Chung-Jansenin oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 8.8.2024

ORPHA: 589905
ICD-10: Q87.8
OMIM: 617991

Avainsanat: CHUJANS, PHIP-related behavioral problems-intellectual disability-obesity-dysmorphic features syndrome, PHIP-related syndrome, Chung-Jansen Syndrome

Lyhyesti

Chung-Jansenin oireyhtymä on aivojen kehityshäiriö, joka ilmenee kehitysviiveenä tai kehitysvammana, käyttäytymisen pulmina ja ulkonäön erityispiirteinä. Lapsilla on riski ylipainoon. Oirekuva vaihtelee yksilöllisesti, eikä kaikkia tässä kuvattuja oireita ole kaikilla henkilöillä, joilla on Chung-Jansenin oireyhtymä. Vastaavasti oirekuvaan voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita tässä kuvauksessa ei ole mainittu.

Oireet ja löydökset

Lähes puolella lapsista, joilla on Chung-Jansenin oireyhtymä, on alentunut lihasjänteys eli hypotonia. Tämä voi hankaloittaa mm. imemistä, syömistä ja liikkumisen perustaitojen opettelua sekä aiheuttaa mm. ummetusta.

Chung-Jansenin oireyhtymän kasvonpiirteille on ominaista suuret korvat, korkea otsa, vino tai käyrä pikkurilli, korostuneet kulmakarvat, ylöspäin suuntautunut nenän pää, ohuet huulet sekä pitkä nenän ja ylähuulen välillä oleva vako. Lisäksi joillakin voi olla korkea kitalaki, etäällä toisistaan olevat silmät, ylöspäin suuntautuneet silmäluomiraot, epikantus-poimut eli silmiä osittain peittävät ihopoimut, pieni leuka ja pyöreät kasvot.

Muita ulkonäköpiirteitä ovat esimerkiksi sormien ja varpaiden erikoispiirteet, kuten toisen ja kolmannen varpaan kasvaminen yhteen ja suipponevat sormet. Lisäksi nivelet voivat olla yliliikkuvat ja selkärangassa voi olla skolioosi eli sivuttainen vinouma. Iholla voi ilmetä vaalean ruskeita luomia, café au lait -maitokahviläiskiä. Osalla pojista voi olla laskeutumattomat kivekset.

Ylipaino on yleistä ja sitä ilmenee noin kuudella kymmenestä (60 %:lla), joilla on Chung-Jansenin oireyhtymä. Riski lihomiselle alkaa jo lapsuudessa. Ylipainon kertymisen ajankohta vaihtelee, mutta osalla painoa alkaa kertyä jo alle kouluikäisenä. Useimmilla ylimääräistä painoa on kertynyt 12-vuoden iässä. Ylipaino yleistyy Chung-Jansenin oireyhtymässä etenkin murrosiässä.

Kaikilla on jonkinasteinen kehitysviive tai kehitysvamma. Lapset oppivat tavanomaista myöhemmin seisomaan, konttaamaan, ryömimään, kävelemään, ajamaan pyörällä ja/tai uimaan. Lisäksi he väsyvät helposti ja heillä voi olla haasteita tasapainon ylläpitämisessä. Kehitysvamman aste on useimmilla lievä tai lähellä tavanomaista älykkyyttä. Suurimmalla osalla puhe on sujuvaa. Aivojen rakennekuvissa voi olla havaittavissa pieniä epäspesifisiä muutoksia.

Useimmilla (yli 80 %:lla eli kahdeksalla kymmenestä) on käyttäytymiseen liittyviä erityispiirteitä, kuten esimerkiksi ylivilkkautta, levottomuutta, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD, aggressiivisuutta, autisminkirjon piirteitä, masennusta, ahdistuneisuutta, pelkoja, mielialan vaihtelua, impulssikontrollin vaikeutta sekä yökastelua. Käyttäytymispiirteet saattavat ilmetä ensimmäisen kerran vasta lapsen vanhetessa, esimerkiksi murrosiän kynnyksellä ja käyttäytymiseen liittyvät pulmat voivat hankaloitua iän myötä.

Näköhäiriöitä, kuten karsastusta, kaukotaittoisuutta ja nystagmusta eli silmävärvettä, on kahdella kolmesta (eli noin 70 %:lla). Chung-Jansenin oireyhtymään voi liittyä myös sensorisen integraation eli aivoihin saapuvan aistitiedon käsittelemisen vaikeutta.

Syy ja perinnöllisyys

Chung-Jansenin oireyhtymä johtuu PHIP-geenin mutaatiosta kromosomissa 6 (6q14.1). Oireyhtymää aiheuttavia mutaatioita tunnetaan useita erilaisia. PHIP-geeni osallistuu hermosolujen kasvun ja erilaistumisen säätelyyn, insuliinin välittämään tiedonsiirtoon soluissa, solujen kasvuun ja jakautumiseen sekä ruokahaluun liittyvän geenin säätelyyn.

Chung-Jansenin oireyhtymä periytyy autosomissa vallitsevasti eli dominantisti. Tämä tarkoittaa sitä, että geeniparin toisessa PHIP-geenissä oleva mutaatio riittää aiheuttamaan Chung-Jansenin oireyhtymän. Chung-Jansenin oireyhtymä periytyy harvoin isältä tai äidiltä lapselle, mutta tämä on mahdollista. Näissä tapauksissa vanhemman oireet ovat olleet lievät. Jos toisella vanhemmalla on Chung-Jansenin oireyhtymän aiheuttava PHIP-geenin mutaatio perimässään, perheellä on tällöin 50 %:n todennäköisyys saada lapsi, jolla on Chung-Jansenin oireyhtymä. Lapsen oirekuva voi olla erilainen kuin hänen vanhemmallaan.

Useimmissa tapauksissa Chung-Jansenin oireyhtymä johtuu siis uudesta mutaatiosta, joka on syntynyt sattumalta sukusolujen kehityksen aikana tai pian hedelmöityksen jälkeen. Vanhempien perimäntutkimuksista ei tällöin löydetä PHIP-geenin mutaatiota. Näiden uusien, niin kutsuttujen de novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne johdu mistään asiasta, jonka vanhemmat ovat tehneet tai jättäneet tekemättä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) eli yhden sadasosan luokkaa.

On mahdollista, joskin erittäin harvinaista, että oireyhtymä on seurausta sukusolumosaikismista. Silloin osassa vanhemman sukusoluja on PHIP-geenin mutaatio ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on Chung-Jansenin oireyhtymä. Lisää sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea Harvinaiskeskus Norion sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Chung-Jansenin oireyhtymä on erittäin harvinainen. Sen yleisyydeksi arvioidaan alle yksi henkilö miljoonaa elävänä syntynyttä lasta kohden (<1: 1 000 000). Diagnosoituja henkilöitä maailmalla on noin 400, ja heidän määränsä kasvaa tarkentuvien tutkimusten myötä.

Diagnoosi ja hoito

Erotusdiagnoosissa on syytä huomioida oireyhtymät, joihin liittyy kehitysviive tai kehitysvamma, ylipainoisuus sekä poikkeavia ulkonäkö- ja käyttäytymispiirteitä.

Diagnoosi perustuu kliinisiin oireisiin ja geenitestiin. Tarkka diagnoosi helpottaa kokonaisvaltaisen hoidon suunnittelua. Lisäksi perheellä on mahdollisuus saada perinnöllisyysneuvontaa ja perhesuunnitteluun liittyvää neuvontaan.

Chung-Jansenin oireyhtymää ei voida parantaa, mutta sen yksittäisiä oireita voidaan hoitaa. Hoito on moniammatillista, ja usein hoitoon osallistuvat mm. neurologi, silmälääkäri, psykologi, fysio-, puhe-, toiminta- ja käyttäytymisterapeutti. Arjen toistuva rakenne luo usein turvallisuuden tunnetta ja voi lieventää käyttäytymisongelmia.

Ennuste

Eliniän ennusteesta ei ole tietoja. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa ei ole mainintoja henkeä uhkaavista komplikaatioista.

Historia

Vuonna 2012 Ligt, vuonna 2016 Chung ja vuonna 2018 Sandra Jansen tutkimuskollegoineen kuvasivat PHIP-geenimutaatiosta johtuvan kehitysvammaoireyhtymän, johon liittyy ylipainoa ja käyttäytymispulmia.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ”PHIP syndrome” ja ”Chung-Jansen” useita englannin kielisiä keskusteluryhmiä läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Näitä ovat esimerkiksi PHIP Kids (Chung-Jansen syndrome) ja PHIP Syndrome (Chung-Jansen Syndrome) Information and Sharing. Jäseneksi ryhmiin pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): PHIP-Related disorder

National Organization for Rare Disorders (NORD): PHIP-Related disorder

Simons Search Light: PHIP

Simons Search Light: PHIP Gene Guide

Chung-Jansen syndrome

ERN-ITHACA (European Reference Network for Rare Malformation Syndromes, Intellectual and Other Neurodevelopmental Disorders)-osaamisverkosto

Lähteet

Orphanet: PHIP-related behavioral problems-intellectual disability-obesity-dysmorphic features syndrome, PHIP-related syndrome.

Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Chung-Jansen syndrome; CHUJANS

Julkaisu, jossa mukana suomalaistutkijoita: Kampmeier, A., Leitão, E., Parenti, I., Beygo, J., Depienne, C., Bramswig, N. C., … & Kuechler, A. (2023). PHIP-associated Chung-Jansen syndrome: Report of 23 new individuals. Frontiers in cell and developmental biology, 10, 1020609.

Sudnawa, K. K., Calamia, S., Geltzeiler, A., & Chung, W. K. (2023). Clinical phenotypes of individuals with Chung–Jansen syndrome across age groups. American Journal of Medical Genetics Part A.

Jansen, S., Hoischen, A., Coe, B. P., Carvill, G. L., Van Esch, H., Bosch, D. G. M., An
dersen, U. A., Baker, C., Bauters, M., Bernier, R. A., van Bon, B. W., Claahsen-van der Grinten, H. L., Gecz, J., Gilissen, C., Grillo, L., Hackett, A., Kleefstra, T., Koolen, D., Kvarnung, M., Larsen, M. J., … de Vries, B. B. A. (2018). A genotype-first approach identifies an intellectual disability-overweight syndrome caused by PHIP haploinsufficiency. European journal of human genetics : EJHG, 26(1), 54–63.

Craddock, K. E., Okur, V., Wilson, A., Gerkes, E. H., Ramsey, K., Heeley, J. M., Juusola, J., Vitobello, A., Dupeyron, M. B., Faivre, L., & Chung, W. K. (2019). Clinical and genetic characterization of individuals with predicted deleterious PHIP variants. Cold Spring Harbor molecular case studies, 5(4), a004200.

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 23.2.2024.