Idic(15)-oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 7.3.2025

ORPHA: 3306
ICD-10: Q99.8

Avainsanat: Duplication/inversion 15q11, Inverted duplication (15) syndrome, Isodicentric chromosome 15 syndrome, Non-distal tetrasomy 15q, Non-telomeric tetrasomy 15q, idic (15) syndrome, supernumerary marker chromosome 15 (SMC15)

Lyhyesti

Isodisentrinen kromosomi-15 (Idic15)-oireyhtymä on erittäin harvinainen kromosomimuutos, josta käytetään montaa eri nimeä (katso avainsanat). Siinä kromosomin-15 tietty osa on kahdentunut ja kahdentuneet osat ovat kiinnittyneet toisiinsa peilikuvamaisesti ja irralliseksi kappaleeksi (ks. kuva alla). Nimitys isodisentrinen kromosomi kuvaa tätä edellä kerrottua ilmiötä. Tämä diagnoosikuvaus käsittelee isodisentristä kromosomia-15, joka sisältää Prader-Willi/Angelmanin oireyhtymän kriittisen kromosomialueen (Prader-Willi/Angelman syndrome critical region, PWASCR). Tyypillisesti Idic(15)-kromosomiylimäärä aiheuttaa kehitysviiveen, kehitysvamman, tietyntyyppiset käyttäytymispiirteet ja epilepsian. Jos kahdentunut kromosomialue on peräisin isän kromosomista-15, kehitykseen liittyviä pulmia ei yleensä ilmene. Idic(15)-oireyhtymän oirekuva vaihtelee siis yksilöllisesti, eikä tässä kuvattuja oireita ole kaikilla henkilöillä, joilla on Idic15-oireyhtymä. Vastaavasti oirekuvaan voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita ei tässä kuvauksessa ole mainittu.

Oireet ja löydökset

Suurin osa vastasyntyneistä on hypotonisia eli heidän lihasjänteytensä on tavanomaista heikompi. Tämä voi vaikeuttaa imemistä ja nielemistä sekä motoristen eli liikkumisen perustaitojen kehittymistä. Hypotonia voi aiheuttaa myös lisääntynyttä syljeneritystä (kuolaamista), refluksia eli ruokasulan takaisin nousemista ruokailun jälkeen suuhun sekä ummetusta. Hypotonia usein helpottaa lapsen varttuessa. On myös mahdollista, että lapsi on varhaislapsuudessa tavanomaista uneliaampi, eikä yhtä herkkä sosiaalisille vuorovaikutusvihjeille, kuten ikäisensä lapset keskimäärin.

Lapsen mahdolliset ulkonäköpiirteet ovat lieviä, eikä tähän kromosomimuutokseen liity merkittäviä rakenteellisia poikkeavuuksia.

Lapsen painon ja pituuden kehitys noudattaa usein normaalijakaumaa. Idic(15)-oireyhtymässä lapsen ruokahalu on usein hyvä. Joillakin lapsilla on kuitenkin taipumus laittaa liikaa ruokaa kerralla suuhunsa, jolloin heidän ruokailuaan on tukehtumisvaaran vuoksi tarkoin valvottava. Arviolta noin kolmasosalla (kolmella kymmenestä eli 30 %:lla) kyky aistia kylläisyyden tunnetta on puutteellinen, jolloin heillä on taipumusta ylensyöntiin. Tämä voi johtaa jo lapsuudessa ylipainoon. Toisaalta refluksi ja syömisvaikeudet voivat hoitamattomana aiheuttaa hitaan painon ja pituuden kehityksen sekä laihan olemuksen. Lisäksi jos suun alueella on yliherkkyyttä, lapsella on korkea kitalaki, huuli- ja/tai suulakihalkio, tiettyjen ruoka-aineiden nauttiminen voi hankaloitua ja tuoda omat haasteensa syömiseen. Nämä ominaisuudet voivat vaikuttaa myös hyvästä suuhygieniasta huolehtimiseen, puheen kehitykseen ja/tai artikulaatioon.

Idic(15)-oireyhtymässä kehitysviive on havaittavissa karkea- ja hienomotorisissa taidoissa. Täten lapsi oppii tavanomaista myöhemmin istumaan, ryömimään, seisomaan, kävelemään sekä tarttumaan esineisiin ja pukeutumaan. Suurin osa lapsista oppii kävelemään, mutta osa tarvitsee liikkumisen apuvälineitä, kuten kävelytuen tai tukikengät. Hypotonia, yliliikkuvat nivelet ja mahdollinen skolioosi eli selkärangan sivuttainen vinouma voivat vaikeuttaa liikesuoristuksia. Liikkumisessa voi ilmetä myös kömpelyyttä sekä koordinaatio- ja tasapainovaikeuksia. Kävely voi olla leveäraiteista ja kompastelu yleistä. Monet lapsista oppivat juoksemaan, tanssimaan, hyppimään, pyöräilemään, uimaan ja pelaamaan mahdollisista liikkumiseen ja kömpelyyteen liittyvistä haasteistaan huolimatta. Vanhemmat kertovat lastensa voimakkaasta halusta liikkua ja tehdä asioista. Yhdistettynä mahdolliseen vaarantunteen puutteeseen, lapset saattavat tarvita jatkuvaa huolenpitoa ja valvontaa.

Idic(15)-oireyhtymässä etenkin puheen kehitys on viivästynyt. Kaikki eivät opi puhumaan tai puhe on hyvin rajoittunutta ja epäselvää. Puhe voi olla myös kaikupuhetta, jossa automaattisesti ja tahdosta riippumattomasti toistetaan kuultua puhetta, sanoja tai lausahduksia. Ymmärretyksi tulemisen haasteet voivat aiheuttaa turhautumista.

Useimmilla kehitysvamman aste on keskivaikea tai vaikea, ja harvoin se on syvä. Ymmärrys on usein rajoittunutta ja kontekstiin eli käyttö- ja asiayhteyteen sidottua. Keskittymiskyky voi olla lyhyt, mikä osaltaan häiritsee uuden omaksumista. Useimmat tarvitsevat toisten ihmisten tukea läpi elämänsä.

Epilepsia todetaan noin puolella (50 %). Epilepsiaoireet alkavat useimmiten lapsuudessa puolen vuoden ja yhdeksän ikävuoden välillä. Toisinaan ensimmäinen epilepsiakohtaus ajoittuu murrosikään tai varhaisaikuisuuteen. Epilepsiatyypit vaihtelevat ja voivat olla monentyyppisiä. Niitä voi esiintyä tiheästi tai harvoin ja kohtaukset voivat olla pitkä- tai lyhytkestoisia ja niitä voi ilmetä päivä- tai yöaikaan. Monilla on infantiilispasmeja, jotka ovat imeväisikäisen sarjoittaisia ja lyhyitä raajojen, vartalon ja joskus kasvolihasten lihasjäykistymisiä. EEG- eli aivosähkökäyrässä havaittavia löydöksiä voi olla useita erilaisia, ja joskus EEG:ssä ei havaita normaalista poikkeavaa, vaikka lapsella on epilepsiakohtausta muistuttavia oireita. Joskus epilepsia johtaa jo opittujen taitojen, kuten puhekyvyn, taantumiseen. Harvinaisissa tapauksissa Idic(15)-kromosomimuutos voi aiheuttaa epilepsiasta johtuvan odottamattoman äkkikuoleman (sudden unexpected death in epilepsy, SUDEP). Sen syy on tuntematon, mutta se voi liittyä pitkittyneisiin epilepsiakohtauksiin.

Idic(15)-oireyhtymässä autismikirjon häiriö tai sen kaltainen käytös on yleistä. Sille ominaista ovat vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa, todennäköisyys levottomuuteen, jäykkään ja toistavaan käyttäytymiseen sekä rajoittuneisiin mielenkiinnon kohteisiin. Monilla taidot sosiaalisessa vuorovaikutuksessa kuitenkin kehittyvät ajan myötä, ja omiin oloihin vetäytyvää käyttäytymistä ilmenee harvemmin. Lisäksi henkilöt, joilla on Idic(15)-oireyhtymä, ovat usein sosiaalisempia kuin henkilöt yleensä, joilla on autisminkirjon häiriö.

Idic(15)-oireyhtymässä aisti yli- ja aliherkkyydet ovat mahdollisia. Ne liittyvät usein tunto- ja/tai kuuloaistiin. Lääketieteellisissä julkaisuissa on mainintoja aggressiivisesta, itseään vahingoittavasta tai impulsiivisesta käyttäytymisestä. Lisäksi turhautumisen sietokyky voi olla heikko. Nämä piirteet voivat selittyä ympäristössä oleviin häiritseviin tekijöihin. Harvinaisissa tapauksissa Idic(15)-kromosomimuutos, joka on tapahtunut äidiltä perityssä kromosomissa-15, voi aiheuttaa psykoosin. Unihäiriöt ovat mahdollisia etenkin varhaislapsuudessa.

Vanhemmat luonnehtivat lastensa muistin olevan hyvä, ja että he nauttivat vesi- ja hiekkaleikeistä sekä musiikista. He ovat usein innostuneita, iloisia ja sosiaalisia.

Idic(15)-oireyhtymässä näköhäiriöistä yleisin on karsastus. Sitä ilmenee noin neljällä kymmenestä eli 40 %:lla. Kauko-, lyhyt- ja hajataittoisuus ovat mahdollisia ja hoidettavissa usein silmälaseilla. Myös nystagmus eli silmävärve on mahdollinen. Monilla on heikko kuuloaisti. Tämä voi johtua liimakorvasta, jolla tarkoitetaan korvatulehduksiin liittyvän nesteen kertymistä tärykalvon taakse. Oire helpottaa usein lapsen sisäkorvan mittasuhteiden kehittyessä ja kasvaessa ja toistuvien korvainfektioiden hellittäessä.

Sydämen rakennepoikkeavuudet ovat harvinaisia. Toisiaan pojilla voi olla laskeutumattomat kivekset tai muita lieviä sukupuolielinten rakennepoikkeavuuksia. Joskus Idic(15)-oireyhtymässä voi ilmetä tyriä. Toistuvat hengitystie- ja korvainfektiot ovat tavallisia.

Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on vähän tietoa murrosiästä henkilöillä, joilla on Idic(15)-oireyhtymä. Toisinaan murrosikä voi olla varhaistunut, toisinaan esimerkiksi tytöillä kuukautiset voivat jäädä pidemmäksi aikaa pois niiden jo alettua.

Isän kromosomista-15 peräisin oleva Idic(15)-kromosomi on joissakin lääketieteellisissä julkaisuissa yhdistetty miesten alentuneeseen hedelmällisyyteen tai hedelmättömyyteen. Kirjallisuuden mukaan henkilöt, joilla Idic(15)-kromosomimuutos on mosaikistinen (ks. myöhemmin), ovat aikanaan saaneet omia biologisia lapsia. Lasten oirekuva voi olla erilainen kuin heillä itsellään.

Syy ja perinnöllisyys

Kromosomialue 15q11-q13 on herkkä erilaisille muutoksille. Isodisentrinen kromosomi-15 muodostuu, kun tietty osa kromosomista-15 kahdentuu ja nämä kahdentuneet kromosomin palat kiinnittyvät toisiinsa peilikuvan tavoin. Perimään syntyy näin ylimääräinen ja itsenäisesti solunjakautumisessa toimiva isodisentrinen kromosomi, jossa on kaksi sentromaarialuetta (ks. kuva). Sentromeerit ovat tärkeitä kromosomien jakautuessa tytärsoluihin solunjakautumisen yhteydessä. Tässä diagnoosikuvauksessa käsitellään isodisentristä kromosomia-15, joka käsittää kromosomialueella 15q11-q13 sijaitsevan Prader-Willi/Angelmanin oireyhtymän kriittisen alueen (Prader-Willi/Angelman syndrome critical region, PWASCR). PWASCR-alue on kooltaan 4 Mb eli 4 000 000 emästä DNA:ssa. Se sisältää noin 20 erilaista geeniä, joiden ylimäärä aiheuttaa usein vaikeamman oirekuvan kuin tämän alueen osittainen kahdentuma. Huomionarvoista on, että kehityshäiriöitä ilmenee vain silloin, jos lapsen Idic(15)-kromosomimuutos on tapahtunut äidiltä saadussa vastinkromosomissa-15. Jos Idic(15)-kromosomimuutos tapahtuu isältä peritystä vastinkromosomista-15, oireita ei useinkaan ole. Tätä selittää kromosomialueen leimautuminen, jossa vain äidiltä peräisin olevaa kromosomia käytetään geenien luentaan. Lisää geneettisestä leimautumisesta voit halutessasi lukea Harvinaiskeskus Norion sivuilta kohdasta Syventävää tietoa perimästä ja perinnöllisyydestä, Tunnetuimmat epätyypilliset periytymistavat: Mitä on geneettinen leimautuminen?

Idic(15)-oireyhtymässä tietystä kromosomin-15 alueesta (useimmiten 15q11.2-q13.1) perimässä on ainakin nelinkertainen määrä (tetrasomia) (ks. alla). Tämä siksi, että kyseinen kromosomisalue 15 on kahdentunut ja perimässä on tavanomaiset kaksi vastinkromosomia-15.

Idic(15)-kromosomimuutos johtaa tavanomaisesta poikkeavaan kromosomimäärään perimässä. Jos Idic(15)-kromosomia on vain yksi kappale, perimässä on 47-kromosomia tavanomaisen 46 kromosomin sijaan. Toisinaan Idic(15)-kromosomi voi olla kaksin- tai kolminkertaisena, jolloin vastaavasti henkilöllä on 48 (46+2=48) tai 49 kromosomia (46+3=49). Tällöin oirekuva on usein vaikeampi kuin jos Idic(15)-kromosomia on vain yksi. Kun halutaan korostaa tai selventää, että kyseessä on irrallinen kromosomialueen kahdentumisesta muodostunut kromosominkappale, tästä kromosomimuutoksesta saatetaan käyttää nimitystä ei-telomeerinen tetrasomia 15q tai markkerikromosomi-15:sta, joka myös ilmentää tätä ilmiötä.

Joskus ylimääräinen kromosomin-15 osa voi olla henkilöllä mosaikistisena. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kaikissa hänen soluissaan ole isodisentristä kromosomia-15, vaan sen osuus elimistön eri soluissa ja kudoksissa vaihtelee. Osassa soluja on siis tavanomainen kromosomipari-15 ja kaikkiaan 46 kromosomia.

Tiettävästi Idic(15)-oireyhtymä periytyy harvoin lapselle hänen toiselta vanhemmaltaan. Niinpä tämä kromosomimuutos on useimmiten seurausta uudesta (de novo) kromosomimuutoksesta vain lapsen perimässä. Tällöin vanhempien perimäntutkimuksista ei siis löydy Idic(15)-kromosomimuutosta, vaan se on ainutlaatuinen lapsella. De novo-muutos syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä sukurauhasissa tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-muutosten syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne johdu mistään asiasta, jonka vanhemmat ovat tehneet tai jättäneet tekemättä. De novo-muutosten toistumistodennäköisyys perheessä on useimmilla yhtä suuri tai suurempi kuin yhden prosentin (1 %) eli yhden sadasosan. Tämä todennäköisyys selittyy mahdollisella sukusolumosaikismilla (katso alta). Vanhempien ikääntyessä erilaisten kromosomimuutosten todennäköisyys kasvaa.

Sukusolumosaikismissa osassa vanhemman sukusoluja on Idic(15) ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on Idic(15)-oireyhtymä. Usein sukusolumosaikismista johtuvan oireyhtymän toistumistodennäköisyydeksi annetaan noin 1 % eli yksi lapsi sadasta. Sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta Syventävää tietoa perimästä ja perinnöllisyydestä: 70 kysymystä ja vastausta: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Idic(15)-oireyhtymän yleisyydeksi arvioidaan yksi vastasyntynyt 30 000 lasta kohden (1: 30 000), mutta todennäköisesti se on aliarvio, koska kromosomimuutosta ei aina osata epäillä. He, joilla on kehitysviive, kehitysvamma tai autismikirjon häiriö tai monia synnynnäisiä poikkeavuuksia, isodisentrisen kromosomin-15 yleisyydeksi ajatellaan 1: 253 – 1: 584. Oireyhtymän arvellaan olevan yhtä yleinen sekä miehillä että naisilla. Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea.

Diagnoosi ja hoito

Erotusdiagnoosissa on huomioitava mm. mitokonriaalinen enkefalomyopatia, Rettin oireyhtymä ja Angelmanin oireyhtymä sekä CDKL5-geenin mutaatiosta johtuva oirekokonaisuus.

Yleisesti kromosomimuutoksesta johtuvan oireyhtymän epäily perustuu kehityksen poikkeavuuteen, ulkonäön erityispiirteisiin sekä mahdollisiin muihin löydöksiin. Usein Idic(15)-oireyhtymässä ei ilmene selviä ulkonäköpiirteitä tai muita fyysisiä poikkeavuuksia, ja siksi kromosomimuutosta ei osata epäillä ja siten tutkia. On siis mahdollista, että Idic(15)-oireyhtymän diagnoosin asettaminen viivästyy. Perimäntutkimukset tehdään verinäytteestä ja tulosten valmistumisen kesto riippuu siitä, mitä tutkimusmenetelmää käytetään.

Diagnoosin saaminen lopettaa oireiden syiden etsimisen erilaisin tutkimuksin, selkiyttää ennustetta ja antaa tietoa mahdollisen perhesuunnittelun tueksi. Nykyisin tiedetään, että Idic15-oireyhtymän taustalla on uusi kromosomimuutos, jolloin vanhemmat eivät ole kyseisen kromosomimuutoksen kantajia ja tällöin sisaruksien riski sairastua on hyvin pieni, mikä on tärkeä tieto perhesuunnittelun kannalta.

Idic(15)-oireyhtymää ei voida parantaa, mutta sen aiheuttamia oireita pystytään hoitamaan. Fysio-, puhe- ja toimintaterapia tukevat lapsen kehitystä. Rauhallinen oppimisympäristö, jossa on vähän muita ärsykkeitä, tukee uusien taitojen omaksumista ja oppimista parhaiten. Kuulo- ja näköaistin toimivuus edistää puheen kehitystä sekä lapsen sosiaalisten vuorovaikutustaitojen omaksumista. Mahdollisten vaihtoehtoisten kommunikaatiovälineiden käytön opettelu on tärkeää. Autismikirjon häiriön varhainen tunnistaminen ja kuntoutus tukee ja ylläpitää toimintakykyä. Jos epilepsiaa on, sen hoito pyrkii kohtauksettomuuteen, kohtaustiheyden harventamiseen tai kohtauksien lievittymiseen. Arjen toistuva rakenne ja rutiinit, voivat lieventää käyttäytymisongelmia lisäämällä turvallisuuden tunnetta ja mahdollisuutta ennakoida arkipäiväisiä tilanteita ja tapahtumia. Painonhallinnan peruspilarit ovat terveellinen ja monipuolinen ruokavalio yhdistettynä riittävään liikuntaan ja terveyttä edistävään syömiskäyttäytymiseen. Tähän tukea saa ravitsemusterapeutilta. Perheen kokonaisvaltainen tuki ja mahdollisten sisarusten huomioiminen on tärkeää.

Ennuste

Idic(15)-oireyhtymän ennuste riippuu olemassa olevista oireista. Lyhentynyt elinikä on mahdollinen, koska joskus harvoin oireyhtymään liittyy epilepsiasta johtuva äkkikuoleman (SUPED) riski. . SUDEP:in syy on tuntematon. Useimmat tarvitsevat toisten ihmisten tukea läpi elämänsä.

Historia

Idic(15)-oireyhtymä kuvattiin ensimmäisen kerran vuonna 1977.

Huomioitavaa

Idic(15)-oireyhtymästä saatetaan käyttää nimitystä kromosomi 15q11.2-q13.1-duplikaatio-oireyhtymä tai duplikaatio-15q-oireyhtymä tai markkerikromosomi- 15 oireyhtymä. Nämä edellä mainitut nimitykset ovat käytössä erityisesti Yhdysvalloissa.

Jos kromosomin duplikaatio on tapahtunut kromosomin-15 sisällä, siitä käytetään nimitystä interstitiaalinen 15q11.2-q13.1-duplikaatio-oireyhtymä (int dup(15)). Sen oirekuvassa on samankaltaisuutta Idic(15)-oireyhtymän kanssa etenkin silloin, jos kyseessä on aivan saman alueen kahdentuma. Useimmiten interstitiaalinen 15q11.2-q13.1-duplikaatio-oireyhtymä on oirekuvaltaan kuitenkin lievempi kuin Idic(15)-oireyhtymä. Näistä molemmista kromosomimuutoksista saatetaan käyttää yhteisnimitystä kromosomin 15q-duplikaatio-oireyhtymä.

Kokemustietoa

Kokemustietoa englanniksi:
Dup15q Alliance: Evia – Dup15q Family Story ja
Dup15q Alliance: Riley – Dup15q Family Story

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja neuvonta -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ”Idic15” useita englanninkielisiä keskusteluryhmiä läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Tällainen on esimerkiksi ”IDIC 15 Families”. Jäseneksi ryhmiin pääsee pyytämällä ryhmien jäsenyyttä.

Facebookissa on ”Ainutlaatuiset”-niminen keskusteluryhmä perheille, joita harvinaiset kromosomimuutokset koskettavat.

Vertaistukiryhmiä-sivuillamme on luettelo tiedossamme olevista suomenkielisistä FB- ja What’s App-ryhmistä. Listaa päivitetään säännöllisesti.

Aiheesta muualla

Dup15qAlliance
Socialstyrelsen: Markörkromosomin 15-syndromet
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Duplication/inversion 15q11
National Organization for Rare Disorders (NORD): Duplication/Inversion 15q11
Rare Chromo.org (Unique): Idic 15 ja Idic(15) sekä Unique Idic 15

Lähteet

Orphanet: Inverted duplicated chromosome 15 syndrome

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 7.3.2025