Christiansonin oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 12.2.2025

ORPHA:85278
ICD-10: Q87.8
ICD-11: 8A03.1Y
OMIM: 300243

Avainsanat: Christianson syndrome, X-linked Angelman-like syndrome, X-linked intellectual disability, South African type

Lyhyesti

Christiansonin oireyhtymä on erittäin harvinainen kehitysvammaoireyhtymä, joka johtuu X-kromosomissa sijaitsevan geenin mutaatiosta eli muutoksesta. Tämän vuoksi oireyhtymä ilmenee etenkin pojilla/miehillä. Christiansonin oireyhtymälle ovat tyypillistä syntymänjälkeinen mikrokefalia eli pienipäisyys, kehitysvamma, puhevaikeudet, ataksia eli tahdonalaisten liikkeiden koordinaatiohäiriö, hyperkineesi eli liiallinen liikeaktiivisuus, epilepsia ja korkea kipukynnys. Oirekuva vaihtelee yksilöllisesti ja siinä tapahtuu muutoksia iän karttuessa. Tässä diagnoosikuvauksessa mainittuja oireita ja löydöksiä ei ole kaikilla, ja vastaavasti Christiansonin oireyhtymän oirekuvaan voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita tässä ei ole mainittu.

Oireet ja löydökset

Vastasyntynyt voi olla pienikokoinen ja hänellä on pieni, pitkä ja kapeanomainen pää sekä korostunut nenä. Syntymänjälkeinen pään kasvu ja aivojen koko jää jälkeen ikätasosta ja mikrokefalia on ilmeinen viimeistään lapsen varttuessa. Lapsen pituuden ja painon kehitys jää usein jälkeen iänmukaisesta painon ja pituuden kehityksestä. Tämän taustalla on ainakin osittain hypotonista eli alentuneesta lihasjänteydestä johtuvat syömisvaikeudet, refluksi eli ruokasulan nouseminen takaisin kurkkuun tai suuhun sekä ummetus. Christiansonin oireyhtymässä suu on usein avoinna ja kuolaa erittyy runsaasti.

Kehitysviive on osa oirekuvaa ja se ilmenee mm. kävelyn ja puheen oppimisessa sekä kognitiossa eli tiedonkäsittelytaidoissa. Ensimmäisten elinvuosien aikana lapsi saattaa oppia käyttämään muutamia yksittäisiä sanoja, mutta useimmiten poikalapset eivät opi puhumaan. Lisäksi osalla opittujen sanojen käyttö taantuu lapsen vanhetessa.

Hypotonia usein häiritsee motoristen eli liikkumisen perustaitojen omaksumista. Jos lapsi oppii kävelemään, kävelytaito omaksutaan tavanomaista myöhemmin. Lisäksi noin kolmasosa (30 %) menettää kävelykykynsä vanhetessaan. Mahdolliset kontraktuurat eli jäykistymät ja skolioosi eli selkärangan vinouma haittaavat liikkumista. Niitä todetaan noin neljällä kymmenestä eli 40 %:lla.

Christiansonin oireyhtymässä ilmenee erilaisia liikehäiriöitä. Elinikäiset ataksiat eli tahdonalaisten liikkeiden koordinaatiohäiriöt ilmaantuvan yleensä mahdollisen kävelytaidon kehittyessä, mutta ne voivat ilmaantua myös myöhemmin lapsuudessa tai aikuisuudessa. Ataksia voi näyttäytyä mm. leveäraiteisena ja/tai hapuilevana kävelytyylinä ja tarkoituksettomina liikkeinä. Ataksiaoireet usein pahentuvat iän myötä. Myös dystonia eli liikehäiriöt, joihin liittyy lihasjänteyden muutokset, kuuluvat oireyhtymän tunnuspiirteisiin. Christiansonin oireyhtymässä ilmenee myös hyperkineesiä, jolla tarkoitetaan lihastoiminnan liikavilkkautta tai liiallista liikeaktiivisuutta. Monilla hyperkineesi lieventyy iän myötä.

Hyperkinesia yhdistettynä nielemisvaikeuksiin, refluksiin ja ummetukseen voi johtaa kakeksiaan eli tahattomaan laihuuteen tai aliravitsemukseen. Elinikäinen painon ja ravitsemustilan seuranta on Christiansonin oireyhtymässä tärkeää.

Etenkin pojilla/miehillä todetaan kehitysvamma, jonka aste on vaikea tai syvä.

Kaikilla todetaan epilepsia. Ensimmäisen epilepsiakohtauksen ilmenemisajankohta vaihtelee, mutta yleensä epilepsiaa ilmenee jo varhaisesta vaiheessa, noin 1–3 ikävuoden iässä. Epilepsiakohtaustyypit vaihtelevat yksilöllisesti, ja osalla epilepsia voi olla vaikeahoitoinen.

Christiansonin oireyhtymässä opitut taidot taantuvat noin puolella (50 %). Taantuma voi ilmetä mm. sanojen käytössä, ääntämisessä, liikkumisessa ja hienomotoriikassa, syömisessä, katsekontaktin ylläpitämisessä, kasvojen ilmeiden käytössä sekä muussa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Opittujen taitojen menettämisen ajankohta vaihtelee ja voi alkaa jo taaperoiässä tai ilmetä vasta aikuisuudessa. Taantumavaihetta voi edeltää epilepsian paheneminen tai aivojen kehityksessä tapahtuneet muutokset.

Aivokuvantamisessa voi olla havaittavissa mm. suurentunut neljäs aivokammio, laajentunut pikkuaivojen ja aivorungon kulma niin kutsuttu pikkuaivo-aivosiltakulmaus (englanniksi cerebellopontine angle) sekä suurentunut pikkuaivojen yläpuolinen aivo-selkäydinnesteontelo (engl. supracerebellar cisterna). Lisäksi aivokuvissa voi olla näkyvissä pikkuaivojen ja aivosillan vajaakasvu sekä tavallista ohuempi aivokurkiainen. Lisäksi basaaliganglioissa eli tyvitumakkeissa kohonneet glutamaatti/glutamiini-pitoisuudet ovat mahdolliset. Aivosähkökäyrä eli EEG on usein poikkeava.

Toisella vuosikymmenellä monella ilmenee hitaasti etenevä hermoston rappeuma. Pikkuaivojen rappeuma voi pahentaa esimerkiksi ataksian oireita. Pikkuaivojen atrofiaa eli surkastumista todetaan noin 30 – 60 %:lla.

Pojilla/miehillä on usein autistisia piirteitä. He saattavat välttää esimerkiksi katsekontaktia, käyttää vähän ilmeitä kommunikoimiseen tai olla epäkiinnostuneita sosiaalisesta kanssakäymisestä. Hymyily ja naurahdukset ilman selittävää syytä ovat osa Christiansonin oireyhtymää ja tätä ilmenee yli puolella (60 %). Käyttäytymispiirteitä luonnehditaan toisinaan samankaltaisiksi kuin ne ovat Angelmanin oireyhtymässä.

Lähes kaikilla eli noin yhdeksällä kymmenestä (90 %) kipukynnys on korkea, ja uusimpien tutkimusten mukaan, tämä piirre tulisi sisällyttää Christiansonin oireyhtymän diagnostisiin pääpiirteisiin.

Muita mahdollisia oireyhtymälöydöksiä ovat mm. erilaiset silmäoireet. Tällaisia ovat esimerkiksi poikkeavat silmänliikkeet, kuten Duanen oireyhtymä, joka on harvinainen karsastuksen tyyppi. Se johtuu horisontaalisten silmänliikkeiden puuttumisesta ja voi tulla ilmi vain pään ollessa tietyssä asennossa.

Koska Christiansonin oireyhtymä on X-kromosomaalinen kehitysvammaoireyhtymä (ks. myöhemmin), tytöt/naiset ovat usein oireettomia tai lieväoireisia. Oirekirjo vaihtelee huomattavasti eri yksilöiden ja sukupuolten välillä.

Christiansonin oireyhtymän monissa oireissa tapahtuu muutoksia lapsen vanhetessa ja iän karttuessa. Seurattavia aiheita ovat esimerkiksi puhe, liikkumiskyky ja liikkeiden erityispiirteet sekä päänympäryksen, painon ja kipukynnyksen muutokset. Toistaiseksi on olemassa vähän tietoa oireyhtymän kehityskulusta ajan saatossa.

Syy ja perinnöllisyys

Christiansonin oireyhtymän aiheuttaa SLC9A6-geenin muutos X-kromosomissa (Xq26.3). Geenistä valmistuu natrium (Na+)- ja vety (H+)-ioni-kanavaproteiini-6 (sodium/hydrogen exchanger protein 6 (NHE6)), joka säätelee tiettyjen solunsisäisten nesterakkuloiden (varhaisten endosomien) happo-emäs-tasapainoa (pH). Hermosolujen sisällä endosomit toimivat tiettyjen proteiinien kuljetusrakkuloina ja osallistuvat dendriittien eli hermosolujen tuojahaarakkeiden rakenteen ylläpitoon. NHE6-proteiini on tärkeä mm. hermoston kehitykselle. SLC9A6-geenissä oleva mutaatio johtaa NHE6-proteiinin puutteelliseen toimintaan. Eri mutaatiotyypeillä voi olla hieman toisistaan poikkeavat vaikutuksensa Christiansonin oireyhtymän oirekuvaan.

Christiansonin oireyhtymä periytyy X-kromosomaalisesti. Koska pojilla/miehillä on vain yksi X-kromosomi ja siinä yksi SLC9A6-geeni, heillä oireet ilmenevät selvemmin kuin tytöillä/naisilla. Tämä sen vuoksi, että tytöillä/naisilla on tavanomaisesti kaksi X-kromosomia perimässään, ja mahdollisuus siihen, että toimivaa SLC9A6-geenin tuotetta valmistuu soluissa riittävästi. Tytöt/naiset ovatkin usein oireyhtymään johtavan mutaation oireettomia tai lieväoireisia kantajia.

Nainen, jolla on perimässään Christiansonin oireyhtymää aiheuttava SLC9A6-geenin muutos, voi siirtää poikalapselleen SLC9A6-geenin mutaation 25 %:n todennäköisyydellä. Tällöin pojalle kehittyy Christiansonin oireyhtymä. Kantajaäidin todennäköisyys saada poikalapsi, jolla ei ole oireyhtymää aiheuttavaa SLC9A6-geenin mutaatiota perimässään on 25 %. Vastaavasti kantajanainen voi siirtää 25 %:n todennäköisyydellä SLC9A6-geenin mutaation tyttärelleen, jolloin tytär on äitinsä tavoin SLC9A6-geenimuutoksen kantaja. Todennäköisyys, ettei kantajaäidin tyttölapsella ole lainkaan oireyhtymää aiheuttavaa SLC9A6-geenin mutaatiota perimässään, on vastaavasti 25 %.

On harvinaista, että mies, jolla on Christiansonin oireyhtymä, saa jälkeläisiä. Teoriassa mies ei voi siirtää pojalleen oireyhtymään johtavaa geenimuutosta, koska pojat perivät X-kromosominsa aina äidiltään, mutta kaikista miehen tyttäristä tulee SLC9A6-geenimutaation kantajia.

Jos suvussa on Christiansonin oireyhtymää, perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä kohdallaan jo ennen raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Christiansonin oireyhtymä saattaa olla yleisin X-kromosomiin kytkeytyvä kehitysvammaoireyhtymä. Sen yleisyydestä ei kuitenkaan ole olemassa luotettavia tietoja. Arviot vaihtelevat 1:16 000 ja 1: 100 000 välillä.

Diagnoosi ja hoito

Erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon mm. Angelmanin oireyhtymä, spinoserebellaarinen ataksia tyyppi 29 (SCA29) ja muut oireyhtymät, joihin liittyy kehitysvammaa ja saman tyyppisiä oireita. Christiansonin oireyhtymässä esiintyy kuitenkin Angelmanin oireyhtymää enemmän pikkuaivojen surkastumaa, joka on todettavissa aivokuvissa useimmiten jo ennen lapsen kymmenettä ikävuotta.

Diagnoosiepäily kehitysvammaoireyhtymästä voi herätä, kun pikkulapsella todetaan kehityksen poikkeavuutta ja samanaikaisesti jokin erityinen ulkonäkö- tai rakennepiirre. Tällöin lapsi saa lähetteen erikoissairaanhoitoon, jossa hänen oireitaan selvitetään tarkemmin. Christiansonin oireyhtymä voidaan poissulkea tai vahvistaa perimäntutkimusten avulla. Geenitutkimus tehdään verinäytteestä, ja vastausten saaminen kestää yleensä pari kuukautta.

Diagnoosin saaminen lopettaa oireiden syiden etsimisen erilaisin tutkimuksin ja auttaa arvioimaan oireyhtymän periytymistodennäköisyyttä muilla perheessä tai lähisuvussa sekä antaa tärkeää tietoa mahdollisen perhesuunnittelun tueksi. Nykyisin tiedetään, että Christiansonin oireyhtymän taustalla on uusi de novo-muutos SLC9A6-geenissä, jolloin vanhemmat eivät ole kyseisen geenimuutoksen kantajia, ja siksi sisaruksien riski sairastua on hyvin pieni. Tämä on tärkeä tieto perhesuunnittelun kannalta.

Christiansonin oireyhtymään ei ole olemassa parantavaa hoitoa. Hoito on yksilöllistä. Koska osa oireyhtymän oireista on eteneviä tai ne muuttuvat ajan myötä, säännölliset terveystarkastukset ja neurologiset kontrollit ovat tärkeitä. Tällaisia säännöllisen seurannan piiriin kuuluvia aiheita ovat esimerkiksi painon ja pituuden kehitys, ravitsemustilanne sekä muutokset näkökyvyssä, kivun aistimisessa, puheessa, käyttäytymisessä, liikkumiskyvyssä, liikkuvuudessa (mahdollisten kontraktuurien ja skolioosin ilmeneminen) ja liikkeiden sujuvuudessa (ataksia, dystonia yms.). Epilepsian hoito pyrkii kohtauksettomuuteen, kohtaustiheyden harventamiseen tai kohtauksien lievittymiseen. Duanen oireyhtymä voidaan tarvittaessa korjata kirurgisesti. Fysio-, puhe, ja toimintaterapia ovat tärkeitä läpi elämän. Liialliseen syljeneritykseen on olemassa hoitokeinoja. Koko perheen tuki on erittäin tärkeää ja siinä on hyvä huomioida myös mahdolliset sisarukset.

Ennuste

Luotettavaa tietoa eliniänodotteesta ei ole. Aikaisemmissa tutkimuksissa viitattiin lyhentyneeseen elinikään, jota uusimmat tutkimustulokset eivät kuitenkaan ole pystyneet vahvistamaan mm. oireyhtymän harvinaisuuden vuoksi. Yksilölliset oireet ja niiden vaikeusasteet voivat vaikuttaa elinajanodotteeseen.

Historia

Lääkäri A. L. Christianson tutkimusryhmineen kuvasi oireyhtymän ensimmäisenä vuonna 1999. SLC9A6-geenimuutos yhdistettiin oireyhtymään vuonna 2008.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ”Christianson syndrome” englanninkielinen suljettu keskusteluryhmä niille läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Christianson Syndrome Europe
Christianson Syndrome Association

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Christianson syndrome
MedlinePlus: Christianson syndrome

Lähteet

Orphanet: Christianson syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Mental retardation, X-linked, syndromic, Christianson type; MRXSCH
GeneReviews®: Christianson syndrome

Kavanaugh, B. C., Elacio, J., Best, C. R., St Pierre, D. G., Pescosolido, M. F., Ouyang, Q., … & Morrow, E. M. (2024). Christianson syndrome across the lifespan: genetic mutations and longitudinal study in children, adolescents, and adults. Journal of Medical Genetics, 61(11), 1031-1039. DOI: 10.1136/jmg-2024-109973

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 2.10.2019.