DDX3X-oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 21.6.2021

Avainsanat: DDX3X-related neurodevelopmental disorder (DDX3X-NDD), DDX3X:ään kytkeytyvä hermoston kehityshäiriö

Lyhyesti

DDX3X:ään kytkeytyvä hermoston kehityshäiriö (DDX3X-oireyhtymä) on vasta hiljattain kuvattu oireyhtymä. Siitä on kertynyt tietoa siis vasta muutamien vuosien ajan. DDX3X-oireyhtymä johtuu useimmiten sattumalta syntyneestä X-kromosomissa sijaitsevan DDX3X-geenin mutaatiosta. Oireyhtymää esiintyy pääasiassa tytöillä/naisilla, ja heillä sen osuuden arvioidaan käsittävän selittämättömistä kehitysvammaisuuden syistä noin 1-3 %:a. DDX3X-oireyhtymän oirekirjo on hyvin laaja. Perimäntutkimuksissa löydetty DDX3X-geenin mutaatio vahvistaa diagnoosin.

Oireet ja löydökset

Useimmat lapset syntyvät normaalikokoisina, ja heidän painonsa ja pituutensa kehitys säilyy usein normaalijakauman mukaisina. Joiltakin osin fyysinen kehitys voi olla hidasta, ja tytöillä alipainoisuus on yleisempää kuin muilla saman ikäisillä tyttölapsilla. Vastasyntyneillä voi esiintyä hypotoniaa eli tavallista alhaisempaa lihasjänteyttä. Joillakin hypotonia voi säilyä koko lapsuuden ja voi muuttua spastisuudeksi eli kohonneeksi lihasjänteydeksi tai jäykkyydeksi. Hypotonia voi hankaloittaa mm. pienen lapsen syömistä. Refluksi ja ummetus voivat olla yleisiä. Uniongelmia voi esiintyä etenkin lapsen ensimmäisinä elinvuosina.

Lievää mikrokefaliaa eli pienipäisyyttä esiintyy noin kolmasosalla. Oireyhtymälle ominaisia ulkonäköpiirteitä ei näytä olevan, mutta monilla kasvonpiirteet voivat olla pitkänomaiset ja hypotoniset. Lisäksi otsa ja nenänselkä saattavat olla leveät.

DDX3X-oireyhtymässä kävelytaidon oppiminen on usein viivästynyt, eivätkä kaikki välttämättä opi kävelemään. Mahdolliset ensiaskeleet saatetaan ottaa esimerkiksi 23 kuukauden tai vasta viiden vuoden iässä. Liikuntakyvyssä on siis huomattavaa vaihtelua. Oireyhtymässä voi ilmetä myös erilaisia liikehäiriöitä, kuten ataksiaa eli tahdonalaisten liikkeiden koordinaatiohäiriöitä, dystoniaa ja poikkeavaa kävelytyyliä. Nivelet voivat olla ylitaipuisat. Skolioosia eli selkärangan sivuttaista vinoumaa voi myös esiintyä.

DDX3X-oireyhtymässä puheenkehityksessä on usein viiveitä. Ensimmäiset sanat tulevat ehkä 2-5 vuoden iässä. Myös erilaiset puhevaikeudet voivat olla mahdollisia. Noin puolet lapsista eivät kykene kommunikoimaan sanallisesti. He käyttävät eleitä ja äänteitä sekä muita puhetta korvaavia kommunikointitapoja itsensä ilmaisuun.

Kehitysviiveitä voi ilmetä myös kognitiivisissa taidoissa. Usein oppimiseen tarvitaan tukea, ja joillekin jatkuva apu arjessa on tarpeen. Osalla ilmenee kehitysvammaisuutta, jonka taso vaihtelee lievästä vaikeaan. Kaikki pojat/miehet, joilta on löydetty DDX3X-geenin mutaatio, ovat olleet kehitysvammaisia.

Joillakin voi ilmetä autismikirjon häiriöitä, ADHD eli tarkkaavuuden ja aktiivisuuden häiriö ja/tai käytöspulmia, kuten aggressiivisuutta, itseään vahingoittavaa käyttäytymistä, levottomuutta ja impulsiivisuutta voi esiintyä. Käytöshäiriöt voivat tulla esiin erityisesti uusissa ja odottamattomissa tilanteissa, varsinkin jos niihin liittyy epämiellyttäviä tunteita tai muuta stressiä. Tyttöjä/naisia, joilla on DDX3X-geenin mutaatio perimässään, luonnehditaan usein ystävällisiksi ja iloisiksi.

Lähes puolella todetaan aivojen magneettikuvissa aivojen rakennemuutoksia. Aivokurkiainen voi olla vajaakehittynyt, aivokammiot suurentuneet ja aivojen harmaan aineen kehityksessä voi olla muutoksia. Polymikrogyriaa eli normaalista poikkeavaa aivopoimutusta voi myös esiintyä. Epilepsia voi olla mahdollinen.

Useimmiten näkö- ja kuuloaisti ovat normaalit. Muutamilla on kuitenkin esiintynyt huonokuuloisuutta tai kuuroutta. Mahdollisia näkökykyyn liittyviä ongelmia voivat kuitenkin olla karsastus, kauko- tai likinäköisyys, nystagmus eli silmävärve tai aivoperäinen nk. kortikaalinen näkövamma (Cortical visual impairment, CVI).

Lääketieteellisessä kirjallisuudessa mainittuja muita oireyhtymälöydöksiä ovat olleet mm. sydänviat ja hengitysvaikeudet, kuten uniapnea. Lisäksi joillakin tytöillä murrosikä voi alkaa tavallista varhaisemmin.

Syy ja perinnöllisyys

DDX3X-oireyhtymä johtuu X-kromosomissa sijaitsevan DDX3X-geenin mutaatiosta. DDX3X-geenistä valmistuu entsyymiä (DEAD-box RNA-helikase 3 X-linked), jolla on moninaisia tehtäviä geenien ilmenemisen säätelyssä ja erilaisissa muissa solun sisäisissä tapahtumissa. On mahdollista, että DDX3X-entsyymi tarvitaan hermosolujen kypsymiseen ja niiden kykyyn muodostaa tiettyjä aivojen rakenteita. On epäselvää miksi oirekirjo vaihtelee niin paljon eri henkilöiden välillä.

Kaikissa toistaiseksi tunnetuissa tapauksissa oireyhtymä on saanut alkunsa sattumalta syntyneestä ja täysin uudesta, niin kutsutusta de novo-mutaatiosta. Näissä tapauksissa lapsen vanhemmilta ei siis perimäntutkimuksissa löydy DDX3X-geenin mutaatiota. De novo-mutaatiot voivat syntyä hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä, tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) luokkaa.

Jos vanhemmat saavat useamman kuin yhden lapsen, jolla on DDX3X-oireyhtymä, mutta heillä itsellään ei todeta DDX3X-geenin mutaatiota perimästään, kyseessä voi olla jommankumman vanhemman sukusolumosaikismi. Sukusolumosaimismi on harvinainen ilmiö, jossa osassa sukusoluja on DDX3X-geenin mutaatio ja osassa ei. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei huomattavasti, perheen todennäköisyyttä saada lapsi, jolla on DDX3X-oireyhtymä. Sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea lisää osiosta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä kohdasta Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa mm. oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Lääketieteellinen kirjallisuus kuvaa lähes 150 potilasta, joilla on DDX3X-oireyhtymä. Heistä noin 90 %:ia ovat tyttöjä/naisia. Koska kaikista potilaista ei tehdä lääketieteellisiä julkaisuja, arvioidaan että oireyhtymää olisi noin 600 henkilöllä maailmassa. Sukupuolten välistä eroa oireyhtymän esiintyvyydessä selittänee raskauden keskeytyminen silloin, kun äiti odottaa poikasikiötä, jolla on DDX3X-geenin mutaatio perimässään. Tyttösikiöillä raskaus jatkuu heillä olevasta DDX3X-geenin mutaatiosta huolimatta, koska tytöillä on perimässään kaksi X-kromosomia ja siis kaksi DDX3X-geeniä. Toinen DDX3X-geeni, jossa ei ole oireyhtymää aiheuttavaa mutaatiota, pystyy ilmeisesti siis tuottamaan riittävän määrän DDX3X-entsyymiä tyttösikiön raskaudenaikaisen kehityksen jatkumiseksi.

Diagnoosi ja hoito

DDX3X-oireyhtymää voidaan erheellisesti luulla autismikirjon häiriöksi, CP-vammaisuudeksi, Rettin oireyhtymäksi tai Dandy-Walkerin epämuodostumaksi tai yleiseksi kehityksen viivästymäksi. Oikeaan diagnoosiin päästään perimän tutkimusten myötä, jossa potilaalla todetaan DDX3X-geenin mutaatio. Tutkimusmenetelmänä käytetään joko laajaa geenipaneelitutkimusta tai eksomisekvensointia, jossa kaikki tunnetut perimän proteiineja koodaavat geenit tutkitaan.

DDX3X-oireyhtymään ei ole olemassa parantavaa hoitoa, vaan jokainen potilas hoidetaan hänen oireidensa mukaisella tavalla. Kun diagnoosi selviää, hoitoa ja kuntoutusta pystytään paremmin kohdistamaan kunkin potilaan fyysisten ominaisuuksien sekä taitojen ja kykyjen mukaan.

Hoitoon kuuluu mm. potilaan kehityksen, kasvun, käyttäytymispiirteiden sekä mm. puheen kehittymisen, näkö- ja kuuloaistin toimivuuden seuranta. Toiminta-, fysio- ja puheterapiasta on hyötyä. Perheen psykososiaalinen tuki on tärkeää.

Ennuste

Eliniänodotteesta ei ole olemassa luotettavia tietoja, koska oireyhtymä on vasta hiljattain kuvattu.

Historia

DDX3X-geeniin liittyvä perimän muutos löydettiin vuonna 2015 tutkimuksissa, joissa useiden tyttöjen perimä kartoitettiin. Tytöillä oli joko kehitysviiveitä tai kehitysvamma.

Kokemustietoa

Kokemustietoa DDX3X-oireyhtymästä löydät Tukiliiton sivuilta tarinat-osiosta Harvinaiset-kategoriasta Ilona on iloinen ihmetyttö.

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

DDX3X Foundation
DDX3X Support UK

Facebookista löytyy hakusanalla ”Gene DDX3x” oma englanninkielinen keskusteluryhmä läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Rare Chromo.orq: DDX3X syndrome
Simons Searchlight.org: DDX3X
University of California San Francisco (News 2020): Scientist Unravel Mystery of Rare Genetic Disorder that Causes Intellectual Disability in Females

Lähteet

Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): DEAD-Box Helicase 3, X-linked; DDX3X
GeneReviews®: DDX3X-Related Neurodevelopmental Disoders

Yun Chen, Kai-Yu Liu, Zai-Lan Yang et al. A de novo DDX3X Variant Is Associated With Syndromic Intellectual Disability: Case Report and Literature Review. Frontiers in Pediatrics., 30 June 2020.

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 19.1.2021.