KAT6A-oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 1.3.2023

OMIM: 601408
 
Avainsanat: Lysiini (K) asetyylitransferaasi 6A, (KAT6A), Lysine acetyltransferase 6A

Lyhyesti

KAT6A-oireyhtymän oireet vaihtelevat yksilöstä toiseen, eikä kaikkia alla mainittuja oireita ole kaikilla. Oireyhtymän ydinoireet ovat joiltakin osin epäselvät, sillä oireyhtymä on harvinainen ja vasta hiljattain kuvattu.

Oireet ja löydökset

KAT6A-oireyhtymässä vauvalla on usein syömisvaikeuksia, joihin lukeutuvat mm. vaikea refluksi eli ruokasulan nouseminen takaisin suuhun tai oksentaminen. Nämä oireet voivat helpottua iän myötä. Useilla lapsilla todetaan myös hypotoniaa eli alentunut lihasjänteys, joka voi vaikeuttaa puheen ja liikkumisen opettelua. Ummetus voi olla toistuvaa ja vaatia lääkkeellistä helpotusta.

KAT6-oireyhtymään liittyy aina jonkinasteinen kehitysviive. Esimerkiksi istumisen, kävelyn tai puheen oppiminen voi olla tavanomaista hitaampaa. Keskimääräisesti ensiaskeleet otetaan n. 28 kuukauden iässä (vaihteluväli 17,5 kk – 54 kk). Useimmiten puheen ymmärtäminen sujuu paremmin kuin puheen tuottaminen. Puhekyvyssä on suurta vaihtelua: joillakin puhe sujuu ongelmitta, joillakin taito pihua voi puuttua aikuisenakin. Oireyhtymään liittyy oppimisvaikeuksia tai lievää tai keskivaikea kehitysvammaisuutta. Epilepsia on mahdollinen.

KAT6A-oireyhtymän ulkonäköpiirteille tunnusomaista voivat olla mm. poikkeava nenä, ohut ylähuuli, tavallista matalammalla sijaitsevat korvat, pienileukaisuus ja riippuluomet. Silmät voivat karsasta ja niissä voi ilmetä amblyopiaa eli toiminnallista heikkonäköisyyttä silmän käyttämättömyyden vuoksi. Myös muut näkökyvyssä olevat muut poikkeavuudet ovat mahdollisia.

Mahdollisen mikrokefalian eli pienipäisyyden taustalla voi olla mm. kallon saumojen ennenaikaisen luutuminen. Hammaspoikkeavuuksiin lukeutuvat mm. hampaiden pieni koko, epänormaali muoto tai lukumäärä.

Noin puolella tapauksista todetaan sydämen rakennepoikkeavuuksia, kuten avoin valtimotiehyt aortan ja keuhkovaltimon yhdyssuonessa (patent ductus arteriosus, PDA). Ruuansulatuselimistön poikkeavaa toiminta voi liittyä nielemisvaikeuksiin, ummetukseen, refluksiin sekä suolen virhekiertymään, joka voi aiheuttaa kipuja ja johtaa hoitamattomana suolen tukokseen ja kuolioon.

KAT6A-oireyhtymässä toistuvat infektiot, kuten virtsa- ja ylähengitystieinfektiot sekä korvatulehdukset ovat mahdollisia. Virtsatieinfektioiden perimmäinen syy voi olla virtsateiden rakennepoikkeavuus. Ylähengitystieinfektiot voivat puolestaan johtua ruuan tai juoman, oksennuksen tai refluksin nostaman mahansisällön joutumisesta henkitorveen ja/tai ylähengitysteihin. Oireyhtymään voi liittyä myös puutteita puolustusjärjestelmän toiminnassa. Tällöin voidaan havaita mm. tavallista vähemmän tiettyjä valkosoluryhmiä, kuten neutrofiilejä ja B-soluja, sekä tavallista vähemmän veressä kiertäviä vasta-aineita.

Henkilöitä, joilla on KAT6A-oireyhtymä, luonnehditaan ystävällisiksi, iloisiksi ja sosiaalisiksi. Käyttäytymishäiriöitä ja autismin kaltaisia piirteitä, kuten levottomuutta, turhautumista ja toistuvaa käyttäytymistä (esimerkiksi käsien heiluttamista), voi esiintyä. Joillakin voi olla kuulo- ja/tai tuntoaistin herkkyyttä. Lapsilla voi olla hankala nukahtaa ja heillä voi esiintyä unihäiriöitä, kuten uniapneaa eli unenaikaisia hengityskatkoksia. Uni- ja nukahtamisvaikeudet helpottuvat yleensä lapsen kasvun myötä.

Syy ja perinnöllisyys

Oireyhtymän aiheuttaa kromosomissa 8 (8p11.21) sijaitsevan KAT6A-geenin mutaatio. Geenistä valmistetaan lysiini-asetyylitransferaasi-6A-entsyymiä, joka osallistuu monella tavalla geenien ilmenemiseen. Tässä tehtävässään se toimii mm. yhteistyössä BRPF1- ja KAT6B-geeneistä valmistuvien proteiinien kanssa. On havaittu, että yksittäiset BRPF1-, KAT6A- ja KAT6B-geenien mutaatiot johtavat erityyppisiin kehityshäiriöihin, joihin voi liittyä kehitysvammaa (ks. diagnoosikohtaiset esittelyt Harvinaiskeskus Norion sivuilta täältä: hermoston kehityshäiriö IDDDFP ja KAT6B-oireyhtymät). Toisaalta KAT6A-geenistä valmistuva lysiini-asetyylitransferaasi-6A osallistuu myös p53-solusignallointireitin toimintaan, joka vastaa mm. solujen aineenvaihdunnasta ja ohjelmoidusta solukuolemasta eli apoptoosista. Lysiini-asetyylitransferaasi-6A-entsyymin tehtävät soluissa ovat vielä osin epäselvät.

KAT6A-oireyhtymä periytyy autosomissa dominoivasti eli vallitsevasti. Tämä tarkoittaa sitä, että vain toisessa geeniparissa oleva KAT6A-geenin mutaatio on riittävä aikaan samaan KAT6A-oireyhtymän oireineen. Jos vanhemmalla on KAT6A-mutaatio permässään, hänellä on 50 % todennäköisyys saada lapsi, jolla on KAT6A-oireyhtymä.

Useimmiten KAT6A-oireyhtymä ei ole kuitenkaan periytynyt, vaan se johtuu uudesta ja sattumalta syntyneestä, niin kutsutusta de novo-mutaatiosta. De novo-mutaatiot voivat saada alkunsa hedelmöitykseen osallistuneen sukusolun, munasolun tai siittiön, kehittyessä tai varhaisessa vaiheessa alkion kehitystä. Lapsi ei ole siis perinyt de novo-mutaatiota vanhemmiltaan, vaan hän on suvun ensimmäinen, jolla oireyhtymä todetaan. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä. Perheen todennäköisyys saada toinen lapsi, jolla olisi KAT6A-oireyhtymä, on noin 1 % luokkaa.

Vaikka vanhemmat olisivat verikokeella tehdyn perimäntutkimuksen perusteella negatiivisia KAT6A-geenin mutaation suhteen, nykymenetelmin ei kuitenkaan pystytä selvittämään onko lapsen oireyhtymä seurausta jommallakummalla vanhemmalla olevasta harvinaisesta sukusolumosaikismi-ilmiöstä. Sukusolumosaikismissa osassa sukusoluja on KAT6A-geenin mutaatio ja osassa ei. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei huomattavasti, perheen todennäköisyyttä saada lapsi, jolla on KAT6A–oireyhtymä. Sukusolumosaikismista lisää tietoa löytyy Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta: 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi. Sukusolumosaikismi on erittäin harvinainen ilmiö.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä tarkemmin jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Vuonna 2020 KAT6A-oireyhtymädiagnoosin on saanut maailmalla noin 300 henkilöä. Tarkempaa tietoa oireyhtymän yleisyydestä ei ole saatavilla, ja on hyvin mahdollista, että oireyhtymä on alidiagnosoitu maailmalla.

Diagnoosi ja hoito

KAT6A-oireyhtymän diagnoosi perustuu huolelliseen kliiniseen tutkimukseen. Geenimuutoksen löytäminen vahvistaa diagnoosin.

Huomioitavaa on että KAT6A-geenin translokaatio eli siirtymä toisen kromosomin yhteyteen (t(8;16)(p11;p13)) aiheuttaa akuutin myeloidisen leukemian (AML), erään verisolusyöpämuodon. Tärkeä on ymmärtää, ettei KAT6A-oireyhtymään liity syöpätaipumusta. Tämä johtuu oireyhtymän mutaatiotyypistä, joka on eri kuin AML:ssä.

KAT6A-oireyhtymän hoito on oireiden mukaista ja tarvitsee moniammatillista osaamista ja seurantaa. Hoitoon osallistuvat mm. lastenlääkäri sekä puhe-, toiminta- ja fysioterapeutti. Lapsen syömisvaikeuksia voidaan helpottaa esimerkiksi letkuruokinnalla tai asentamalla vatsanpeitteiden läpi ravitsemusavanne (PEG-nappi). Refluksia voidaan hoitaa refluksilääkityksellä. Vauvan painon kehitystä on seurattava tarkoin. Kirurgiaa voidaan käyttää tarvittaessa kallon muodon ja tilavuuden korjaamiseen sekä sydämen avoimeksi jääneen valtimotiehyen sulkemiseen tai muiden mahdollisten rakennepoikkeavuuksien korjaamiseen. Ellei vauvan karsastus ole kadonnut kuuden kuukauden kuluttua syntymästä, karsastuksen hoito on aloitettava parhaan näkökyvyn saavuttamiseksi.

Puheterapian mahdollisimman varhainen aloitus on erittäin tärkeää. Puheterapiassa opetellaan myös muita kuin puheeseen perustuvia kommunikaatio- ja vuorovaikutustapoja. Muiden kommunikaatiotapojen oppiminen on usein nopeampaa kuin puheen mahdollinen oppiminen.

Ennuste

Tämän hetken tietämyksen mukaan KAT6A-oireyhtymässä eliniänodote on normaali. Vanhin diagnosoitu potilas on ollut 30-vuotias.

Historia

Ensimmäiset julkaisut KAT6A-geenin aiheuttamista oireista ovat vuodelta 2015.

Kokemustietoa

Kokemustietoa KAT6A-oireyhtymästä löydät Tukiliiton sivuilta tarinat-osiosta täältä: Ihana Isla opetti meille, miten hyvää tavallinen elämä onkaan.

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ”KAT6A” kaksi suljettua englannin kielistä keskusteluryhmää niille, joita oireyhtymä koskettaa: ”KAT6A Foundation Volunteers and Raising Awareness Group” ja ”KAT6A Support Group”. Jäseneksi ryhmiin pääsee pyytämällä ryhmien jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

KAT6A Foundation
KAT6A Foundation: Meet Chloe

Lähteet

Orphanet: Autosomal dominant intellectual disability-craniofacial anomalies-cardiac defects syndrome ja KAT6A – Lysine acetyltransferase 6A
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Lysine Acetyltransferase 6A; KAT6A
National Organization for Rare Disorders (NORD): KAT6A Syndrome
Unique: KAT6A Syndrome

Zu G, Liu Y, Cao J, Zhao B, Zhang H, You L. BRPF1-KAT6A/KAT6B Complex: Molecular Structure, Biological Function and Human Disease. Cancers (Basel). 2022 Aug 23;14(17):4068. doi: 10.3390/cancers14174068.

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla vuonna 2018.