KDM5C-kytkeytynyt kehitysvamma

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 31.10.2022

ORPHA: 85279
ICD-10: Q87.8
OMIM: 300534

Avainsanat: KDM5C-related syndromic X-linked intellectual disability, Intellectual developmental disorder, X-linked syndromic, Claes-Jensen type, Claes-Jensen syndrome

Lyhyesti

KDM5C-kytkeytynyt kehitysvamma (KDM5C-oireyhtymä) noudattaa X-kromosomaalista periytymistapaa, ja sen vuoksi oireet ilmenevät selvemmin pojilla ja miehillä kuin tytöillä ja naisilla. Oireyhtymälle tyypillistä on kehitysviive, puhevaikeudet ja käytöspulmat. Etenkin pojilla/miehillä ilmenee vaihtelevan tasoinen kehitysvamma. Tytöillä kognitiiviset taidot voivat vastata valtaväestön tasoa tai heillä voi ilmetä oppimisvaikeuksia. Lapsuuden hypotonia eli alentunut lihasjänteys muuttuu hitaasti eteneväksi spastisuudeksi eli lisääntyneeksi lihasjäykkyydeksi. Lihasjänteyden kasvu voi aluksi helpottaa kävelyn opettelua, mutta hankaloitaa usein kävelemistä myöhemmin. Pituuskasvu on tavanomaista heikompaa. Ulkonäköpiirteisiin voivat kuulua yläleukaluun vajaakehitys ja pälvikaljuisuus. Osalla pojista on laskeutumattomat kivekset. Epilepsia on mahdollinen. Oirekuva vaihtelee yksilöllisesti, eikä kaikkia tässä kuvattuja oireita löydy kaikilla henkilöillä, joilla on KDM5C-oireyhtymä. Vastaavasti oireyhtymään voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita tässä kuvauksessa ei ole mainittu. Oireyhtymä on harvinaisuutensa vuoksi vielä huonosti tunnettu.

Oireet ja löydökset

Vastasyntyneellä ilmenee hypotoniaa, joka voi vaikeuttaa mm. motoristen eli liikunnallisten perustaitojen opettelua ja syömistä. Syömisvaikeudet helpottavat usein lapsen kasvun myötä. Lapset ovat kooltaan tavanomaista pienempiä, ja heitä saatetaan siksi pitää ikäistään nuorempina.

Yleisen kehityksen viive on ilmeinen etenkin poikalapsilla. Hienomotoriset tehtävät voivat olla vaikeita toteuttaa. Monet oppivat ryömimään, istumaan ja kävelemään. Ensimmäiset sanat ilmaistaan tavanomaista myöhemmin, eivätkä kaikki opi käyttämään kuin muutamia sanoja. Puhutun ymmärtäminen on monille helpompaa kuin itse puheen tuottaminen.

Spastisuus lisääntyy vähitellen, ja se on helpoiten havaittavissa jaloissa. Lihasjänteyden kasvu voi helpottaa lasta seisomaan ja kävelemään opettelussa. Myöhemmin kohonnut lihasjänteys voi alkaa haitata kävelemistä.

Lähes poikkeuksetta kaikilla tähän asti KDM5C-oireyhtymädiagnoosin saaneilla lapsilla on jonkinasteisia oppimisvaikeuksia tai kehitysvamma. Vain tyttöjen/naisten tiedonkäsittelytaidot voivat kuitenkin myös vastata valtaväestön tasoa. Kognitiivisissa taidoissa on siis suurta vaihtelua.

KDM5C-oireyhtymän käyttäytymispiirteisiin voivat lukeutua autismin kaltaiset oireet. Lapset voivat esimerkiksi olla hyvin valikoivia sen suhteen kenen seurassa haluavat olla. Päivän selkeä ja toistuva rakenne tuo ennakoitavuutta ja turvallisuutta. Sen sijaan arjen rutiinien muuttuminen voi häiritä lasta/nuorta ja aiheuttaa turhautumista. Monilla voi olla vaikeuksia säädellä tunteitaan, ja he voivat muuttua helposti aggressiivisiksi, jos eivät tule ymmärretyksi tai asiat eivät mene heidän mieltymystensä mukaisesti. Epätoivottu käytös voi johtua myös epämukavasta olosta.

KDM5C-oireyhtymään voi liittyä ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, levottomuutta ja/tai ahdistuneisuutta. Lisäksi joillakin lapsilla on epilepsia. Univaikeudet voivat liittyä vaikeuteen nukahtaa, yölliseen valveillaoloon ja/tai lyhentyneeseen yöunen määrään.

Luonteeltaan lapset ovat ystävällisiä.

KDM5C-oireyhtymän ulkonäköpiirteisiin voivat lukeutua mm. kapea otsa, lyhyet kulmakarvat, suuret korvat, ohut ylähuuli, pienikokoinen ylä- ja alaleuka sekä korkea suulaki. Purentavirheet saattavat olla yleisiä. Joillakin voi olla kampurajalka.

Näköaisti voi olla tavanomaista heikompi keskushermoston toimintahäiriön vuoksi. Silmät voivat karsastaa ja sijaita tavanomaista syvemmällä.

Pojilla voi olla pienemmät sukupuolielimet ja/tai laskeutumattomat kivekset. Ummetus on yleinen vaiva. Lapset voivat olla infektioherkkiä.

Syy ja perinnöllisyys

Oireyhtymä johtuu X-kromosomissa sijaitsevan KDM5C-geenin mutaatiosta (Xp11.22). Tästä geenistä valmistuu tiettyä demetylaasi-entsyymiä (lysiini demetylaasi 5C:tä), joka osallistuu geenien ilmentämiseen muiden säätelyproteiinien kanssa. Oireyhtymään johtava mutaatio KDM5C-geenissä vähentää entsyymin aktiivisuutta ja/tai johtaa entsyymin lyhentyneeseen puoliintumisaikaan. Tämä heijastuu lopulta hermosolujen toimintaa ja aiheuttaa oireyhtymän oireet.

Koska pojilla/miehillä on tavanomaisesti vain yksi X-kromosomi, KDM5C-geenin mutaatio ilmenee heillä välittömästi. Tytöillä/naisilla on sen sijaan kaksi X-kromosomia ja siis kaksi KDM5C-geeniä. Heillä käytetään kuitenkin vain toista X-kromosomia geenien luentaan – tätä ilmiötä kutsutaan X-kromosomin inaktivaatioksi. On sattumanvaraista ja yksilöllistä missä kudoksissa ja missä määrin X-kromosomia, jossa on KDM5C-geenin mutaatio, hiljennetään ja missä sitä käytetään. X-kromosomin inaktivaatio selittää osaltaan tyttöjen/naisten oireiden laajan vaihteluasteen miessukupuoleen verrattuna. Halutessasi voit lukea lisää X-kromosomin inaktivaatiosta ja X-kromosomin vinoutuneesta inaktivaatiosta Harvinaiskeskus Norion sivuilta kohdasta Periytymisen periaatteet: X-kromosomin inaktivaatio.

Naisella, jolla on KDM5C-geenin mutaatio perimässään, on 50 %:n todennäköisyys saada tyttö- tai poika-lapsi, jolla on sama mutaatio perimässään. Nainen voi olla tietämätön geenimutaation kantajuudestaan etenkin, jos hän on lieväoireinen tai oireeton. Kantajaäidin poikalapset ovat usein kehitysvammaisia, mutta tyttölapset voivat olla oireettomiakin. Miehet, joilla on KDM5C-oireyhtymä jäävät oireidensa vuoksi lapsettomiksi. Täten hei eivät voi siirtää KDM5C-geenin mutaatiota seuraavaan sukupolveen.

KDM5C-oireyhtymä voi saada alkunsa myös täysin uudesta niin kutsutusta de novo-mutaatiosta. De novo-mutaatiot saavat alkunsa hedelmöitykseen osallistuvassa sukusolussa, munasolussa tai siittiössä, tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä. Lapsen de novo-tapauksissa kummaltakaan vanhemmalta ei löydy perimäntutkimuksissa KDM5C-geenin mutaatiota perimästään.

Vaikka vanhemmat olisivat verikokeella tehdyn perimäntutkimuksen perusteella negatiivisia KDM5C-geenimutaation suhteen, nykymenetelmin ei kuitenkaan pystytä selvittämään onko lapsen oireyhtymä seurausta jommallakummalla vanhemmalla olevasta sukusolumosaikismista. Sukusolumosaikismissa osassa sukusoluja on KDM5C-geenin mutaatio ja osassa ei. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei huomattavasti, perheen todennäköisyyttä saada lapsi, jolla on KDM5C-kytkeytynyt kehitysvamma. Sukusolumosaikismista lisää tietoa löytyy Harvinaiskeskuksen sivuilta täältä: 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen mahdollisen seuraavan raskauden alkua. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyysneuvojan kanssa. Yhteystiedot keskustelu tukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

KDM5C-kytkeytyneen kehitysvammaoireyhtymän osuus kaikista X-kromosomaalisesti periytyvistä kehitysvammaoireyhtymien määrästä arvioidaan olevan 2.8-3,3 % eli noin kolme tapausta sataa X-kromosomaalisesti periytyvää kehitysvammaoireyhtymää kohden.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu oirekuvaan ja perimäntutkimuksiin. KDM5C-geenimuutos vahvistaa diagnoosin.

KDM5C-oireyhtymää ei voida parantaa, mutta sen yksittäisiä oireita voidaan hoitaa. Puhe-, toiminta- ja fysioterapiasta on hyötyä lapsen kehityksen tukemisessa. Vaihtoehtoisten kommunikaatiotapojen, kuten kuvien ja esimerkiksi puhekommunikaattorin käytön, opettelu voi helpottaa lasta ilmaisemaan itseään. Oppimisen tukeminen esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja koulussa on tärkeää. Tunteiden säätelytaitojen ja kommunikaatiotaitojen kehittyessä, käytöspulmat voivat lievittyä. Mahdollisen epilepsian hoito on tärkeää.

Ennuste

Eliniänennuste vastaa usein valtaväestön ennustetta. Epilepsian vaikeahoitoisuus voi lyhentää elinikää.

Historia

Stephan Claes kuvasi vuonna 2000 suvun, jossa suvunjäsenillä oli kehitysvammaa, perinnöllistä spastista paralegiaa, poikkeavia kasvonpiirteitä ja yläleukaluun vajaakehitys. Vuonna 2005 Lars Riff Jensen kuvasi perheitä, joilla oli perimässään JARID1C-, toiselta nimeltään KDM5C, geenin mutaatio. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa tästä oirekuvasta saatetaan käyttää myös seuraavia nimiä; Claes-Jensenin tyypin X-kromosomaalinen kehitysvamma ja JARID1C-kytkeytynyt kehitysvamma.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Lisätietoa tukipalveluista löytyy kattavasti Tukiliiton sivuilta Tuki- ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ”KDM5C” oma englanninkielinen ja suljettu keskusteluryhmä läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

kdm5c.org.uk

ERN-ITHACA (European Reference Network for Rare Malformation Syndromes, Intellectual and Other Neurodevelopmental Disorders) -osaamisverkosto

Lähteet

Orphanet: KDM5C-related syndromic X-linked intellectual disability

Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Intellectual Developmental Disorder, X-linked, Syndromeic, Claes-Jensen Type; MRXSCJ

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 10.10.2022.