Hurlerin oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 19.9.2024

ORPHA:93473
ICD-10: E76.0
OMIM: 607014

Avainsanat: Mukopolysakkaridoosi tyyppi 1H, MPS1H, Mucopolysaccharidosis type 1H

Lyhyesti

Hurlerin oireyhtymä on etenevä lysosomaalinen kertymäsairaus ja se kuuluu myös mukopolysakkaridoosien (MPS) tautiperheeseen. Hurlerin oireyhtymälle ominaista on poikkeavat kasvonpiirteet, makrokefalia eli tavanomaista suurempi päänympärys, hydrokefalia eli aivo-selkäydinnesteen kiertohäiriö, älyllisten toimintojen heikkeneminen, näkö- ja kuulopulmat, luusto- ja nivelvaivat, lyhyt pituuskasvu, hengitysvaikeudet, sydänlihassairaus sekä suurentunut maksa ja perna. Monet oireista ovat eteneviä.

Oireet ja löydökset

Vakavassa oirekuvassa lapsen kasvojen piirteet muuttuvat karkeiksi ensimmäisten elinvuosien aikana. Tämä tarkoittaa mm. lisääntyvää otsaluiden korostumista, madaltuvaa nenänselkää, täyteläisiä huulia ja poskia. Lapsella todetaan makrokefalia eli tavanomaista suurempi päänympärys, luusto- ja rustomuutoksia sekä lyhyt pituuskasvu. Lisäksi hänellä on poikkeavan suuri maksa ja perna.

Oireyhtymään liittyvät luusto- ja nivelpulmat ilmenevät mm. nivelten jäykistyminä, skolioosina eli selkärangan sivuttaisena vinoumana tai kyfoosina eli rintarangan kyttyränä tai niiden yhdistelmänä, kyfoskolioosina. Myös selkärangan kasaan painuminen ja ranteen rannekanavaoireyhtymä ovat mahdolliset. Rannekanavaoireyhtymässä käden peukalonpuoleista osaa hermottava keskihermo on puristuksissa kämmeneen johtavassa rannekanavassa. Tämä voi aiheuttaa sormien puutumista ja heikentää peukalon puristusvoimaa ja sormien hienomotoriikkaa. Kaikki edellä mainitut rakennepoikkeavuudet voivat osaltaan vaikeuttaa motorista kehitystä ja liikkumista.

Noin kahden vuoden iässä, lapselle voi kehittyä hydrokefalia eli usein aivo-selkäydinnesteen kiertohäiriöstä johtuva aivokammioiden laajentuma.

Kehitysviive havaitaan 12–24 kuukauden iässä puheessa ja usein myös hienomotoriikassa. Mahdolliset viiveet motoristen perustaitojen omaksumisessa ilmenevät 18 kuukauteen (kk) mennessä.

Kognitiiviset eli tiedonkäsittelyyn liittyvät taidot vaihtelevat yksilöittäin. Useimmissa tapauksissa kognitiiviset taidot heikkenevät oireyhtymän edetessä, ja monella todetaan kehitysvamma 8–10 ikävuoteen mennessä.

Suuri kieli, lisääntyvät nenän eritteet ja suurentuneet suun imukudokset, kuten nielu- ja kitarisat, voivat aiheuttaa hengitysvaikeuksia. Uniapnea eli yölliset hengityskatkokset ovat tavallisia.

Lapsella saatetaan todeta jo varhain etenevä sydänlihassairaus. Tyypillisimpiä varhaisista sydänmuutoksista ovat sydämen kammioiden ja väliseinän paksuuntuma ja sydämen läppäviat ja vuodot. Myös aortan tyven laajentuma on mahdollinen. Usein läppästenoosit eli ahtaumat ilmaantuvat myöhemmässä vaiheessa. Myös muut sydän- ja verisuonten rakennepoikkeavuudet ovat mahdolliset. Rytmihäiriöt ovat kuitenkin harvinaisempia löydöksiä. Sydänlihassairauksien tyyppi ja niiden ilmaantumisajankohta ja oireiden eteneminen riippuvat oireyhtymän vaikeusasteesta. Esimerkiksi kliinisesti merkittävä sydämentoiminnan heikkous todetaan neljällä kymmenestä (25 %) niistä alle puolen vuoden (6 kk) ikäisistä lapsista, joilla Hurlerin oireyhtymän oirekuva on vaikea.

Silmän sarveiskalvo saattaa samentua jo kolmannesta ikävuodesta alkaen. Muut silmäoireet, kuten glaukooma eli silmänpainetauti ja verkkokalvon rappeuma, ovat mahdolliset. Silmäoireet voivat aiheuttaa mm. heikentyneen kyvyn nähdä hämärässä ja voivat lopulta johtaa sokeutumiseen.

Heikkokuuloisuutta ja kuuroutta aiheuttavat mm. korvatorven, kuuloluiden ja -hermon vaurioituminen sekä tärykalvon arpeutuminen esimerkiksi toistuvien välikorvatulehdusten vuoksi.

Hurlerin oireyhtymässä erilaiset tyrät ja lisääntynyt ihon karvoitus ovat mahdolliset. Myös muiden sisäelinten kuin sydämen, pernan ja maksan koko voivat olla tavanomaista suuremmat.

Ruuansulatuselimistön pulmina todetaan usein ummetusta, löysää ulostetta tai ripulia. Ruuansulatusvaivoja lisää liikkumattomuus, lihasheikkous ja mahdolliset toistuvat antibioottikuurit.

Kun Hurlerin oireyhtymän oirekuva on lievä, oireiden ilmenemisajankohta on myöhäisempi ja niiden eteneminen hitaampaa kuin vaikeassa oirekuvassa. Suurin ero on, ettei lievissä Hurlerin oireyhtymätapauksissa ilmene älyllisen kehityksen viivettä varhaislapsuudessa, eivätkä henkiset taidot heikkene lapsen vanhetessa. Oppimisvaikeuksia voi kuitenkin esiintyä.

Syy ja perinnöllisyys

Hurlerin taudin aiheuttaa mutaatio IDUA-nimisessä geenissä kromosomissa 4 (4p16.3). Geeni ilmentää alfa-L-iduronidaasi-entsyymiä, joka hajottaa dermataani- ja heparaanisulfaattia lysosomi-nimisissä soluelimissä. Geenimutaation seurauksesta nämä glukosaminoglykaanit tai mukopolysakkaridit kertyvät eri kudoksiin ja vaurioittavat niitä. Oireyhtymässä ilmenevät ulkonäköpiirteet, sisäelinten sekä tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan muutokset johtuvat näiden aineenvaihduntatuotteiden kertymisestä kyseisiin kudoksiin.

Hurlerin oireyhtymä periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. Tämä tarkoittaa useimmissa tapauksissa sitä, että lapsi on perinyt oireyhtymää aiheuttavan IDUA-geenin mutaation molemmilta vanhemmiltaan. Koska vanhemmilla on vain yksi IDUA-geenin mutaatio perimässään, he ovat oireettomia geenimuutoksen kantajia. Perheessä, jossa molemmat vanhemmat ovat IDUA-geenimutaation kantajia, lapsen todennäköisyys periä oireyhtymän aiheuttavat mutaatiot molemmilta vanhemmiltaan on 25 %. Todennäköisyys, että lapsi perii IDUA-geenin mutaation vain toiselta vanhemmaltaan, on 50 %. Tällöin jälkeläinen on mutaation oireeton kantaja, kuten vanhempansakin. Nämä periytymistodennäköisyydet ovat samat raskaudesta toiseen.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Euroopassa oireyhtymän esiintyvyyden arvioidaan olevan 1:200 000. Tietoa suomalaisista, joilla on Hurlerin oireyhtymä, ei ole saatavilla. Harvinaiskeskus Noriosta tai Invalidiliitosta voi halutessaan tiedustella vertaistukea.

Diagnoosi ja hoito

Erotusdiagnoosissa on otettava huomioon Hurler-Scheien oireyhtymä ja Scheien oireyhtymä sekä muut vastaavankaltaisia oireita aiheuttavat oirekokonaisuudet.

Oireyhtymän diagnoosia ei voida asettaa pelkän oirekuvan perusteella, vaan diagnoosi perustuu aina myös perimäntutkimustuloksiin. Heparaani- ja dermataanisulfaattia erittyy runsaasti virtsaan, mitä voidaan käyttää eräänä diagnostisena merkkinä tästä aineenvaihduntasairaudesta. Veren valkosoluista ja fibroblasteista eli sidekudossoluista voidaan tutkia alfa-L-iduronidaasi-entsyymin aktiivisuutta. Hurlerin oireyhtymän diagnoosin vahvistaa perimäntutkimustulos, jossa IDUA-geeniparissa todetaan oireyhtymää aiheuttavat mutaatiot.

Hurlerin oireyhtymää ei voida parantaa, mutta sen yksittäisiä oireita pystytään hoitamaan. Mahdollisimman varhain aloitettu hoito ja kuntoutus on tärkeää. Hematopoieettisten kantasolujen siirtoa voidaan kokeilla potilaille, jotka saavat oikean diagnoosin ennen 2,5 ikävuotta. Varhain aloitettu kantasolusiirto voi pidentää elinikää, säilyttää hermoston toimintoja ja lievittää joitakin somaattisia oireita. Entsyymikorvaushoitoa voidaan kokeilla kaikille potilaille. Usein entsyymikorvaushoito lievittää ei-hermostollisia oireita, ja siitä voi olla hyötyä esimerkiksi sisäelinten rakenteeseen ja toimintaan sekä tuki- ja liikuntaelimistön liikkuvuuteen. Sydämen ultraäänitutkimus voi osoittaa mahdollisia sydämen rakennemuutoksia jo varhaisessa vaiheessa. Kirurgian tarve (tyrä-, kita- ja nielurisojen leikkaustarve, hydrokefalian, sydänlihaksen, rannekanavan ja tuki- ja liikuntaelinpulmien korjaaminen), arvioidaan yksilöllisesti. Lääkkeellinen kivunlievitys, näkö- ja kuuloaistien sekä ruuansulatuselimistön toiminnan tukeminen ovat tärkeitä. Fysio-, toiminta- ja puheterapia ovat tärkeä osa Hurlerin oireyhtymän oireidenmukaista hoitoa. Etenkin kognitiiviset taidot voivat taantua nopeasti ilman tukitoimia. Halutessaan perhe voi saada perinnöllisyysneuvontaa.

Ennuste

Oireyhtymän ennuste vaihtelee huomattavasti yksilöstä toiseen. Elinikää voivat lyhentää hengitysvaikeudet tai sydänkomplikaatiot. Elinikä voi rajoittua ensimmäiselle kymmenelle ikävuodelle, teini-ikään tai olla 20-ikävuoden tienoilla. Myös lähes normaali elinidän odote on mahdollinen lievässä oirekuvassa.

Historia

Saksalainen lastenlääkäri Gertrud Hurler kuvasi oireyhtymän oireita potilaassaan vuonna 1919. Kaksi vuotta aikaisemmin vastaavanlaisia oireita oli kuvannut Charles A. Hunter. Hurlerin oireyhtymästä käytetään myös nimitystä Mukopolysakkaridoosi IH (MPS1H) ja Hunterin oireyhtymästä nimeä MPS II. Vuonna 1962 Scheie kuvasi lievemmän mukopolysakkaridoosin, Scheien oireyhtymän.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja neuvonta -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Invalidiliiton Harvinaistoiminta

Facebookista löytyy hakusanalla ”Hurler Syndrome support group” ja MPS hurlers Syndrome” keskusteluryhmät niille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmiin pääsee pyytämällä ryhmien jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

MPS I Registry on tietokanta, joka kerää tietoa MPS1:n oirekuvasta. Tietokannan tarkoitus on lisätä ymmärrystä tämän harvinaissairauden oirekuvasta ja oireiden etenemisestä.

Terveyskirjasto: Hurlerin syndrooma
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Hurler syndrome

Lähteet

Orphanet: Hurler syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Hurler syndrome
Genereviews: Mucopolysaccharidosis Type I

Braunlin, E., Bay, L., Guffon, N., Yang, M., Pangaud, N., & Clarke, L. A. (2024). Natural history of cardiac findings in mucopolysaccharidosis type I: report from an international registry. Cardiology in the Young, 34(2), 401-411. DOI: https://doi.org/10.1017/S1047951123003347.

Julkaistu ensimmäisen kerran Norio-keskuksen sivuilla vuonna 2017.