COFS-oireyhtymä
COFS-oireyhtymä on vakavin muoto Cockaynen oireyhtymäkirjosta.
Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 13.10.2022
ORPHA:1466
ICD-10: Q87.1
OMIM: 214150, 278780, 610756, 610758, 616570
Avainsanat: Cerebro-oculo-facio-skeletal (COFS) syndrome, Pena-Shokeirin oireyhtymä, tyyppi II, Cockaynen oireyhtymä, tyyppi II
Lyhyesti
COFS-oireyhtymä on perinnöllinen, aivoja, silmiä, selkärankaa ja selkäydintä rappeuttava sairaus, joka alkaa ennen syntymää. COFS-oireyhtymä luokitellaan osaksi Cockaynen oireyhtymäkirjoa, sen vaikeimmaksi ääripääksi. COFS-oireyhtymään liittyy mm. kehitysvammais ja epilepsia.
Oireet ja löydökset
COF-oireyhtymän tunnusmerkkejä ovat hidas syntymän jälkeinen pituuden kasvu ja painon kehitys sekä vähäinen neurologinen kehittyminen. Rakennepoikkeavuuksia todetaan päässä, kallossa ja silmissä. Oireyhtymälle on tyypillistä mikrokefalia eli normaalijakaumaa pienempi päänympärys ja pienileukaisuus. Silmät ovat usein pienet ja asettuneet syvälle päähän. Nystagmus eli silmävärve, kaihi, näköhermon surkastuminen ja retinopatia eli silmän verkkokalvon sairaus ovat yleisiä. Oireyhtymään voi liittyä myös sensorineuraalinen kuulonalenema, joka johtuu sisäkorvan tai kuulohermojen vaurioista. Keskushermoston rakenteissa havaitaan aivokuvantamismenetelmillä useita poikkeavuuksia, kuten esimerkiksi aivokurkiaisen puuttuminen ja poikkeavuuksia aivojen valkeassa aineessa ja isoaivoissa.
Hypotonia eli alentunut lihasjänteys voi aiheuttaa vauvalla mm. syömisvaikeuksia. Nivelet ja selkäranka taipuvat epänormaalisti: nivelissä on artrogrypoosia eli koukkujäykistymiä ja selkäranka on usein jäykkä. Nivelten jäykistymät pahenevat ajan myötä ja ovat usein vaikeita.
COFS-oireyhtymässä iho saattaa olla valoherkkä ja ääreishermoissa voi olla neuropatiaa eli hermovaurioita. Useimmiten lapsilla on toistuvia hengitystieinfektioita.
Syy ja perinnöllisyys
COFS-oireyhtymä johtuu puutteista korjata DNA:han syntyviä virheitä eli mutaatioita, joita luontaisesti syntyy perimään ajan kuluessa. COFS-oireyhtymään johtavat geenimuutokset ovat pääasiassa olleet ERCC6-geenissä kromosomissa 10 (10q11.23). Valoherkkyys on yhdistetty ERCC2– ja ERCC5-geenien mutaatioihin. Kaikki edellä mainittujen geenien tuotteet osallistuvat DNA-vaurioiden korjaamiseen.
COFS-oireyhtymä periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. Tämä tarkoittaa useimmissa tapauksissa sitä, että lapsi on perinyt oireyhtymää aiheuttavan geenimutaation molemmilta vanhemmiltaan. Koska vanhemmilla on vain yksi oireyhtymän aiheuttava mutaatio perimässään, he ovat oireettomia geenimuutoksen kantajia. Perheessä, jossa molemmat vanhemmat ovat oireyhtymää aiheuttavan mutaation kantajia, lapsen todennäköisyys periä ko. mutaatiot molemmilta vanhemmiltaan on 25 %. Todennäköisyys, että lapsi perii geenimutaation vain toiselta vanhemmaltaan, on 50 %. Tällöin jälkeläinen on mutaation oireeton kantaja, kuten vanhempansakin. Nämä periytymistodennäköisyydet ovat muuttumattomat jokaisen raskauden kohdalla.
COFS-oireyhtymä voi olla seurausta myös niin kutsutusta de novo-mutaatiosta. Vanhempien perimäntutkimuksista ei tällöin löydetä oireyhtymään johtavaa geenimutaatiota. Tulos viittaa siis siihen, ettei COFS-oireyhtymä ole periytynyt kummaltakaan vanhemmalta lapselle, vaan perimänmuutos on täysin uusi ja syntynyt sattumalta. De novo-mutaatiot voivat syntyä hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä, tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) luokkaa.
Perhe, jossa on COFS-oireyhtymää, voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.
Yleisyys
Oireyhtymän yleisyys on tuntematon, mutta lääketieteellinen kirjallisuus on kuvannut noin 20 henkilöä, joilla on COFS-oireyhtymä.
Diagnoosi ja hoito
Diagnoosi perustuu vauvan syntymän jälkeiseen olemukseen. Aivokuvantaminen voi antaa viitteitä isoaivojen atropiasta; myelinisaation eli valkoisen aineen vähenemisestä sekä etuaivojen basaaliganglioiden eli tyvitumakkeiden kalkkeumista. Röntgenkuvat voivat paljastaa epämuodostumia jalkojen luissa. Molekyylibiologiset tutkimukset, joissa tarkastellaan potilaasta eristettyjen ja UV-valolla altistettujen fibroblastien eli sidekudossolujen kykyä korjata DNA-virheitä, auttavat COFS-oireyhtymän diagnosoinnissa (UV-valo vaurioittaa spontaanisti DNA:ta). Oirekuvaan sopiva geenitutkimustulos poissulkee tai vahvistaa COFS-oireyhtymädiagnoosin asettamisen.
Raskaudenaikaisessa ultraäänitutkimuksessa todetaan usein mikrokefalia sekä artrogrypoosi eli nivelten koukkujäykistymät, ja ne voivat antaa viitteitä COFS:in oireyhtymästä. Diagnoosi varmistuu lapsiveden tai istukan solunäytteistä tehtyjen molekyylibiologisten tutkimusten perusteella.
Erotusdiagnoosi on syytä tehdä MICRO-oireyhtymään ja kolmen ensimmäisen raskauskuukauden jälkeen mahdollisesti tapahtuneisiin sikiön sytomegalovirus-, toksoplasma- tai vihurirokkoinfektioihin. Ks. myös Cockaynen oireyhtymä .
Hoito on moniammatillista ja oirekohtaista.
Ennuste
Koska COFS-oireyhtymä on luonteeltaan etenevä ja vaikea, eliniänennuste jää lyhyeksi. Usein lapset menehtyvät ensimmäisten elinvuosien aikana, etenkin hengitystieinfektioihin. On harvinaista, jos lapsi elää seitsemää ikävuotta pidempää.
Historia
COFS-oireyhtymän kuvasivat ensimmäisenä ja alun perin Sergio D. J. Pena ja M. H. K. Shokeir vuonna 1974.
Kokemustietoa
Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.
Tukipalvelut
Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.
Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.
Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.
Aiheesta muualla
Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Cerebro-oculo-facio-skeletal syndrome
National Organization for Rare Disorders (NORD): Cerebro Oculo Facio Skeletal Syndrome
Lähteet
Orphanet: COFS syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): cerebro-oculofacioskeletal syndrome 1; COFS1
Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).
Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla vuonna 2018.