DHX30-oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 13.10.2022

Avainsanat: Neurodevelopmental disorder with severe motor impairment and absent language (NEDMIAL), DHX30- associated neurodevelopmental disorders

Lyhyesti

DHX30-kytkeytynyt hermoston kehityshäiriö, lyhyesti DHX30-oireyhtymä, on erittäin harvinainen oireyhtymä, jonka aiheuttaa mutaatio DHX30-geenissä. Tämän seurauksena lapset ovat usein vaikeasti kehitysvammaisia, eivätkä he opi puhumaan tai kävelemään kunnolla. Muita oireyhtymään liittyviä piirteitä voivat olla mm. autismikirjon häiriö, käyttäytymishaasteet, unihäiriöt, epilepsia, ylitaipuisat nivelet, silmien karsastus ja tahdosta riippumattomat liikkeet, kuten dystonia tai korea. Oirekuvassa on yksilöllistä vaihtelua.

Oireet ja löydökset

Lapset ovat usein hypotonisia eli heillä on alhainen lihasjänteys, vaikeuksia syödä ja heidän psykomotorinen kehityksensä on viivästynyt. Useimmat pystyvät puhumaan vain muutamia sanoja. Osa ei opi kävelemään itsenäisesti. Ne lapset, jotka oppivat kävelemään, pystyvät askeltamaan epävakaasti usein vain lyhyitä matkoja. Hienomotoriikka on myös haastavaa.

Ulkonäöllisiin piirteisiin DHX30-oireyhtymässä lukeutuvat mm. pieni pää, karsastus, silmän sisäkulmaa osittain peittävä synnynnäinen ihopoimu, matalalla sijaitsevat korvat ja ulospäin kääntynyt alahuuli.

Kehitysvammaisuuden taso on useimmilla vaikea. Käyttäytymispulmina voi ilmetä aggressiivisuutta, alhaista turhautumisen sietokykyä ja stereotyyppistä käyttäytymistä. Jotkut voivat narskutella hampaitaan.

Keskushermoston rakennepoikkeavuudet ovat mahdollisia.

Syy ja perinnöllisyys

DHX30-oireyhtymä johtuu kromosomissa kolme (3q21) sijaitsevan DHX30- (DExH-box helikaasi 30) geenin mutaatiosta. Mutaatiotyyppi voi vaihdella potilaiden välillä. DHX30-geenistä valmistuu tiettyä helikaasi- entsyymiä, joka osallistuu RNA-aineenvaihdunnan säätelyyn.

Toistaiseksi ainuttakaan potilasta, joka olisi perinyt DHX30-oireyhtymän vanhemmiltaan, ei ole kuvattu lääketieteellisessä kirjallisuudessa. Oireyhtymä on kaikissa kuvatuissa tapauksissa ollut siis seurausta täysin uudesta ja sattumalta syntyneestä de novo-mutaatiosta. Näin ollen vanhemmilla ei löydetä DHX30-geenin mutaatiota perimässään. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä, tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) luokkaa.

Vaikka vanhemmat olisivat verikokeella tehdyn perimäntutkimuksen perusteella negatiivisia DHX30-geenimutaation suhteen, nykymenetelmin ei kuitenkaan pystytä selvittämään onko lapsen oireyhtymä seurausta jommallakummalla vanhemmalla olevasta sukusolumosaikismista. Sukusolumosaikismissa osassa sukusoluja on DHX30-geenin mutaatio ja osassa ei. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei huomattavasti, perheen todennäköisyyttä saada lapsi, jolla on DHX30-oireyhtymä. Sukusolumosaikismista lisää tietoa löytyy Harvinaiskeskus Norion sivuilta kohdasta: 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Perhe, jossa on DHX30-oireyhtymää, voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

DHX30-oireyhtymä on tunnistettu ainakin 50:llä henkilöltä maailmassa.

Diagnoosi ja hoito

DHX30-oireyhtymään ei ole olemassa parantavaa hoitoa. Jokaisen oireita hoidetaan hänellä ilmenevien tarpeiden mukaisesti. Fysio-, toiminta- ja puheterapiasta on usein hyötyä.

Ennuste

Koska oireyhtymä on vasta hiljattain kuvattu ja on erittäin harvinainen, tietoa eliniänodotteesta ei ole saatavilla. Vanhin elossa oleva henkilö, jolla on DHX30-oireyhtymä, on tällä hetkellä 16-18-vuotias.

Historia

DHX30-geeni kloonattiin vuonna 1998. DHX30-oireyhtymä tunnistettiin ensi kerran vuosien 2016 ja 2017 taitteessa.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

DHX30 Awareness Support

Facebookista löytyy oma englanninkielinen ja suljettu keskusteluryhmä läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Ryhmän nimi on DHX30 Related Disorders/ DHX30 Mutations. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Neurodevelopmental disorder with severe motor impairment and absent language

Lähteet

Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Neurodevelopmental disorder with severe motor impairment and absent language; NEDMIAL
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): DExH-box Helicase 30; DHX30

Lessel D., Schob C., Küry S. De Novo Missense Mutations in DHX30 Impair Global Translation and Cause a Neurodevelopmental Disorder. American Journal of Human Genetics 2017 2:101(5): 716-724.

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 10.5.2021.