Bosch-Boonstar-Schaafin optinen atrofia

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 14.10.2024

ORPHA: 401777
ICD-10: H47.2
OMIM: 615722

Avainsanat: Bosch-Boonstra-Schaaf optic atrophy syndrome (BBSOAS), Optic atrophy-intellectual disability syndrome, NR2F1-Related Neurodevelopmental Disorder.

Lyhyesti

Bosch-Boonstar-Schaafin optinen atrofia on erittäin harvinainen geenimuutoksesta eli -mutaatiosta johtuva kehitysvammaoireyhtymä. Sen piirteisiin kuuluvat kehitysviive, kehitysvamma ja merkittävä synnynnäinen heikkonäköisyys, joka johtuu synnynnäisestä näköhermon tai näköaivokuoren kypsymättömyydestä tai toimintahäiriöstä. Muita oireita tai löydöksiä ovat hypotonia eli alentunut lihasjänteys, suun motoriikan vaikeudet, epilepsia sekä käyttäytymispulmat. Oirekuva vaihtelee yksilöllisesti, eikä kaikkia tässä kuvattuja oireita ole kaikilla, joilla on Bosch-Boonstar-Schaafin optinen atrofia. Vastaavasti oirekuvaan voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita ei tässä kuvauksessa ole mainittu.

Oireet ja löydökset

Suurin osa vastasyntyneistä, joilla on Bosch-Boonstar-Schaafin optinen atrofia, ovat hypotonisia eli heillä on tavanomaista alhaisempi lihasjänteys. Hypotonia voi säilyä läpi lapsuuden. Lapsella voi olla hypotonian ja suun motoristen vaikeuksien vuoksi syömisvaikeuksia, kuten imemis-, puremis- ja nielemisvaikeuksia. Syömisvaikeuksien hoito voi vaatia nenämahaletkun käytön.

Lievinä poikkeavina ulkonäköpiirteinä voivat olla esimerkiksi ulkonevat korvat, korvanlehtien erityispiirteet, pieni ja/tai korkea nenänselkä, epikantus-poimut eli silmän sisänurkkaa peittävä ihopoimu, ylöspäin suuntautuneet uloimmat silmäkulmat, korostunut nenänpää sekä tappimaiset sormet. Osalla pituuskasvu jää tavanomaisesta. Nämä ulkonäköpiirteet eivät kuitenkaan ole yhteneväisiä kaikilla henkilöillä, joilla on Bosch-Boonstar-Schaafin optinen atrofia, eivätkä ne ole spesifisiä vain tälle oireyhtymälle.

Bosch-Boonstar-Schaafin optisessa atrofiassa lähes kaikilla on synnynnäisiä näköpulmia, jotka eivät ole eteneviä. Monille on tyypillistä heikkonäköisyys, joka johtuu näköhermon atrofiasta eli surkastumasta tai sen vajaakehityksestä tai näköaivokuoren toimintahäiriöstä. Näköhermon atrofian aste vaihtelee, ja se heikentää mm. näkökyvyn tarkkuutta, ääreisnäköä ja värien aistimista. Lähes kaikilla todetaan taittovika. Lisäksi latentti nystagmus eli silmävärve, karsastus sekä silmien toiminnallinen heikkonäköisyys, amblyopia, ovat mahdolliset. Amblyopia kehittyy, kun pieni lapsi alkaa käyttää jonkin näköhäiriön, kuten karsastuksensa, vuoksi katselemiseen vain toista silmäänsä. Tämä voi hoitamattomana johtaa huonommin käytetyn silmän näöntarkkuuden alentumiseen tai näkökyvyn menetykseen.

Monella todetaan kehitysviive, jossa liikkumisen perustaitojen ja puheen omaksuminen voivat olla tavanomaista hitaammat. Keskimäärin lapset oppivat istumaan itsenäisesti noin 14 kuukauden iässä, ryömimään 16 kk ja kävelemään lähes kolmen vuoden iässä. He lausuvat ensisanansa lähes kolmevuotiaina ja neljävuotiaina käyttävät ilmaisussaan muutamia peräkkäisiä sanoja. Yksilölliset erot voivat olla suuria, eivätkä kaikki opi puhumaan ja/tai kävelemään.

Suurimmalla osalla todetaan kehitysvamma. Kehitysvamman aste vaihtelee lievästä syvään.

Aivokuvantamisessa voi olla havaittavissa ohut aivokurkiainen sekä näköhermon vajaakehitys. Aivokurkiainen on rakenne aivoissa, joka yhdistää vasemman ja oikean aivopuoliskon toisiinsa. Myös muut epäspesifit löydökset, jotka eivät ole tyypillisiä vain tälle oireyhtymälle, ovat mahdollisia.

Noin puolella on epilepsia, joka voi käsittää mm. infantiilispasmeja, jotka ovat imeväisikäisen sarjoittaisia ja lyhyitä raajojen, vartalon ja joskus kasvolihasten lihasjäykistymisiä. Myös useat muut epilepsiatyypit ovat mahdollisia. Osalla epilepsia ilmenee tiettyyn vuorokauden aikaan tai epileptisen kohtauksen laukaisee unen puute, kuume tai muu sairaus, välkkyvät valot tai alhainen verensokeritaso.

Bosch-Boonstar-Schaafin optiseen atrofiaan kuuluu suurimmalla osalla käyttäytymispulmia, kuten autismikirjon häiriö, ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ja itseään toistava ja/tai pakonomainen käyttäytyminen. Autismikirjon häiriölle ominaista ovat vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa, todennäköinen levottomuus, jäykkä ja toistava käyttäytymiseen sekä rajoittuneet mielenkiinnonkohteet. Lisäksi monilla on korkea kipukynnys ja kosketusherkkyyttä. Unihäiriöt ovat mahdollisia.

Muita Bosch-Boonstar-Schaafin optiseen atrofian oireita voivat olla kyynelten vähyys tai puute sekä epätavanomainen lämmönsäätely. Lisäksi noin kolmasosalla (33 %) voi olla jonkinlainen kuulohäiriö.

Lääketieteellisissä julkaisuissa mainitaan myös monien voimakas kiintymys musiikkiin ja tavanomaista parempi pitkäkestoinen muisti.

Syy ja perinnöllisyys

Bosch-Boonstar-Schaafin optinen atrofia johtuu NR2F1-geenin mutaatiosta kromosomissa 5 (5q15). Oireyhtymän voi aiheuttaa myös kromosomialueen 5 deleetio eli häviämä, joka käsittää NR2F1-geenin. NR2F1-geenistä valmistuu transkriptiotekijä, jonka tehtävä on säädellä geenien luentaa soluissa. Se osallistuu monella tavalla hermoston kehitykseen.

Oireyhtymä noudattaa autosomissa dominanttia eli vallitsevaa periytymistapaa. Tämä tarkoittaa, että vanhempi, jolla on NR2F1-geenin oireita aiheuttava mutaatio, voi 50 %:n todennäköisyydellä saada lapsen, jolla myös on Bosch-Boonstar-Schaafin optinen atrofia. Toisaalta vanhemmalla on 50 % mahdollisuus saada lapsi, jolla ei ole samaa NR2F1-geenin mutaatiota perimässään kuin hänellä itsellään. Nämä periytymistodennäköisyydet ovat samat raskaudesta toiseen. Huomioitavaa on, että lapsen mahdollinen oirekuva voi olla näissä tilanteissa erilainen kuin hänen vanhemmallaan.

Useimmiten Bosch-Boonstar-Schaafin optinen atrofia on kuitenkin seurausta uudesta, niin kutsutusta de novo-mutaatiosta. Vanhemmilta ei tällöin löydetä NR2F1-geenin mutaatiota perimästään. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne johdu mistään asiasta, jonka vanhemmat ovat tehneet tai jättäneet tekemättä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) eli yhden sadasosan luokkaa. De novo-mutaatiot voivat kuitenkin periytyä seuraavaan sukupolveen.

On mahdollista, joskin erittäin harvinaista, että oireyhtymä on seurausta sukusolumosaikismista. Silloin osassa vanhemman sukusoluja on NR2F1-geenin mutaatio ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on Bosch-Boonstar-Schaafin optinen atrofia. Sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Bosch-Boonstar-Schaafin optinen atrofia on erittäin harvinainen, ja todennäköisesti alidiagnosoitu. Sen yleisyydeksi on arvioitu alle yksi vastasyntynyt miljoonaa lasta kohden (<1: 1 000 000). Vuoteen 2022 mennessä oireyhtymä on tunnistettu noin sadalta henkilöltä maailmassa. Suomessa Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea.

Diagnoosi ja hoito

Erotusdiagnoosissa on otettava huomioon oireyhtymät, joissa ilmenee samankaltaisia näköpulmia kuin tässä, kuten optinen atrofia tyyppi 1, NGLY1-kytkeytynyt deglykosylaation synnynnäinen häiriö (NGLY1-related cognenital disorder of deglycosylation), ADNP-kytkeytynyt oireyhtymä ja WFS1-kirjon häiriö (WFS1 spectrum disorder).

Kun lapsella todetaan kehityksen poikkeavuutta ja samanaikaisesti joitakin mahdollisia ulkonäön ja/tai rakenteen erityispiirteitä, lähetetään lapsi yleensä diagnoosin selvittämistä varten erikoissairaanhoitoon. Bosch-Boonstar-Schaafin optisen atrofia on erittäin harvinainen, eikä sen diagnoosia pysty pelkkien oireiden perusteella päättelemään. Tällöin perimäntutkimukset, kuten laaja geenitestipaketti tai -paneeli tai eksomisekvensointi, jossa kaikkien tunnettujen geenien sekvenssit eli emäsjärjestykset tutkitaan, voivat antaa selvyyden lapsen tilanteeseen. Perimäntutkimukset tehdään verinäytteestä, ja vastausten saaminen kestää yleensä pari kuukautta.

Bosch-Boonstar-Schaafin optisen atrofian diagnoosi voidaan asettaa, jos henkilöltä löydetään NR2F1-geenin mutaatio ja oirekuva on yhteneväinen Bosch-Boonstar-Schaafin optisen atrofian kanssa. Diagnoosin saaminen lopettaa oireiden syiden etsimisen erilaisin tutkimuksin, selkiyttää ennustetta ja auttaa arvioimaan oireyhtymän periytymistodennäköisyyttä muilla perheessä tai lähisuvussa ja antaa tärkeää tietoa mahdollisen perhesuunnittelun tueksi. Nykyisin tiedetään, että Bosch-Boonstar-Schaafin optisen atrofian taustalla on useimmiten uusi mutaatio, jolloin vanhemmat eivät ole kyseisen mutaation kantajia ja sisaruksien riski sairastua on hyvin pieni, mikä on tärkeä tieto perhesuunnittelun kannalta.

Bosch-Boonstar-Schaafin optista atrofiaa ei voida parantaa, mutta sen yksittäisiä oireita pystytään hoitamaan. Hoidosta vastaavat eri erikoislääketieteen osaajat, kuten neurologit, silmä- ja korvalääkärit, gastroenterologit, psykiatrit tai psykologit sekä fysio-, toiminta- ja puheterapeutit. Sekä näkö- ja kuuloaistin säännölliset tutkimukset ovat tärkeitä. Autismikirjon häiriön varhainen tunnistaminen ja kuntoutus tukee ja ylläpitää toimintakykyä. Mahdollisen epilepsian hoito pyrkii kohtauksettomuuteen, kohtaustiheyden harventamiseen tai kohtauksien lievittymiseen. Oppimisen elinikäinen tukeminen on tärkeää. Arjen toistuva rakenne voi lieventää käyttäytymisongelmia lisäämällä turvallisuuden tunnetta ja mahdollisuutta ennakoida arkipäiväisiä tilanteita ja tapahtumia. Perheen kokonaisvaltainen tukeminen on tärkeää.

Ennuste

Luotettavaa eliniän ennustetta on vaikea antaa, sillä oireyhtymä on erittäin harvinainen. Lääketieteellinen kirjallisuus kuvaa aikuisikään ehtineitä, ja siten eliniän ulottuminen aikuisuuteen on todennäköistä. Oireyhtymään ei kirjallisuuden mukaan liity vakavia henkeä uhkaavia komplikaatioita.

Historia

Bosch tutkimusryhmineen kuvasi ensimmäisenä Bosch-Boonstar-Schaafin optisen atrofian vuonna 2014.

Huomioitavaa

Oireyhtymästä käytetään myös nimitystä NRF2F1-kytkeytynyt hermostonkehityshäiriö (NR2F1-Related Neurodevelopmental Disorder) korostamaan oireyhtymän geneettistä etiologiaa eli perimää oireyhtymän selittävänä syynä.

Kokemustietoa

Kokemustietoa englanniksi: Malaysian Rare Disorders Society: Bosch-Boonstra-Schaaf Optic Atrophy Syndrome (BBSOAS)

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja neuvonta -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ” Bosch-Boonstar-Schaaf” ja ”NR2F1” englanninkielisiä keskusteluryhmiä läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmiin pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

NR2F1 Foundation
NR2F1 Foundation: BBSOAS Guides

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD):
Optic atrophy-intellectual disability syndrome

Lähteet

Orphanet: Optic atrophy-intellectual disability syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Bosch-Boonstra-Schaaf optic atrophy syndrome; BBSOAS
GeneReviews®: NR2F1-Related Neurodevelopmental Disorder

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 11.10.2024