Bardet-Biedlin oireyhtymä
Bardet-Biedlin oireyhtymä (BBS) on harvinainen, vaikeusasteeltaan vaihteleva monioireinen sairaus, johon liittyy mm. silmän verkkokalvon rappeuma, munuaisten rakennepoikkeamia ja oppimisvaikeuksia. Bardet-Biedlin oireyhtymä johtuu muutoksista geeneissä, jotka ohjaavat useiden elinten kehittymistä sikiöaikana.
Perinnöllisyyslääkäri Helena Kääriäinen, päivitetty 6.10.2024 (aiempi versio 10.12.2018)
ORPHA: 110
Avainsanat: Bardet-Biedl syndrome
Lyhyesti
Bardet-Biedlin oireyhtymä (BBS) on harvinainen, vaikeusasteeltaan vaihteleva monioireinen sairaus. Oireyhtymään liittyy etenkin silmien verkkokalvon, munuaisten ja sukuelinten rakenteellisia ja toiminnallisia poikkeavuuksia, oppimisvaikeuksia sekä ylipainoa. Lisäksi BBS-henkilöillä voi olla ylimääräisiä sormia ja varpaita. Oireyhtymä syntyy geenimuutosten (mutaatioiden) seurauksena, mutta sen periytyminen on monimutkaista eikä geneettinen tausta läheskään aina selviä.
Oireet ja löydökset
Bardet-Biedlin oireyhtymän kenties vakavin piirre on etenevä näön huononeminen, joka kehittyy yli 90%:lle potilaista. Silmien verkkokalvon näköaistimusta välittävät solut, sauvat ja tapit, rappeutuvat vähitellen ja ensimmäiset oireet ilmenevät usein jo 7-8 vuoden ikään mennessä, kun lapsen kyky toimia esimerkiksi hämärässä heikkenee. Näkökyvyn heikentyminen etenee myös keskeisen näön alueelle ja keskimäärin 15-vuoden ikään mennessä näkö on jo erittäin huono, sillä sekä keskeinen tarkka näkö että näkökentän reuna-alueiden näkö huononevat. Vuosien kuluessa yli puolet henkilöistä tulee käytännössä sokeiksi.
Suurimmalla osalla potilaista on oppimisen ongelmia, mutta vaikea kehitysvammaisuus on harvinaista. Yli puolilla puheen kehitys on viivästynyt. Keskittymisvaikeudet ja psyykkiset oireet saattavat lisätä oppimisvaikeuksia. Oireyhtymään voi liittyä myös neurologisia häiriöitä, erityisesti ataksiaa, eli tahdonalaisten liikkeiden koordinaatiohäiriöitä, mitä esiintyy noin puolella potilaista. Noin joka viidennellä potilaalla kuulo on alentunut.
Bardet-Biedlin oireyhtymää sairastavat syntyvät normaalipainoisina, mutta heille kertyy ylipainoa ensimmäisten elinvuosien aikaa. Arvellaan, että ylipaino toisaalta liittyy oireyhtymän perusongelmiin, mutta on toisaalta seurausta vähäisestä liikunnasta. Vuosien kuluessa potilaille kehittyy, osittain ylipainosta johtuen, verenpainetautia ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä. Myös riski aikuisiän diabetekseen on kohonnut jo tavallista nuorempana.
Rakennepoikkeamat ovat yleisiä. Käsissä ja jaloissa on ylimääräisiä sormia tai varpaita pikkusormen/varpaan puolella useimmilla BBS-henkilöillä, ei kuitenkaan kaikilla. Nämä havaitaan jo vastasyntyneenä. Koska ylimääräiset sormet eivät ole kovin harvinaisia, oireyhtymää osataan harvoin epäillä niin varhain. Muitakin luuston poikkeavuuksia esiintyy tavallista useammin. Hampaista osa voi olla pieniä tai puuttua ja purentavirheet ovat tavallisia.
Munuaisten rakenneviat ovat tavallisia; munuaisissa voi olla rakkuloita, ne voivat olla poikkeavan malliset tai toinen munuainen voi puuttua. Myös munuaistoiminnassa voi olla poikkeavuutta ja noin 10%:lle potilaista kehittyy vuosien kuluessa munuaisen vajaatoiminta. Synnynnäisiä sydämen rakennevikoja esiintyy hieman tavallista useammin. Kilpirauhasen vajaatoiminta todetaan viidesosalla.
Sukuelinten rakenneviat ovat tavallisia: pojilla penis ja kivekset ovat pienet, tytöillä esiintyy monenlaisia sisäisten sukuelinten poikkeavuuksia. Näihin liittyen hedelmällisyys on usein alentunut.
Kasvonpiirteissä on useimmilla lievää erikoisuutta: silmät voivat olla hieman etäällä toisistaan, ylähuuli pitkähkö ja kasvot saattavat olla tavallista ilmeettömämmät.
Oireyhtymän syy, periytyvyys ja yleisyys
Bardet-Biedlin oireyhtymä johtuu muutoksista geeneissä, jotka ohjaavat useiden elinten kehittymistä sikiöaikana. Näihin kehitystapahtumiin liittyvät solujen pinnassa olevat mikroskooppiset värekarvat, joiden poikkeava toiminta haittaa elinten normaalia kehittymistä.
Nykytiedon valossa jopa yli kahdenkymmenen eri geenin muutosten tiedetään joskus liittyvän Bardet-Biedlin oireyhtymään. Periytymistapa on monimutkainen ja vielä puutteellisesti tunnettu. Tavallisimmin Bardet-Biedlin oireyhtymä periytyy peittyvästi eli resessiivisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsi on perinyt molemmilta vanhemmiltaan geenimutaation yhdessä niistä geeneistä, joiden tiedetään aiheuttavan Bardet-Biedlin oireyhtymää. Tällaisessa perheessä toistumisriski lapsen sisaruksilla on aina 25%. Vanhemmat ovat terveitä, koska he itse ovat perineet mutaation vain toiselta vanhemmaltaan. Kuitenkin tutkimukset osoittavat, että toisinaan Bardet-Biedlin oireyhtymän ilmaantumiseen tarvitaan muutoksia useammassa kuin yhdessä geenissä. Siten tunnetut periytymistavat eivät ehkä riitä selittämään kaikkia tautitapauksia.
Bardet-Biedlin oireyhtymä on harvinainen, sen esiintyvyydeksi on arvioitu noin 1:100 000. Tämän perusteella Suomessa voisi syntyä lapsi, jolla on Bardet-Biedlin oireyhtymä, suunnilleen joka toinen vuosi.
Diagnoosi ja hoito
Bardet-Biedlin oireyhtymää aletaan usein epäillä siinä vaiheessa, kun hieman kehityksestä jäljessä olevalle lapselle kehittyy näön ongelmia. Joskus epäily herää jo varhemmin sormipoikkeavuuksien ja kehityksen pulmien yhdistelmää pohdittaessa. Järkevin tapa etsiä tarkkaa geenitietoon perustuvaa diagnoosia on suorittaa ns. geenipaneelitutkimus. Tällöin tutkitaan samalla kertaa kaikki ne yli 20 geeniä, joiden muutosten tiedetään joskus liittyneen tällaiseen oireistoon. Joskus mukaan mahdutetaan muutamien muiden, hyvin samantapaisten oireyhtymien geenejä.
Jos oireyhtymän mahdollisuutta ei lainkaan tulla ajatelleeksi, saatetaan pyytää laboratoriota tekemään ns. eksomitutkimus eli ”lukemaan” kaikki tunnetut tautigeenit. Näinkin toimien mutaatiot Bardet – Biedl -geeneissä löytyvät. Kuitenkaan läheskään kaikilta potilailta; 20 -30 %:lta ei löydetä oireyhtymää selittävää geenimutaatioita. Tällöin diagnoosin voi kuitenkin asettaa, mikäli eurooppalaiset diagnostiset kriteerit* täyttyvät. Koska periytyminen on tavallista monimutkaisempaa, tulee jokaiselle perheelle tarjota mahdollisuutta perusteelliseen perinnöllisyysneuvontaan.
Bardet-Biedlin oireyhtymään ei ole parantavaa hoitoa, eikä sellaista ole odotettavissa lähitulevaisuudessa. Monia seikkoja saatetaan erilaisin hoidoin ja tukitoimin auttaa. Potilaat tarvitsevat moniammatillista hoitoa.
Pikkulapsena, diagnoosiepäilyn aikoihin, on hyvä tutkia lapsi ”päästä varpaisiin” mm. ultraäänitutkimuksin ja joskus röntgenkuvauksin, jotta kaikki hoitoa vaativat rakenteen poikkeavuudet löydetään. Näköä ja kuuloa tulee seurata säännöllisesti ja tarvittaessa tukea apuvälinein. Kehitystä tulee seurata ja oppimisen ongelmissa tuetaan, kuten muitakin vastaavia potilaita.
Ylipainon välttäminen on tärkeää ja siinä perhe tarvitsee tukea. Verenpainetta, kilpirauhastoimintaa ja veren rasva-arvoja sekä munuaisen toimintaa tulee seurata säännöllisesti, esimerkiksi vuosittain, ja tarvittaessa aloittaa lääkitys.
Seurantasuosituksia on hiljattain päivitetty ja niitä voi soveltuvin osin noudattaa.*
Eliniän ennuste
BBS-henkilöiden keskimääräinen elinikä jää alle väestön normaalin eliniän ennustetta. Erään aineiston valossa noin neljäsosa menehtyisi ennen 45 vuoden ikää. Ylipainoon liittyvä sairastavuus ja toisaalta munuaistoiminnan heikentyminen ovat tavallisimpia kuolinsyitä.
Historia
Oireyhtymä on saanut nimensä lääkärien Georges Bardet ja Arthur Biedl mukaan; he raportoivat ensimmäiset tapaukset 1920-luvulla. Joskus oireyhtymää on kutsuttu nimellä Laurence-Moon-Bardet-Biedel, koska lääkärit Laurence ja Moon olivat kuvanneet oireyhtymään sopivan tapauksen 1860-luvulla lontoolaisessa silmätautisairaalassa.
Tukipalvelut
Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää vertaistuki-sivultamme.
Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.
Aiheesta muualla
ERKNet, The European rare kidney Disease Reference Network for patients: Bardet-Biedel Syndrome
*Eurooppalaiset diagnostiset kriteerit ja hoito- ja seurantasuositukset: Dollfus H, et al. Bardet-Biedl syndrome improved diagnosis criteria and management: Inter European Reference Networks consensus statement and recommendations. Eur J Hum Genet. 2024 Jul 31.
Lähteet
Orphanet: Bardet-Biedl syndrome
GeneReviews: Bardet-Biedl syndrome