Kohlschütter-Tönzin oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 3.5.2023

ORPHA: 1946
ICD-10: G40.8
OMIM: 226750

Avainsanat: Amelocerebrohypohidrotic syndrome, Epilepsy-dementia-amelogenesis imperfecta syndrome

Lyhyesti

Kohlschütter-Tönzin oireyhtymä on harvinaissairaus, jonka oirekuva vaihtelee huomattavasti yksilöstä toiseen, myös saman perheen sisällä. Sen kolmena pääoireena pidetään varhaislapsuudessa alkavaa epilepsiaa, etenevää kehitysviivettä/kehitysvammaa sekä amelogenesis imperfectaa eli hammaskiilteen perinnöllistä kehityshäiriötä. Muina oireina ilmenee usein spastisuutta eli kohonnutta lihasjänteyttä, joka usein lisääntyy lapsen iän myötä. Jo opittujen taitojen taantumisen vauhti vaihtelee. Oireiden ollessa vaikeat, kognitiiviset ja liikunnalliset taidot katoavat lapsuudessa tai viimeistään nuoruusikään mennessä. Oirekuva vaihtelee yksilöllisesti, eikä kaikkia tässä kuvattuja oireita ole kaikilla henkilöillä, joilla on Kohlschütter-Tönzin oireyhtymä. Vastaavasti oirekuvaan voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita ei tässä kuvauksessa ole mainittu.

Oireet ja löydökset

Osalla lapsista kehitys voi näyttäytyä tavanomaiselta, kunnes lapsi saa ensimmäiset epilepsiakohtauksensa. Toisilla kehitysviive ilmenee selkeämmin vasta epilepsian myötä. Kehitysvamma on usein suoraan verrannollinen epilepsian vaikeusasteeseen, ja siksi Kohlschütter-Tönzin oireyhtymä voidaan luokitella myös epileptiseksi enkefalopatiaksi eli aivosairaudeksi, jossa epileptiset kohtaukset häiritsevät kehitystä.

Monet oireista ovat eteneviä. Lasten lihasjäykkyys voi olla tavanomaista voimakkaampaa, ja spastisuus lisääntyy ajan myötä. Osa kävelemään oppineista lapsista saattaa menettää kävelykykynsä 20 ikävuoteen menneessä. Vaikeassa oirekuvassa kehitysvamma on syvä, eikä lapsi opi puhumaan tai liikkumaan. Myös varhaisessa vaiheessa puhkeava dementia rajoittaa toimintakykyä kognitiivisten eli tiedonkäsittelyyn liittyvien taitojen heiketessä.

Kohlschütter-Tönzin oireyhtymän erikoispiirre, amelogenesis imperfecta eli hammaskiilteen synnynnäinen kehityshäiriö, ilmenee sekä maitohampaissa että pysyvissä hampaissa ja saa hampaat näyttämään keltaisilta tai ruskehtavilta.

Syy ja perinnöllisyys

Kohlschütter-Tönzin oireyhtymän aiheuttaa perimässä oleva ROGDI-geenin mutaatio kromosomissa 16p13. ROGDI-geenin toiminta on osin epäselvä, mutta geeni on ilmeisen tärkeä, sillä se löytyy lähes muuttumattomana monista eri eläinlajeista. ROGDI-geeniä tuotetaan etenkin aivojen hippokampus nimisessä rakenteessa, joka vastaa mm. muistitoiminnoista. On epäselvää, miten ROGDI-geenin mutaatio aiheuttaa sekä neurologisia oireita että hammaskiilteen kehityshäiriön.

Oireyhtymä periytyy autosomissa resessiivisesti, mikä tarkoittaa useimmissa tapauksissa sitä, että lapsi on perinyt sekä isältään että äidiltään ROGDI-geenin oireyhtymää aiheuttavan mutaation. Koska vanhemmilla on vain yksi ROGDI-geenin mutaatio perimässään, he ovat oireettomia geenimuutoksen kantajia. Tämän vuoksi vanhemmat ovat usein tietämättömiä perimässään olevasta alttiudesta saada harvinaissairas lapsi.

Kantajavanhempien todennäköisyys saada lapsi, jolla on Kohlschütter-Tönzin oireyhtymä, on 25%. Vastaavasti heillä on 25 %:n todennäköisyys saada lapsi, jolla ei ole perimässään ROGDI-geenin mutaatiota lainkaan ja 50 %:n todennäköisyys siihen, että lapsi perii vain toiselta vanhemmaltaan ROGDI-geenin mutaation ja on siten oireeton ROGDI-mutaation kantaja, kuten vanhempansakin. Nämä periytymistodennäköisyydet ovat kantajavanhemmilla muuttumattomat raskaudesta toiseen.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Vuoteen 2021 mennessä 43:lla henkilöllä maailmassa on todettu Kohlschütter-Tönzin oireyhtymä. Oireyhtymätapaukset ovat olleet pääasiassa Euroopassa. Oireyhtymän yleisyydeksi on arvioitu alle yksi tapaus 1 000 000 vastasyntynyttä kohden (<1: 1 000 000).

Diagnoosi ja hoito

Erotusdiagnoosissa on huomioitava harvinaiset neurologisia oireita käsittävät oireyhtymät, joihin liittyy myös hammaskiilteen poikkeavuutta ja epilepsiaa, kuten Sjögren-Larssonin oireyhtymä sekä Kohlschütter-Tönzin oireyhtymän kaltainen (Kohlschütter-Tönz syndrome-like) oireyhtymä. Viimeksi mainitun oirekokonaisuuden aiheuttaa mutaatio SATB1-geenissä kromosomissa 3p24. Myös tuberoosiskleroosi voi muistuttaa joiltakin osin Kohlschütter-Tönzin oireyhtymää.

Oireyhtymän diagnoosi perustuu oirekuvaan ja sen yhteensopivuuteen perimäntutkimustuloksen kanssa. Toisin sanoen ROGDI-geenimutaation löytymiseen potilaasta.

Kohlschütter-Tönzin oireyhtymää ei voi parantaa, mutta sen yksittäisiä oireita voidaan hoitaa. Epilepsia saattaa olla vaikeahoitoinen. Oirekohtainen hoito toteutetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Fysioterapialla voidaan lievittää spastisuuden haittoja. Myös toiminta- ja puheterapia ovat hyödyllisiä.

Ennuste

Kohlschütter-Tönzin oireyhtymän ennusteeseen vaikuttaa oireiden laatu. Ennuste vaihtelee oireiden mukaan.

Historia

Alfried Kohlschütter ja Otmar Tönz kuvasivat lääketieteellisessä julkaisussaan Kohlschütter-Tönzin oireyhtymän ensimmäisen kerran vuonna 1974 sveitsiläisessä perheessä. Oireyhtymän taustalla oleva ROGDI-geenin mutaatio löydettiin vuonna 2012.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Kohlschutter-Tonz-syndrome

ERN-ITHACA (European Reference Network for Rare Malformation Syndromes, Intellectual and Other Neurodevelopmental Disorders)-osaamisverkosto

Lähteet

Orphanet: Amelocerebrohypohidrotic syndrome

Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Kohlschütter-Tönz syndrome; KTZS

Lelde Liepina, Marija Luize Kalnina, Ieva Micule, Linda Gailite, Dmitrijs Rots, Julija Kalnina, Jurgis Strautmanis, Marta Celmina (2021). CASE REPORT. Kohlschütter–Tönz syndrome: Case report with novel feature and detailed review of features associated with ROGDI variants. American Journal of Medical Genetics. https://doi.org/10.1002/ajmg.a.62613

Huckert M, Mecili H, Laugel-Haushalter V, Stoetzel C, Muller J, Flori E, Laugel V, Manière M, -C, Dollfus H, Bloch-Zupan A: A Novel Mutation in the ROGDI Gene in a Patient with Kohlschütter-Tönz Syndrome. Mol Syndromol 2014;5:293-298. doi: 10.1159/000366252.

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 3.5.2023