Donnai-Barrow'n oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 8.12.2021

ORPHA:2143

Avainsanat: Donnai-Barrow syndrome (DBS), Facio-Oculo-Acoustico-Renal (FOAR) syndrome
DBS/FOAR syndrome

Lyhyesti

Donnai-Barrow’n oireyhtymä on harvinainen, usein vakava ja monia synnynnäisiä epämuodostumia käsittävä geneettinen oireyhtymä. Sille ovat tyypillistä kasvojen epämuodostumat, silmälöydökset, sensorineuraalinen eli sisäkorvaan liittyvä kuulonalenema tai kuurous, aivokurkiaisen täydellinen tai osittainen puuttuminen ja kehitysvammaisuus, jonka taso vaihtelee yksilöllisesti.

Oireet ja löydökset

Vastasyntyneillä on usein tavallista isommat aukileet pään etuosassa. Kuvantamistutkimuksissa lähes kaikilla havaitaan poikkeavuuksia isoaivojen harmaan aineen rakenteessa, kuten aivopoimuissa. Kehitysviiveet sekä lievä tai keskivaikea kehitysvammaisuus ovat yleisiä.

Donnai-Barrow’n oireyhtymässä noin puolella on synnynnäinen palleatyrä ja/tai omfaloseele eli napanuoratyrä. Synnynnäisessä palleatyrässä osa vatsaontelossa olevasta vatsalaukusta on työntynyt palleassa olevan aukon kautta rintaonteloon. Napanuoratyrässä puolestaan osa sikiön vatsaontelossa olevista elimistä, kuten suolistosta, on työntynyt napanuoran sisälle. Donnai-Barrow’n oireyhtymässä myös sydän- ja verisuonielimistön poikkeavuudet ja munuaisten vajaatoiminta ovat mahdollisia.

Kasvojen ominaispiirteisiin lukeutuvat mm. hypertelorismi eli toisistaan etäällä sijaitsevat silmät, pitkä ja leveä otsa, jossa on V-kirjaimen muotoinen hiusraja sekä lyhty nenä mataline nenänselkineen. Voimakas likinäköisyys (yli 6 diopteria) voi johtaa verkkokalvon irtoamiseen tai rappeumaan ja etenevään näön menetykseen. Iiriksen eli värikalvon kolobooma eli synnynnäinen puutos on mahdollinen. Se ei kuitenkaan yleensä vaikuta näkökykyyn, mutta voi johtaa valonarkuuteen.

Syy ja periytyvyys

Donnai-Barrow’n oireyhtymän aiheuttaa mutaatio LRP2 (Low density lipoprotein receptor-related protein 2)- geenissä kromosomissa 2 (2q31.1). Geenistä valmistetaan LRP2-proteiinia, toiselta nimeltään Megaliinia, jota tuotetaan etenkin absorptiivisissa eli imeytymiseen osallistuvissa pinta- eli epiteelikudoksissa, kuten aivoissa, munuaisissa ja silmissä. Tämä kyseinen proteiini osallistuu aineiden sisäänottoon soluihin sekä signaalin välitykseen.

Huomioitavaa on, että aikaisemmin omana oireyhtymänään pidetyn FOAR (Facio-Oculo-Acoustico-Renal)-oireyhtymän aiheuttaa myös mutaatio LRP2-geenissä. Nykyisin nämä kaksi oireyhtymää käsitetään yhdeksi ja samaksi oireyhtymäksi, vaikkakin niiden väliltä löytyy esiintyvyyseroja mm. proteinuriassa eli proteiinivirtsaisuudessa, palleatyrässä ja aivokurkiaisen puuttumisessa.

Donnai-Barrow’n oireyhtymä periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. Tämä tarkoittaa useimmissa tapauksissa sitä, että lapsi on perinyt molemmilta oireettomilta vanhemmiltaan Donnai-Barrow’n oireyhtymää aiheuttavat LRP2-geenimutaatiot. Donnai-Barrow’n oireyhtymän toistumistodennäköisyys vanhemmilla, joilla molemmilla on perimässään LRP2-geenimutaatio, on 25 %. Vastaavasti heillä on 25 %:n todennäköisyys saada lapsi, jolla ei ole perimässään LRP2-geenin mutaatiota. Todennäköisyys, että lapsi on geenimutaation kantaja, kuten he itse on 50 %. Nämä periytymistodennäköisyydet ovat parilla samat raskaudesta toiseen.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Oireyhtymän harvinaisuuden vuoksi Donnai-Barrow’n oireyhtymän yleisyyttä on vaikea arvioida. Lääketieteellinen kirjallisuus on kuvannut alle 50 henkilöä, joilla on Donnai-Barrow’n oireyhtymä noin 20 eri perheestä. Oireyhtymää esiintyy kaikissa etnisissä ryhmissä, mutta riski Donnai-Barrow’n oireyhtymään on suurempi sukulaisavioliitoista syntyneillä jälkeläisillä. Oireyhtymää esiintyy yhtäläisesti molemmilla sukupuolilla.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosin jäljille saatetaan päästä kliinisen tutkimuksen ja aivokuvantamisen avulla. Potilaalla todetaan usein myös pienimolekyylisten proteiinien proteiinivirtsaisuutta. Geenistesti vahvistaa tai poissulkee Donnai-Barrow’n oireyhtymän.

Raskaudenaikaisten tutkimusten yhteydessä löydetty hypertelorismi, napanuora- ja/tai palleatyrä voivat antaa viitteitä Donnai-Barrow’n oireyhtymästä. Polyhydramnion eli lapsiveden runsaus voi hankaloittaa raskautta. Halutessaan äiti voi pyytää tarkempia tutkimuksia asian selvittämiseksi.

Erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon mm. Pallister-Killianin oireyhtymä eli tetrasomia 12p, Frynsin, Chudley-McCulloughin ja Lowen oireyhtymät sekä Dentin tauti.

Donnai-Barrow’n oireyhtymää ei voida parantaa. Siksi hoidossa keskitytään potilaalla olevien yksittäisten oireiden hoitoon hänen tarpeidensa mukaisesti. Esimerkiksi napanuora- ja palleatyrä pyritään kirurgisesti korjaamaan ja tarvittaessa potilas saa kuulolaitteet ja silmälasit. Lapsen kehitysviiveiden ja kehitysvammaisuuden sekä aistipoikkeavuuksien mahdollisimman varhainen huomioiminen on tärkeää. Erilaiset terapiat tukevat ja ylläpitävät lapsen kehitystä ja toimintakykyä. Oireiden säännöllinen seuranta on välttämätöntä.

Ennuste

Ennen syntymää tai syntymän aikoihin todettujen Donnai-Barrow’n oireyhtymätapausten ennuste voi olla huono, koska oireyhtymän piirteet voivat olla heillä ilmeiset ja muita vaikeammat. Useimmilla aikuisilla ja lapsilla on kuitenkin hyvä yleisterveys. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on maininta ainakin kahdesta yli 50-vuoden ikään ehtineestä henkilöstä, joilla on Donnai-Barrow’n oireyhtymä.

Historia

Useat eri tutkijat 1970-luvulla, kuten J. L. Murdoch ja M. C. Mendel (1971), L. B. Holmes ja C. L. Schepens (1972) ja F. L. Ozer (1974), raportoivat potilastapauksista, joiden oirekuvat nimettiin myöhemmin FOAR-oireyhtymäksi. Donnai-Barrow’n oireyhtymä on puolestaan saanut nimensä  Dian Donnain ja Margaret Barrow’n mukaan, jotka kuvasivat oireyhtymän vuonna 1993. Nykyisin FOAR-oireyhtymä ja Donnai-Barrow’n oireyhtymä käsitetään saman oireyhtymän eri kirjoksi.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Aiheesta muualla

Terveyskirjasto: Synnynnäinen palleatyrä
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Donnai-Barrow syndrome

Lähteet

Orphanet: Donnai-Barrow syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Donnai-Barrow syndrome
GeneReviews®: Donnai-Barrow Syndrome

Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 15.2.2019.