KAT6A-oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 12.3.2025

ORPHA:457193
OMIM: 601408
ICD-10: Q87.8
 
Avainsanat: KAT6A syndrome, Arboleda-Tham Syndrome (ARTHS)

Lyhyesti

KAT6A-oireyhtymä on erittäin harvinainen. Siinä ilmenee kehitysviive, usein merkittäviä syömisvaikeuksia ja puheentuottamisen haasteita, kehitysvamma, sydämen rakennepoikkeavuus sekä karsastus. Harvinaisempia oireita ovat toistuvat infektioit, epilepsia, tietyt käyttäytymispiirteet sekä ruuansulatusjärjestelmän pulmat, jotka oivat aiheuttaa vakavia komplikaatioita. KAT6A-oireyhtymän oireet vaihtelevat yksilöstä toiseen, eikä kaikkia alla mainittuja oireita ole kaikilla. Vastaavasti oirekuvaan voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita ei tässä kuvauksessa ole mainittu.

Oireet ja löydökset

KAT6A-oireyhtymässä vauva saattaa olla hypotoninen eli hänen lihasjänteytensä on alentunut tavanomaisesta. Hypotonia voi vaikeuttaa imemistä ja nielemistä sekä myöhemmin puheen ja liikkumisen perustaitojen opettelua sekä ummetusta. KAT6A-oireyhtymässä lapsilla on usein merkittäviä syömisvaikeuksia, joihin lukeutuvat myös mm. vaikea refluksi eli ruokasulan nouseminen takaisin suuhun ja/tai oksentaminen.

KAT6A-oireyhtymässä on joitakin lieviä ulkonäköpiirteitä, joista tyypillisimmät ovat ohut ylähuuli ja leveä nenänpää. Myös joitakin muita KAT6A-oireyhtymään liittyviä kasvonpiirteitä on kuvattu lääketieteellisissä julkaisuissa.

KAT6-oireyhtymään liittyy aina jonkinasteinen kehitysviive. Etenkin puheen omaksuminen on viiveistä ja artikulaatio tuottaa vaikeuksia. Useimmiten puheen ymmärtäminen sujuu kuitenkin paremmin kuin sen tuottaminen. Omaksutussa puhekyvyssä on suurta vaihtelua: joillakin puhe sujuu lopulta ongelmitta, joillakin taito voi puuttua kokonaan myös aikuisuudessa. Kommunikaatiovaikeudet turhauttavat helposti monia. KAT6A-oireyhtymään kuuluu myös motorinen eli liikkumisen perustaitojen oppimisen kehitysviive. Tällöin lapsi oppii istumaan, ryömimään ja kävelemään tavanomaista hitaammin. Keskimäärin ensiaskeleet otetaan n. 28 kuukauden iässä (vaihteluväli 17,5 kk – 54 kk).

Kaikilla on kehitysvamma. Sen aste vaihtelee lievästä vaikeaan.

Epilepsia on mahdollinen. Sitä esiintyy keskimäärin yhdellä kymmenestä (4–17 %), joilla on KAT6-oireyhtymä.

Puolella (50 %) todetaan silmien karsastus. Myös amblyopia eli toiminnallinen heikkonäköisyys silmän käyttämättömyyden vuoksi on mahdollinen. KAT6A-oireyhtymässä voi ilmetä myös muita näkökyvyn poikkeavuuksia.

Noin puolella (50 %) todetaan sydämen rakennepoikkeavuuksia, kuten avoin valtimotiehyt aortan ja keuhkovaltimon yhdyssuonessa (patent ductus arteriosus, PDA).

Ruuansulatuselimistön poikkeavaa toiminta, kuten ummetus, suolen virhekiertymä sekä suolitukos ovat mahdolliset. Suolen virhekiertymä voi aiheuttaa kipuja ja johtaa hoitamattomana suolen tukokseen ja kuolioon. Henkilö, jolla on ummetusta ja alkava suolitukos, voivat tottua kovenevaan mahakipuun, jolloin suolitukos saattaa edetä nopeasti vakavaan tilaan. Suolitukos voi tapahtua toistuvasti uudestaan missä iässä tahansa.

Osalla on toistuvia infektioita, kuten virtsa- ja ylähengitystieinfektioita sekä korvatulehduksia. Virtsatieinfektioiden perimmäinen syy voi olla virtsateiden rakennepoikkeavuus. Ylähengitystieinfektiot voivat puolestaan johtua ruuan tai juoman, oksennuksen tai refluksin nostaman mahansisällön joutumisesta henkitorveen ja/tai ylähengitysteihin.

Toisinaan verikokeissa havaitaanneutropenia eli tavallista vähemmän tiettyjä valkosoluryhmiä, kuten neutrofiilejä ja B-soluja. Lisäksi veressä voi olla kiertäviä vasta-aineita tavanomaista vähemmän. Nämä muutokset voivat vaikuttaa puolustusjärjestelmän tehokkuuteen. Neutropenian aste vaihtelee lievästä vaikeaan.

KAT6A-oireyhtymässä voi ilmetä myös munuaisten ja kilpirauhasten poikkeavaa toimintaa, minkä vuoksi mm. kilpirauhasen toiminnan seuraaminen voi olla aiheellista.

KAT6A-oireyhtymässä voi ilmetä tiettyjä käyttäytymispiirteitä, kuten autismikirjon häiriö tai autistisia piirteitä (25 %), ahdistuneisuutta, levottomuutta, turhautumista ja toistuvaa käyttäytymistä (esimerkiksi käsien heiluttamista ja tarkoituksetonta naurua). Kaikilla näitä ei ole, ja useimmat vanhemmat, joiden lapsella on KAT6A-oireyhtymä, luonnehtivat lapsiaan ystävällisiksi, iloisiksi ja sosiaalisiksi.

Kuulo- ja/tai tuntoaistin ali- ja/ yliherkkyys ovat mahdollisia. Kipukynnys on useimmilla korkea.

Lasten voi olla hankala nukahtaa ja heillä voi esiintyä unihäiriöitä (>30 %), kuten uniapneaa eli unenaikaisia hengityskatkoksia. Uni- ja nukahtamisvaikeudet helpottuvat yleensä lapsen kasvun myötä.

Viimeaikaisissa tutkimuksissa on alustavia viitteitä siitä, että muutokset KAT6A (ja KAT6B ks. KAT6B-oireyhtymä)-proteiinien määrissä soluissa voivat altistaa syövälle, syövän etenemiselle tai syöpähoitojen tehottomuudelle. Lisätutkimukset ovat tarpeen mahdollisen syöpätaipumuksen selvittämiseksi.

Syy ja perinnöllisyys

Oireyhtymän aiheuttaa kromosomissa 8 (8p11.21) sijaitsevan KAT6A-geenin muutos eli mutaatio. Eri mutaatiotyypit vaikuttavat eri tavoin oireiden ilmenemiseen ja niiden vaikeusasteisiin. KAT6A-geenistä valmistetaan lysiini-asetyylitransferaasi-6A-entsyymiä, joka osallistuu monella tavalla geenien ilmenemiseen. Tässä tehtävässään se toimii mm. yhteistyössä BRPF1– ja KAT6B-geeneistä valmistuvien proteiinien kanssa. On havaittu, että yksittäiset BRPF1-, KAT6A- ja KAT6B-geenien mutaatiot johtavat erityyppisiin kehityshäiriöihin, joihin voi liittyä kehitysvamma: hermoston kehityshäiriö IDDDFP ja KAT6B-oireyhtymä. Toisaalta KAT6A-geenistä valmistuva lysiini-asetyylitransferaasi-6A osallistuu myös p53-solusignallointireitin toimintaan, joka vastaa mm. solujen aineenvaihdunnasta ja ohjelmoidusta solukuolemasta eli apoptoosista, ja voi siten osallistua solujen kasvun säätelyyn. Lysiini-asetyylitransferaasi-6A-entsyymin tehtävät soluissa ovat vielä osin epäselvät.

KAT6A-oireyhtymä noudattaa autosomissa dominanttia eli vallitsevaa periytymistapaa. Tämä tarkoittaa sitä, että vain toisessa perimän vastingeeniparissa oleva KAT6A-geenin mutaatio on riittävä aikaan samaan KAT6A-oireyhtymän. Jos vanhemmalla on KAT6A-geenin mutaatio perimässään, hänellä on 50 % todennäköisyys saada lapsi, jolla on KAT6A-oireyhtymä. On erittäin harvinaista, että lapsi perii KAT6A-oireyhtymän vanhemmaltaan.

Useimmissa tapauksissa KAT6A-oireyhtymä johtuu uudesta ja sattumalta syntyneestä, niin kutsutusta de novo-mutaatiosta. De novo-mutaatiot voivat saada alkunsa hedelmöitykseen osallistuneen sukusolun, munasolun tai siittiön, kehittyessä sukurauhasissa tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-muutosten syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne johdu mistään asiasta, jonka vanhemmat ovat tehneet tai jättäneet tekemättä. De novo-muutosten toistumistodennäköisyys perheessä on useimmilla yhtä suuri tai suurempi kuin yhden prosentin (1 %) eli yhden sadasosan. Tämä todennäköisyys selittyy mahdollisella sukusolumosaikismilla (katso alta).

On mahdollista, että oireyhtymä on seurausta sukusolumosaiksimista. Silloin osassa vanhemman sukusoluja on KAT6A-geenin oireyhtymää aiheuttava muutos ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on KAT6A-oireyhtymä. Usein sukusolumosaikismista johtuvan oireyhtymän toistumistodennäköisyydeksi annetaan noin 1 % eli yksi lapsi sadasta. Sukusolumosaikismista lisää tietoa löytyy Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta: 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi. Sukusolumosaikismi on erittäin harvinainen ilmiö.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä tarkemmin jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Vuonna 2025 KAT6A-oireyhtymädiagnoosin on saanut maailmalla noin 500 henkilöä. Tarkempaa tietoa oireyhtymän yleisyydestä ei ole saatavilla, ja on hyvin mahdollista, että oireyhtymä on alidiagnosoitu maailmalla.

Diagnoosi ja hoito

Kun pikkulapsella on kehityksen poikkeavuutta ja samanaikaisesti joitakin ulkonäön ja rakenteen erityispiirteitä, lähetetään lapsi yleensä erikoissairaanhoitoon diagnoosin selvittämistä varten. Useimmiten KAT6A-oireyhtymää ei pysty päättelemään pelkkien oireiden perusteella, jolloin diagnostiikkaan lähdetään jollain laajemmalla geenitestipaketilla tai -paneelilla tai tutkimalla eksomisenvenssoinnilla kaikki tunnetut geenit. Geenitutkimus tehdään verinäytteestä, ja vastausten saaminen kestää yleensä pari kuukautta.

Diagnoosin saaminen lopettaa oireiden syiden etsimisen erilaisin tutkimuksin ja auttaa arvioimaan oireyhtymän periytymistodennäköisyyttä perheessä tai lähisuvussa sekä antaa tietoa mahdollisen perhesuunnittelun tueksi.

KAT6A-oireyhtymää ei voida parantaa, mutta sen yksittäisiä oireita pystytään hoitamaan. Hoito on oireiden mukaista ja tarvitsee moniammatillista osaamista ja seurantaa. Hoitoon osallistuvat mm. lastenlääkäri sekä puhe-, toiminta- ja fysioterapeutti. Lapsen syömisvaikeuksia voidaan helpottaa esimerkiksi letkuruokinnalla tai asentamalla vatsanpeitteiden läpi ravitsemusavanne (PEG-nappi). Refluksia ja ummetusta voidaan hoitaa niihin tarkoitetuilla lääkkeillä. Mahan ja suolen toimintaa on syytä seurata mahdollisen suolitukoksen ennaltaehkäisemiseksi, etenkin jos lapsi ei osaa ilmaista kipuaan ja/tai hänellä on korkea kipukynnys. Painon kehitystä on seurattava tarkoin etenkin varhaislapsuudessa. Kilpirauhasarvojen säännöllinen mittaaminen saattaa olla aiheellista. Kirurgian tarve arvioidaan yksilöllisesti mm. sydämen ja ruuansulatusjärjestelmän rakennepoikkeavuuksien korjaamiseksi. Jos vauvan mahdollinen karsastus ei ole helpottunut kuuden kuukauden kuluttua syntymästä, karsastuksen hoito on aloitettava parhaan näkökyvyn saavuttamiseksi. Fysioterapia, puheterapia ja toimintaterapia tukevat lapsen kehitystä. Mikäli lapsen puheen kehityksessä on haasteita, vaihtoehtoisten kommunikaatiotapojen opettelu esimerkiksi puheterapiassa on tärkeää. Mahdollisen epilepsian hoito pyrkii kohtauksettomuuteen, kohtaustiheyden harventamiseen tai kohtauksien lievittymiseen. Autismikirjon häiriön varhainen tunnistaminen ja kuntoutus tukee ja ylläpitää henkilön toimintakykyä. Arjen toistuva rakenne voi lieventää mahdollisia käyttäytymisongelmia lisäämällä turvallisuuden tunnetta ja mahdollisuutta ennakoida arkipäiväisiä tilanteita ja tapahtumia.

Ennuste

Tämän hetken tietämyksen mukaan KAT6A-oireyhtymässä eliniänodote on normaali. KAT6 Foundationin mukaan KAT6-oireyhtymien yleisin kuolinsyy lapsuudessa on hoitamaton suolitukos. Suolitukos on yleisempi KAT6-oireyhtymissä kuin valtaväestössä yleensä, mutta suolitukosta ei kehity kaikille.

Historia

Ensimmäiset julkaisut KAT6A-geenin aiheuttamista oireista ovat vuodelta 2015.

Huomioitavaa

Huomioitavaa on, että KAT6A-geenin translokaatio eli siirtymä toisen kromosomin yhteyteen (t(8;16)(p11;p13)) voi aiheuttaa akuutin myeloidisen leukemian (AML), joka on eräs verisolusyöpämuoto. Samoin KAT6A-geenin translokaatio t(2;8)9p23;p11.2 on osallisena myelodysplastisissa oireyhtymissä. Myelodysplastinen oireyhtymä on luuytimen kantasolujen erilaistumishäiriö.

Kokemustietoa

Kokemustietoa KAT6A-oireyhtymästä löydät Tukiliiton sivuilta tarinat-osiosta täältä: Ihana Isla opetti meille, miten hyvää tavallinen elämä onkaan.

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ”KAT6A” kaksi suljettua englannin kielistä keskusteluryhmää niille, joita oireyhtymä koskettaa: ”KAT6A Foundation Volunteers and Raising Awareness Group” ja ”KAT6A Support Group”. Jäseneksi ryhmiin pääsee pyytämällä ryhmien jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Unique: KAT6A Syndrome

KAT6 Foundation

KAT6 Foundation: Handbook-verkkojulkaisu KAT6A ja KAT6B oireista

Lähteet

Orphanet: KAT6-related intellectual disability-craniofacial anomalies-cardiac defects syndrome ja KAT6A – Lysine acetyltransferase 6A
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Lysine Acetyltransferase 6A; KAT6A
National Organization for Rare Disorders (NORD): KAT6A Syndrome

Kennedy, J., Goudie, D., Blair, E., Chandler, K., Joss, S., McKay, V., … & Newbury-Ecob, R. (2019). KAT6A Syndrome: genotype–phenotype correlation in 76 patients with pathogenic KAT6A variants. Genetics in Medicine, 21(4), 850-860. https://doi.org/10.1038/s41436-018-0259-2

Zu G, Liu Y, Cao J, Zhao B, Zhang H, You L. BRPF1-KAT6A/KAT6B Complex: Molecular Structure, Biological Function and Human Disease. Cancers (Basel). 2022 Aug 23;14(17):4068. doi: 10.3390/cancers14174068.

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla vuonna 2018.