KBG-oireyhtymä
KBG-oireyhtymän oireet ovat moninaisemmat ja haastavammat pojilla kuin tytöillä. Oireyhtymä on saanut nimensä niiden perheiden sukunimen alkukirjainten mukaana, joissa oireyhtymä ensikerran kuvattiin 1970-luvulla.
Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 26.10.2022
ORPHA:2332
Avainsanat: KBG syndrome, Short stature-facial and skeletal anomalies-intellectual disability-macrodontia syndrome, Herrmann-Pallister-Opitz Syndrome
Lyhyesti
KBG-oireyhtymä on sikiökehityksen aikaisen kehityksen häiriö eli se on lapsella jo hänen syntyessään. KBG-oireyhtymässä ulkonäköpiirteisiin lukeutuvat suuret etuhampaat, tuuheat kulmakarvat ja kolmiomaiset kasvot. Syntymänjälkeinen lyhytkasvuisuus ja luustomuutokset sekä kehityksen viivästyminen tai kehitysvammaisuus ovat osa oirekuvaa. Kognitiivisissa taidoissa on suuria eroja. Jostakin syystä KBG-oireyhtymä on yleisempi pojilla/miehillä kuin tytöillä/naisilla, ja se on usein naisilla lievempi kuin miehillä. Oirekuva vaihtelee yksilöllisesti suuresti.
Oireet ja löydökset
Lapsilla on poikkeavia fyysisiä piirteitä. Kehityspoikkeamaa voi olla käsissä, jaloissa ja selkärangassa. Lisäksi kallon muoto voi olla lyhyenomainen, mikä vaikuttaa kasvonpiirteisiin. Kasvojen ulkonäölle tyypillistä ovat mm. kolmiomaiset kasvot, leveät ja tuuheat kulmakarvat, usein karkeat hiukset, jotka voivat olla jakautuneet epätasaisesti päälaelle ja/tai takaraivoon. Pystynenä on mahdollinen. Silmät voivat sijaita etäällä toisistaan ja ne voivat karsastaa.
Suurimmalla osalla syntymäpaino, -pituus ja päänympärys ovat normaalit, mutta joillakin lapsilla saatetaan todeta mikrokefalia eli ikätasoa pienempi pään koko. Osalla vauvan päälaen aukile sulkeutuu tavanomaista hitaammin. Toisinaan (20 %) varhaislapsuudessa voi esiintyä hankaluutta syödä, refluksia ja/tai ummetusta. Myös univaikeuksia voi esiintyä.
Yli puolella esiintyy makrodontiaa eli suurihampaisuutta ainakin kahdessa yläleuan pysyvässä etuhampaassa (85 % – 95 %). Hampaissa voi olla myös muita muutoksia, kuten vajaakehittynyt hammaskiille, oligodontia eli kuuden tai useamman hampaan puutos sekä muutoksia hampaiden muodossa.
Joillakin lapsilla luusto kehittyy tavanomaista hitaammin, ja monella todetaan syntymänjälkeistä lyhytkasvuisuutta (40 % – 77 %). Luustomuutoksia voi olla useita erilaisia eri puolilla kehoa, kuten reisiluussa, lonkassa ja tietyissä käden luissa, selkärangassa ja/tai kylkiluissa. Pikkurilli voi olla lyhyt ja vino.
Noin kolmasosalla (25 % – 31 %) todetaan heikkokuuloisuutta tai kuulonmenetys, jonka taustasyy vaihtelee. Lapsilla toistuvat välikorvan tulehdukset, voivat johtaa kuulon heikentymiseen. Heikkokuuloisuus voi hidastaa puheenkehitystä.
Lievä tai keskivaikea kehitysvamma on tavallista, mutta sitä ei esiinny kaikilla. Kehitysvammaisuus on yleisempää pojilla/miehillä kuin tytöillä/naisilla, joilla puolestaan erilaiset oppimisvaikeudet ovat yleisempiä. Lähes kaikilla todetaan kuitenkin jonkinlaisia kehitysviiveitä lapsuudessa (yli 90 %:lla), etenkin puheen oppimisessa. Ensimmäiset saatetaankin sanoa keskimäärin noin 36 kuukauden ikäisinä ja ensiaskeleet ottaa keskimäärin 21 kuukauden iässä.
KBG-oireyhtymässä ei ole havaittu taitojen taantumista. Osa lapsista käy tavallisessa koulussa, osa tarvitsee enemmän tukea oppimisessa. Suurin osa aikuisista, joilla oireyhtymä on, osaa huolehtia itsestään ja pystyy toimimaan joissakin ammateissa.
Erot käyttäytymispiirteissä voivat olla suuria. Niihin voivat lukeutua levottomuus ja heikko keskittymiskyky, mutta toisaalta myös pakonomainen käyttäytyminen ja impulsiivisuus. Joskus lapsella todetaan tarkkaavuuden ja aktiivisuuden häiriö- eli ADHD (10 % – 15 %). Raivonpuuskia tai aggressiivista käytöstä voi ilmetä esimerkiksi silloin, kun totuttuihin arkirutiineihin tulee muutoksia. Autismikirjon häiriö tai sen kaltainen käyttäytyminen voi olla myös mahdollista, mutta sen esiintyvyys KBG-oireyhtymästä on osin epäselvää. Henkilöille esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden tulkitseminen voi olla joillakin hankalaa. Ujous on myös yhdistetty KBG-oireyhtymään.
Osalla lapsista on epilepsiaa, jonka vasteet epilepsiahoitoihin vaihtelevat. Epilepsia voi hävitä nuoruudessa. Joillakin todetaan muutoksia EEG:ssä eli aivosähkökäyrässä ilman, että niihin liittyy epilepsiaa (n. 50 %). Aivojen magneettikuvauksista voidaan toisinaan havaita aivojen rakenteellisia muutoksia, kuten esimerkiksi aivokurkiaisen vajaakehitys, tavanomaista pienemmät näköhermot, chiarin epämuodostuma tyyppi I ja vermiksen eli nk. aivomadon vajaakehitys.
Oireyhtymässä todetaan harvemmin synnynnäistä sydänvikaa (10 % – 26 %). Joillakin pojilla voi olla laskeutumattomat kivekset (25 % – 35 %). Toisinaan murrosikä alkaa tavanomaista aikaisemmin.
Syy ja perinnöllisyys
Oireyhtymän aiheuttaa ANKRD11 (ankyrin repeat-containing cofactor 1 ) -geenin mutaatio kromosomissa 16 (16q24.3). KBG-oireyhtymä voi aiheutua myös kromosomimuutoksesta, johon sisältyy ANKRD11-geenin deleetio eli häviämä, kuten esimerkiksi 16q24.3-kromosomialueen deleetiossa (noin 17 % tapauksista). Usein 16q24.3.-mikrodeleetiota pidetään omana oireyhtymänään, koska sen oirekirjo on laajempi kuin KBG-oireyhtymässä. Aina potilaalta ei löydetä ANKRD11-mutaatiota, vaikka oirekuva sopiikin KBG-oireyhtymään. Normaalisti ANKRD11-geenistä valmistetaan geenituotetta, joka on välttämätön ainakin hermosolujen kehitykselle. Geenituotteen merkitys soluissa on vielä osittain tuntematon.
Oireyhtymä periytyy autosomissa dominoivasti. Tämä tarkoittaa sitä, että vain toisen perimässä olevan ANKRD11-geenin mutaatio on riittävä KBG-oireyhtymän kehittymiseksi kohdussa. KBG-oireyhtymän periytymistodennäköisyys henkilöllä, jolla on oireyhtymän aiheuttava perimänmuutos, on 50 % jokaisen raskauden kohdalla.
KBG-oireyhtymä voi seurausta myös täysin uudesta ja sattumalta syntyneestä niin kutsutusta de novo-mutaatiosta. De novo-mutaatioiden osuus on yli puolet kaikista diagnosoiduista KBG-oireyhtymistä. Kun lapsella on de novo-mutaatio, hänen vanhemmiltaan ei löydetä perimän tutkimuksissa KBG-oireyhtymään johtavaa perimänmuutosta. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä, tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) luokkaa.
Vaikka vanhemmat olisivat verikokeella tehdyn perimäntutkimuksen perusteella negatiivisia ANKRD11-geenin mutaation suhteen, nykymenetelmin ei kuitenkaan pystytä selvittämään onko lapsen oireyhtymä seurausta jommallakummalla vanhemmalla olevasta sukusolumosaikismista. Sukusolumosaikismissa osassa sukusoluja on ANKRD11-geenin mutaatio ja osassa ei. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei huomattavasti, perheen todennäköisyyttä saada lapsi, jolla on KBG-oireyhtymä. Sukusolumosaikismista lisää tietoa löytyy Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta: 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.
Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.
Yleisyys
KBG-oireyhtymää on ainakin 400 henkilöllä maailmassa, ja joka vuosi heitä diagnosoidaan lisää. Jostakin syystä KBG-oireyhtymä on yleisempi pojilla/miehillä (60 % kaikista tunnetuista tapauksista) kuin tytöillä/naisilla (40 %). Lisäksi pojilla/miehillä oirekuva on vaikeampi kuin tytöillä/naisilla.
Diagnoosi ja hoito
Oireyhtymään liittyviä piirteitä voi olla näkyvissä jo vastasyntyneellä, mutta usein ne korostuvat myöhemmin esimerkiksi hampaiden puhkeamisen yhteydessä tai kehityksen viivästymisen myötä. Diagnoosi voi viivästyä etenkin silloin, jos oirekuva on lievä.
KBG-oireyhtymässä ja 16q24.3 mikrodeleetio-oireyhtymässä on paljon samoja piirteitä. Toisin kuin KBG-oireyhtymässä, 16q24.3-mikrodeleetio-oireyhtymässä luustoiän viivästynyt kehitys tai lyhytkasvuisuus ovat harvinaisia. Niiden sijaan 16q24.3-mikrodeleetio-oireyhtymässä esiintyy useammin aivojen rakennepoikkeavuuksia, synnynnäinen sydänvika, vaikeaa näkökyvyn hajataittoisuutta, trombosytopeniaa eli verihiutaleiden vähyyttä sekä mm. autismikirjon häiriötä. kromosomin 16q24.3-mikrodeleetio-oireyhtymä on oirekuvaltaan usein vaikeampi kuin KBG-oireyhtymä. KBG-oireyhtymällä on joiltakin osin samanlaisia piirteitä myös mm. lievän Cornelia de Langen oireyhtymän, Cohenin oireyhtymä, Filippin oireyhtymän, Russell-Silverin oireyhtymän, Kabukin oireyhtymän ja Aarskogin oireyhtymän kanssa.
KBG-oireyhtymälle tyypilliset kasvonpiirteet ja muu oirekuva saattavat johtaa KBG-oireyhtymän jäljille. Diagnoosi asetetaan geenitutkimustuloksen ja/tai oireyhtymään sopivan oirekuvan perusteella.
KBG-oireyhtymään ei ole parantavaa hoitoa. Hoito on kunkin potilaan oireiden mukaista. Lastenlääkärit, ortopedit ja ortopediset kirurgit, hammaslääkärit sekä fysioterapeutit osallistuvat usein hoidon toteutukseen. Jotkin potilaat tarvitsevat suulaen, selkärangan ja/tai lonkan kirurgista korjausta. Kasvuhormonien käytöstä voi olla joissakin tapauksissa hyötyä. Kuulolaitteet, puheterapia ja hyvä hammashuolto ovat tärkeitä. Lapsilla sydänterveyttä, kasvua, murrosiän kehityksen ajankohtaa sekä kognitiivisten taitojen kehitystä on hyvä seurata. Kuuloaistitutkimukset ovat tärkeitä läpi elämän, ellei henkilö ole jo ennestään kuuro. Perhe voi hyötyä psykososiaalisesta tuesta.
Ennuste
Eliniänodote on normaali. Oireiden vaikeusaste voi vaikuttaa arjessa selviytymiseen ja koettuun hyvinvointiin.
Historia
Lääkärit Herrmann J, Pallister P. D., Tiddy W. ja Opitz J. M. kuvasivat KBG oireyhtymän vuonna 1975. Tapansa mukaan Opitz nimesi oireyhtymän niiden kolmen perheen sukunimen alkukirjainten perusteella, joissa oireyhtymä ensikerran kuvattiin. Oireyhtymän taustalla oleva mutaatio löydettiin vuonna 2011.
Kokemustietoa
Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.
Tukipalvelut
Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.
Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.
Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.
Aiheesta muualla
National Organization for Rare Disorders (NORD): KBG syndrome
MedlinePlus: KBG syndrome
Simons Searchlight.org: ANKRD11
Lähteet
Orphanet: KBG syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): KBG syndrome; KBGS
GeneReviews®: KBG Syndrome
Dayna Morel Swols, Joseph Foster II & Mustafa Tekin. KBG syndrome. Orphanet Journal of Rare Diseases volume 12, Article number: 183 (2017).
Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).
Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 29.1.2022.