät muutaman vuoden ikään mennessä. Myöhemmin alkavat tautimuodot etenevät hitaammin. Kokemusta heti vastasyntyneenä aloitetun hoidon vaikutuksesta elinikään on vasta vähän: vaikuttaa siltä, että lapset voivat elää selvästi pitempään.
Tukipalvelut
Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.
Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.
Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.
Lähteet
Kwon, J.M., Matern, D., Kurtzberg, J. et al. Consensus guidelines for newborn screening, diagnosis and treatment of infantile Krabbe disease. Orphanet J Rare Dis 13, 30 (2018).