Gangliosidoosi 2, AB-variantti

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 25.10.2022

ORPHA:309246
ICD-10: E75.0
OMIM: 272750

Avainsanat: GM2-gangliosidoosi, AB-variantti, Heksoaminidaasi A-aktivaattorin puute, Tay-Sachsin tauti, AB-variantti

Lyhyesti

Gangliosidoosi 2, AB-variantti kuuluu lysosomaalisiin kertymäsairauksiin ja GM2-gangliosidoosien tautiperheeseen Sandhoffin ja Tay-Sachsin tautien kanssa. GM2-gangliosidoosin AB-variantti muodossa, taudin oireet ovat samankaltaiset kuin Tay-Sachsin taudissa. Oireyhtymä on harvinainen ja etenevä hermoston rappeumasairaus, joka kohdistuu etenkin aivojen ja selkäytimen hermosoluihin.

Oireet ja löydökset

Oireet ilmenevät yleensä varhaislapsuudessa. Vauvat vaikuttavat terveiltä 3-6 kuukauden ikään saakka, jonka jälkeen kehitysviiveitä alkaa esiintyä. Liikkumiseen käytettävät lihakset heikentyvät, mikä näkyy jo mahdollisesti opittujen taitojen, kuten kyljelleen kääntymisen, istumisen ja ryömimisen, katoamisena. Kovat äänet saavat vauvat helposti säpsähtelemään (startle reaction). Oireyhtymän edetessä lapsi saa epilepsiakohtauksia ja hänen näkökykynsä ja kuuloaistinsa rappeutuvat ja hänestä tulee älyllisesti kehitysvammainen ja liikuntakyvytön. Oireyhtymälle ovat tyypilliset silmien verkkokalvon kirsikanpunaiset pisteet.

Syy ja perinnöllisyys

Oireyhtymän aiheuttaa GM2A-geenin mutaatio kromosomissa 5 (5q33.1). Geenistä tuotetaan beeta-heksoaminidaasi-A entsyymin aktivaattoria. GM2-gangliosidoosi AB-variantissa, elimistö ei tuota kyseistä aktivaattoriproteiinia. Ilman tätä aktivaattoriproteiinia beeta-heksoaminidaasi-A ei ole biologisesti aktiivinen ts. toimintakykyinen. Varsinaisesti itse beeta-heksoaminidaasi-A-entsyymi on siis rakenteeltaan moitteeton. Oireyhtymä johtaa GM2-gangliosidien kertymiseen solujen lysosomi-nimisiin soluelimiin. Näiden aineenvaihduntatuotteiden kertyminen tavallista suurempina pitoisuuksina ovat myrkyllisiä etenkin aivojen ja selkäytimen hermosoluille. Tästä seuraa hermosolujen kuolema, joka puolestaan heijastuu potilaalla kehitysviiveinä ja hermoston rappeutumisena sekä muina oireyhtymälle tyypillisinä oireina.

Oireyhtymä periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. Tämä tarkoittaa useimmissa tapauksissa sitä, että lapsi on perinyt oireyhtymää aiheuttavan geenimutaation molemmilta vanhemmiltaan. Koska vanhemmilla on vain yksi oireyhtymän aiheuttava mutaatio perimässään, he ovat tämän geenimuutoksen oireettomia kantajia. Perheessä, jossa molemmat vanhemmat ovat kantajia, lapsen todennäköisyys periä oireyhtymän aiheuttavat mutaatiot molemmilta vanhemmiltaan on 25 %. Tämä todennäköisyys on sama ja muuttumaton raskaudesta toiseen. Todennäköisyys, että lapsi perii geenimutaation vain toiselta vanhemmaltaan, on 50 %. Tällöin jälkeläinen on mutaation oireeton kantaja, kuten vanhempansakin.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä tarkemmin jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus.  Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Gangliosidoosi 2, AB-variantin esiintyvyys on alle yksi tautitapaus 1 000 000 elävänä syntynyttä lasta kohden (1> 1 000 000). Se on siis erittäin harvinainen.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan, silmien verkkokalvosta löydettäviin kirsikanpunaisiin pisteisiin, kuvantamismenetelmiin, entsyymiaktiivisuuden määrittämiseen ihon fibroblasteista eli sidekudossoluista tai veren valkosoluista. Geenitutkimustulos vahvistaa tai poissulkee diagnoosin.

Erotusdiagnoosissa on otettava huomioon mm. Tay-Sachsin oireyhtymä, jonka oireissa on paljon samaa Gangliosidoosi 2, AB-variantin kanssa.

Parantavaa hoitokeinoa ei ole, mutta oireita pyritään mahdollisuuksien mukaan lievittämään. Hoitoon osallistuvat mm. lastenlääkärit, silmä- ja korvalääkärit. Perhe tarvitsee usein psykologien ja sosiaalityöntekijöiden tukea tilanteeseensa.

Ennuste

Eliniänodote on lyhyt. Lapset menehtyvät oireyhtymään usein jo varhaisessa vaiheessa lapsuuttaan.

Historia

Konrad Sandhoff antoi oireyhtymälle AB-variantti nimen vuonna 1971. Oireyhtymän taustalla oleva GMA2-geenin mutaatio löydettiin ja paikallistettiin kromosomiin 5 vuonna 1992.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Aiheesta muualla

MedlinePlus: GM2-gangliosidosis, AB variant

Lähteet

Orphanet: GM2 gangliosidosis, AB-variant
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): GM2-gansliosidosis, AB variant

Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla vuonna 2018.