Hoyeraal-Hreidarssonin oireyhtymä
Hoyeraal-Hreidarssonin oireyhtymä on erittäin harvinainen raskaudenaikainen sikiön kehityshäiriö. Oireyhtymälle ovat tyypillisiä mm. synnynnäinen dyskeratoosi ja luuytimen ja puolustusjärjestelmän toimintähäiriöt.
Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 25.10.2022
ORPHA:3322
ICD-10: D61.0
Avainsanat: Hoyeraal-Hreidarsson syndrome (HHS)
Lyhyesti
Hoyeraal-Hreidarssonin oireyhtymä on erittäin harvinainen. Se on synnynnäisen dyskeratoosin (dyskeratosis congenita) eli synnynnäisen ihon sarveutumishäiriön vakava muoto. Oireyhtymään liittyy jo kohdussa alkanut kasvun jälkeenjääneisyys ja useimmat oireista ovat nähtävillä jo heti syntymän jälkeen tai ensimmäisen elinvuoden aikana.
Oireet ja löydökset
Oireyhtymään kuuluva sarveistumishäiriö käsittää mm. ihoon ja limakalvoihin liittyvät vauriot, kuten surkastuneet kynnet, ihon hyperpigmentaatio, jossa ihossa on tavallista enemmän pigmenttejä, jotka antavat iholle sen ominaisvärin sekä suun ja ruuansulatuselimistön limakalvojen leukoplakia.
Hoyeraal-Hreidarssonin oireyhtymään liittyy myös mikrokefalia, pikkuaivojen hypoplasia eli vajaakehitys, kehitysvammaisuus, synnynnäinen ja etenevä puolustusjärjestelmän puutos ja vaikea anemia. Oireyhtymässä esiintyvä aplastinen anemia johtuu luuytimen ja verenkantasolujen vaurioitumisesta ja johtaa verisolujen vähyyteen kehossa. Luuytimen vajaatoiminta alkaa jo varhaisessa vaiheessa elämää. Oireyhtymään liittyy kohonnut syöpäriski esimerkiksi leukemiaan eli verisolusyöpään sekä pään, kaulan, peräaukon ja sukupuolielinten syöpiin.
Ruuansulatuselimistön poikkeavuudet vaihtelevat imeytymishäiriöistä, haavaumiin ja vakaviin ruuansulatuselimistön tulehduksiin. Oireyhtymään voi liittyä myös ataksiaa eli tahdonalaisten liikkeiden koordinaatiohäiriöitä, joka voi näyttäytyä mm. kömpelyytenä.
Syy ja perinnöllisyys
Hoyeraal-Hreidarssonin oireyhtymä johtuu pääasiassa CDK1-geenin mutaatiosta X-kromosomissa (Xq28). Oireyhtymään voi liittyä myös mutaatioita TINF2-, TERT-, ACD- ja RTEL1-geeneissä, jotka sijaitsevat kukin eri autosomaalisessa kromosomissa eli eivät sukupuolikromosomeissa, X ja Y. Kaikkien edellä mainittujen geenien geenituotteet osallistuvat kromosomien päiden, niin kutsuttujen telomeerialueiden, pituuden ylläpitoon. Aktiivisesti jakautuville soluille kromosomien telomeerialueiden säilyminen on elintärkeää solutoimintojen takaamiseksi.
Oireyhtymä voi periytyä dominoivasti eli vallitsevasti tai resessiivisesti eli peittyvästi. Lue periytymistavoista Harvinaiskeskus Norion sivuilta kohdasta: Tavallisimmat periytymistavat
Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.
Yleisyys
Hoyeraal-Hreidarssonin oireyhtymän esiintyvyyttä on vaikea arvioida, koska oireyhtymän voi olla alidiagnosoitu mm. korkean lapsikuolleisuuden ja harvinaisuutensa vuoksi. Ainakin 12 potilasta on kuvattu lääketieteellisessä kirjallisuudessa. Useimmiten Hoyeraal-Hreidarssonin oireyhtymä esiintyy poikalapsilla.
Diagnoosi ja hoito
Raskaudenaikaisessa ultraäänitutkimuksessa saatetaan havaita isoaivojen vajaakehittyminen. Myös sikiön kasvu voi olla hidasta. Syntymän jälkeiseen diagnoosi perustuu aivokuvantamiseen, jossa usein havaitaan isoaivojen vajaakehittyminen, pieni aivorunko, ohut aivokurkiainen ja isoaivojen kalkkeutumia. Diagnoosin vahvistaa tai poissulkee perimästä tehdyt tutkimustulokset.
Erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon mm. Revesz-Debusen oireyhtymä, Pseudo-TORCH-oireyhtymä ja Fanconin anemia.
Vakavan anemian ja puolustusjärjestelmän puutosta voidaan hoitaa luuytimen kantasolusiirrolla. Mahdolliset ruuansulatuselimistöön liittyvät pulmat ja infektiot hoidetaan oireiden mukaisesti.
Ennuste
Eliniänodotteeseen vaikuttavat monissa eri elinjärjestelmissä olevien oireiden laatu. Jos oireyhtymä on vaikeahoitoinen, se voi mahdollisesti johtaa ennenaikaiseen kuolemaan esimerkiksi luuytimen vajaatoiminnan ja puolustusjärjestelmän toimintahäiriöiden vuoksi.
Historia
Synnynnäinen dyskeratoosi (dyskeratosis congenita) kuvattiin ensimmäisen kerran lääketieteellisessä kirjallisuudessa jo vuonna 1906. Kuitenkin vasta 1960-luvulla selvisi, ettei kyse ole ihosairaudesta vaan luuytimen vajaatoiminnasta.
Kokemustietoa
Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.
Tukipalvelut
Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.
Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.
Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.
Aiheesta muualla
Socialstyrelsen: Dyskeratosis congenita
MedlinePlus: Dyskeratosis congenita
Lähteet
Orphanet: Hoyeraal-Hreidarsson syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Dyskeratosis congenita, X-linked
Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 9.5.2016.