Baller-Geroldin oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 11.10.2022

ORPHA:1225
ICD-10: Q75.0
OMIM: 218600

Avainsanat: Baller-Gerold syndrome

Lyhyesti

Baller-Geroldin oireyhtymä on erittäin harvinainen oireyhtymä, jolle tyypillistä ovat kraniosynostoosi eli kallon saumojen ennenaikainen luutuminen, lyhytkasvuisuus sekä raajojen epämuodostumat. Raajojen rakennepoikkeavuuksiin kuuluvat mm. tavallista vähemmän sormia ja/tai varpaita sekä peukalon ja värttinäluun puuttuminen. Myös poikiloderma iholla on mahdollinen.

Oireet ja löydökset

Kraniosynostoosi on koronaalinen eli se kohdistuu pään kieto- eli koronaalisaumaan. Kraniosynostoosin aiheuttamiin kasvojen erityispiirteisiin lukeutuvat mm. otsan kohouma, brakykefalia eli lyhytkalloisuus, eksoftalmus eli silmän ulospullistuma, nenän alikehittyneisyys sekä kiilamainen ja kapea kitalaki (ogival palate). Oireyhtymään voi liittyä konduktiivinen eli ulko- tai välikorvaperäinen kuulonalenema, jossa jokin syy estää ääniaallon etenemisen sisäkorvaan.

Oireyhtymään liittyy kasvun viivästymä ja pituus jäävät usein keskimääräistä lyhyemmäksi. Polvilumpio voi olla vajaakehittynyt. Raajojen lisäksi rakennepoikkeavuuksia voi olla myös selkärangassa ja lantiossa.

Peräaukko voi olla umpeutunut ja sen tilalla voi olla poikkeava aukko tai yhteys peräsuolesta iholle (perinea fistula). Tytöillä voi esiintyä rektovaginaalinen fisteli, joka ulottuu emättimestä paksu- tai peräsuoleen. Virtsa- ja sukupuolielinten poikkeamat ovat myös mahdollisia. Baller-Geroldin oireyhtymään voi liittyä myös sydämen rakennepoikkeavuuksia.

Lisäksi oireyhtymään kuuluu poikiloderma, joka on ihon tietynlainen vaaraton pigmenttihäiriö nk. ihokirjotauti. Poikiloderma voi ilmaantua muutamien kuukausien jälkeen syntymästä.

Oireyhtymässä on suurentunut syöpäriski, etenkin osteosarkoomaan ja lymfoomaan.

Älykkyysosamäärä on Baller-Geroldin oireyhtymässä yleensä normaali, mutta kehitysvammaisuuttakin on todettu joillakin henkilöillä.

Syy ja perinnöllisyys

Baller-Geroldin oireyhtymä johtuu kromosomissa 8 (8q24.3) sijaitsevan RECQL4-geenin mutaatiosta. Geenituote toimii monipuolisesti perimäaineksen luennassa (mm. DNA kahdentumisessa, rekombinaatiossa, DNA:n korjaamisessa, RNA:n prosessoinnissa, mitokondriaalisen DNA:n säilyttämisessä ja kromosomien erottamisessa toisistaan solunjakautumisen yhteydessä). Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että RECQL4-geenituotteen puutteellinen toiminta johtaa oireyhtymässä esiintyviin oireisiin ja voi altistaa syövän synnylle.

Baller-Geroldin oireyhtymä periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsella on oltava molemmissa, sekä isältä että äidiltä perityissä, RECQL4-geeneissään oireyhtymää aiheuttavat mutaatiot. Koska vanhemmilla on vain yksi oireyhtymää aiheuttava mutaatio perimässään, he ovat RECQL4-geenimutaation oireettomia kantajia. Perheessä, jossa molemmat vanhemmat ovat kantajia, oireyhtymän toistumistodennäköisyys on 25 %. Todennäköisyys, että lapsi perii geenimutaation vain toiselta vanhemmaltaan, on 50 %. Tällöin jälkeläinen on mutaation oireeton kantaja, kuten vanhempansakin. Nämä periytymistodennäköisyydet ovat perheessä samat raskaudesta toiseen.

Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on kuvattu noin 30 potilasta Baller-Geroldin oireyhtymä.

Diagnoosi ja hoito

Baller-Geroldin oireyhtymällä on useita yhteneväisyyksiä monien muiden oireyhtymien kanssa, kuten Saethre-Chotzen, Robertsin, Rothmund-Thomsonin ja RAPADILINO:n oireyhtymien kanssa, joista kahteen viimeksi mainittuun voi myös liittyä RECQL4-geenin mutaatio. Lukuisat samankaltaisuudet, etenkin Rothmund-Thomsonin, RAPALIDINOn sekä Baller-Geroldin oireyhtymien välillä voivat viitata siihen, että kyseessä on yhden ja saman oireyhtymän eriasteiset oirekuvat. Aiheesta keskustellaan paljon.

Rothmund-Thomsonin ja RAPALIDINO-oireyhtymien lisäksi erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon oireyhtymät, joihin voi liittyä värttinäluun epämuodostuma. Näitä ovat mm. Robertsin oireyhtymä ja Fanconin anemia. Niissä ei kuitenkaan ilmene kraniosynostoosia. Saethre-Chotzen oireyhtymässäon puolestaan koronaalinen kraniosynostoosi ilman värttinäluun poikkeavuutta. Fetaaliseen eli sikiöaikaiseen valproaattioireyhtymään puolestaan liittyy värttinäluun hypoplasiaa sekä kraniosynostoosia. Poikiloderma-ihopigmenttihäiriön olemassaolo auttaa erotusdiagnostiikassa.

RECQL4-geenin mutaation löytyminen edistää oikean diagnoosin asettamista ja hoitoa.

Raskaudenaikaisessa diagnostiikassa voidaan selvittää ultraäänitutkimuksella sikiön raajojen ja pään rakennetta ja kehittyvän lapsen perimää istukka- ja/tai lapsivesinäytteen avulla.

Baller-Geroldin oireyhtymää ei voida parantaa, mutta sen aiheuttamia yksittäisiä oireita voidaan monesti hoitaa.

Baller-Geroldin oireyhtymään liittyvää kraniosynostoosia voidaan kirurgisesti korjata ensimmäisten kuuden elinkuukauden aikana. Myös käsien ja /tai varpaiden kirurginen hoito on mahdollista. Erityishuomiota on kiinnitettävä mahdollisiin murtumiin, turvotukseen sekä luukipuun, jotka voivat olla viitteitä osteosarkoomasta. Turvotus, suurentuneet imusolmukkeet, kuume sekä selittämätön painonlasku voivat puolestaan viitata lymfoomaan. Auringossa oloa tulee välttää, koska se altistaa ihosyövälle.

Ennuste

Oireyhtymän ennusteeseen vaikuttaa mutaation laajuus: löydetäänkö mutaatio molemmista yksilön vastingeeneistä vai vain toisesta. Jos molemmat RECQL4-geenit ovat mutatoituneet, syöpäriski on suurempi kuin jos mutaatio kohdistuu vain toiseen perimässä olevaan RECQL4-geeniin.

Historia

Saksalainen Friedrich Baller kuvasi oireiston vuonna 1950 ja sitä täydensi sveitsiläinen M. Gerold vuonna 1959.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

HUS/Huuli- ja suulakihalkiokeskus (HUSUKE)

CRANIO ry: Kallon ja kasvonluiden kasvuhäiriöitä sairastavien tuki

Aiheesta muualla

Hukki J, Saarinen P, Kangasniemi M, Niemelä M. Yksinkertaiset kraniosynostoosit. Duodecim. 2007;123(8):967-76. Finnish. PMID: 17615945.

Lähteet

Orphanet: Baller-Gerold syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Beller-Gerold syndrome
GeneReviews: Baller-Gerold Syndrome

Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla vuonna 2018.