Cohenin oireyhtymä
Cohenin oireyhtymä on peittyvästi periytyvä kehitysvammaoireyhtymä, johon liittyy näkökyvyn heikkeneminen ja tyypilliset ulkonäköpiirteet.
Perinnöllisyyslääkäri Helena Kääriäinen 17.6.2021
OMIM: 216550
ICD10: H35.5
ORPHA: 193
Avainsanat: Cohen syndrome
Lyhyesti
Cohenin oireyhtymän tärkeimmät oireet ovat kehityksen ja oppimisen ongelmat ja näkökyvyn heikkeneminen. Oireyhtymän kuvasi kanadalainen suupatologi-geneetikko Michael Cohen Jr työtovereineen vuonna 1973. Cohenin oireyhtymää on Suomessa suhteessa enemmän kuin muualla, joten sen katsotaan kuuluvan suomalaiseen tautiperintöön.
Oireet ja löydökset
Cohenin oireyhtymän ensimmäiset oireet ilmenevät varhaislapsuudessa. Lapset ovat usein pienikokoisia ja päänympärys on suhteessa pieni (mikrokefalia). Yli puolilla lapsista jo syntymäpaino on pienehkö ja vastasyntyneenä esiintyy syömisvaikeuksia. Kehityksen ongelmia alkaa ilmaantua jo ensimmäisen elinvuoden aikana. Lapset ovat sosiaalisesti normaalin oloisia ja mm. hymyilevät jo varhain, mutta heillä on lihasvelttoutta (hypotoniaa) ja kaikki liikunnallinen kehitys on jäljessä. Mm. kävely alkaa sujua vasta 2-5 vuoden iässä. Myös puhe on selvästi jäljessä; puheen ymmärtäminen on huomattavasti edellä sanojen tuottamista. Oireyhtymään ei liity taantumista ja lapset hyötyvät esimerkiksi puheterapiasta. Psykologisissa testeissä lasten kehitysongelmat vaihtelevat lievästä syvään kehitysvammaisuuteen. Luonteeltaan Cohen-henkilöt ovat yleensä myönteisiä ja sosiaalisesti taitavia, mistä syystä heidät usein arvioidaan todellista paremmin kehittyneiksi.
Aivojen MRI-tutkimuksessa paljastuu usein suhteellisesti suurikokoinen aivokurkiainen (corpus callosum) eräänlaisena tyypillisenä löydöksenä, muilta osin aivojen rakenne ei ole poikkeava.
Varhaislapsuudessa näkö on normaali. Iän myötä silmiin ilmaantuu erilaisia muutoksia, jotka heikentävät näköä. Lisääntyvä likinäköisyys (myopia) ja verkkokalvon (retinan) laitaosien vähittäinen rappeutuminen alentavat näkökykyä vuosien myötä. Likinäköisyys alkaa jo ennen esikouluikää. Karsastus on melko yleistä. Harmaakaihi on varsin yleinen ja kehittyy tavallista nuorempana. Käytännön elämän kannalta näkökyky säilyy melko hyvänä noin 30 vuoden ikään asti. Noin 40 vuoden iästä eteenpäin näkö on tuntuvasti heikentynyt, mutta jonkin verran näkökykyä jää kuitenkin jäljelle.
Pään ja etenkin kasvojen alueella nähdään oireyhtymälle ominaisia piirteitä. Pää on suhteellisen pieni (mikrokefalia), sekä ylä- että alaleuka ovat pienehköt, ylähuulen ja nenän välinen alue (filtrum) on lyhyt ja jättää näkyviin kookkailta vaikuttavat yläetuhampaat. Suulaki on korkeaholvinen ja kapea. Silmien muoto on liekkimäinen, kulmakarvat ovat tuuheat ja silmäripset pitkät. Hiukset ovat paksut ja hiusraja on matalalla.
Osa Cohen –henkilöistä on lihavia ja muillakin on taipumusta keskivartalon pyöreyteen, johon verraten raajat vaikuttavat silmiinpistävän hennoilta. Kädet ja jalat sormineen ja varpaineen ovat sirot ja kapeat. Sormet ovat myös tavallista lyhyemmät. Ensimmäisen ja toisen varpaan (isovarvas ja kakkosvarvas) väli on suurentunut. Nivelet ovat pehmeät ja yliliikkuvat. Selkärangan kaarteet korostuvat ja skolioosia ja kyfoosia todetaan suhteellisen usein.
Verenkuvassa granulosytopenia (veren granulosyyttivalkosolujen vähyys ) on mahdollinen joko syntymästä alkaen tai myöhemmin, se ei ole luonteeltaan etenevä ja sen aste vaihtelee. Ilmeisesti tähän liittyen Cohenin oireyhtymää sairastavilla henkilöillä esiintyy hankalia ientulehduksia tavallista enemmän.
Kirjallisuudessa mainitaan usein sydämen hiippaläpän prolapsi ja vuoto, mutta suomalaisilla potilailla ei yleensä esiinny rakenteellisia sydänvikoja. Sen sijaan vuosien mittaan monelle suomalaiselle potilaalle on kehittynyt lievä sydämen vasemman kammion toiminnanvajaus.
Syy ja perinnöllisyys
Kyseessä on geenimuutoksen aiheuttama oireyhtymä. Geenimuutos on VPS13B-geenissä (aikaisemmalta nimeltään COH1), joka sijaitsee kromosomin 8 pitkässä haarassa (8q22). Cohenin oireyhtymä on autosomaalisesti peittyvästi periytyvä, joten lapsi sairastuu, jos hän on perinyt sairautta aiheuttavan mutaation (geenivirheen) kummaltakin vanhemmaltaan. Nämä ovat itse terveitä, koska heillä on mutaatio vain kyseisen geeniparin toisessa geenissä. Oireyhtymän toistumisriski perheen seuraavissa raskauksissa on 25%. Suomalaisista potilaista suurimmalla osalla on ainakin toiselta vanhemmalta perittynä ns. suomalainen valtamutaatio, joka merkitään c.3348_3349delCT. Osa potilaista on ns. homotsygootteja tämän mutaation suhteen, mutta osalla potilaista on toiselta vanhemmalta perittynä jokin toinen mutaatio.
Yleisyys
Cohenin oireyhtymää on Suomessa enemmän kuin muualla suhteessa väkilukuun. Lastenneurologi Satu Kivitie-Kallio kokosi kaikki Suomessa tunnetut potilaat parikymmentä vuotta sitten ja tuolloin potilaita oli 34. Potilaita lienee nykyisinkin muutamia kymmeniä. Muualta maailmasta raportoitujen potilaiden oirekuvat ovat vaihtelevammat kuin suomalaisten potilaiden, joiden oireet ja löydökset ovat yleensä hyvin samankaltaisia. Tämä johtunee suomalaisilla potilailla yleisestä valtamutaatiosta.
Kun perheen lapsella todetaan Cohenin oireyhtymä, on perhe tapana ohjata perinnöllisyysneuvontaan. Siellä taudin periytymisestä puhutaan tarkemmin. Yksinkertaistetusti voi todeta, että peittyvästi periytyvien tautien suhteen perheen tulevilla lapsilla on riski sairastaa samaa tautia, mutta muualla lähisuvussa taudin ilmenemisen todennäköisyys on hyvin pieni. Kun perheen mutaatio(t) on tiedossa, on sikiödiagnostiikka mahdollista.
Diagnoosi ja hoito
Cohenin oireyhtymän diagnoosi saattaa löytyä kahdella periaatteessa erilaisella lähestymistavalla. Diagnoosi voi perustua kliinisiin oireisiin. Jos lapsella on ei-etenevä kehitysvammaisuus, lihashypotonia, pienehkö pää, tyypilliset ulkonäköpiirteet ja motorisen kehityksen viive, voidaan osata epäillä Cohenin oireyhtymää. Hieman vanhemmalla henkilöllä on kenties myös havaittu granulosytopenia ja hitaasti etenevä näkövammaisuus. Kun diagnoosia epäillään, se varmistetaan tutkimalla VPS13B -geeni, jolloin tautia aiheuttavat mutaatiot löydetään. Toinen lähestymistapa on suorittaa laaja geenitestaus, esimerkiksi koko eksomin eli kaikkien tunnettujen geenien testaus (whole exome sequencing eli WES), jos epäillään, että lapsella voisi olla jokin kehitykseen ja ulkonäköpiirteisiin vaikuttava oireisto. Tällöin Cohenin oireyhtymä voidaan diagnosoida, vaikkei juuri sitä olisi osattu epäilläkään
Hoitotarpeita pohditaan yksilöllisesti iän ja oireiden mukaan. Yleensä hoito ja seuranta on moniammatillista.
Vastasyntyneenä hypotoniaan voi liittyä syömisongelmia ja lapsi voi tarvita nenä-mahaletkun riittävän ravitsemuksen turvaamiseksi. Toisaalta isommilla lapsilla ja nuorilla aikuisilla ylipaino voi muodostua ongelmaksi ja vaatia esim. painonseurantaa ja ravitsemuksellista neuvontaa. Yliliikkuvien nivelten, tukirangan virheasentojen (kyfoosi ja skolioosi) ja matalan lihanjäntevyyden takia fysioterapeutin ja joskus ortopedin seuranta voi olla tarpeen. Sydämen tilanteen tai verenkuvan seuranta voidaan katsoa tarpeelliseksi.
Silmälääkärin säännöllinen seuranta pikkulapsi-iästä alkaen on tärkeää. Likinäköisyys kehittyy vähitellen, karsastusta voi ilmetä ja vuosien kuluessa verkkokalvon toiminta heikkenee. Näihin seikkoihin tarvitaan hoitoratkaisuja. mm. sopivia silmälaseja ja apuvälineitä näön ja valaistuksen suhteen.
Kehitystä voidaan tukea esimerkiksi fysioterapialla tai puheterapialla. Päivähoito- ja kouluratkaisut sekä aikuisiän asumisvaihtoehdot mietitään henkilön tilanteen ja asuinpaikkakunnan mukaan.
Ennuste
Cohenin oireyhtymän ei tiedetä lyhentävän elinikää. Elämän laatua heikentää vuosien kuluessa näön heikkeneminen.
Kokemustietoa
Löydät kokemustietoa Cohenin oireyhtymästä Tukiliiton sivuilta tarinat-osiosta täältä.
Tukipalvelut
Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää vertaistuki-sivultamme.
Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.
Kansainvälinen yhdistys Facebookissa ja Twitterissä; Cohen syndrome Association
Suomalaiseen ryhmään yhteys Harvinaiskeskus Norion vertaistukipalveluiden kautta.
Lähteet
Kivitie-Kallio S, Norio R. Cohen syndrome: essential features, natural history, and heterogeneity. Am J Med Genet. 2001 Aug 1;102(2):125-35.
Kivitie-Kallio, Satu: Cohen syndrome : a clinical study of 29 Finnish patients. Väitöskirja