ARC-oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 12.10.2022

ORPHA: 2697
ICD-10: Q89.7
OMIM: 208085 613404

Avainsanat: Arthrogryptosis-renal-dysfunction-cholestasis syndrome

Lyhyesti

ARC-oireyhtymän lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista Artherogryptosis-renal-dysfunction-cholestasis syndrome. Pääoireina ilmenee artrogrypoosi eli synnynnäinen useiden nivelten virheasennot tai jäykistymät sekä munuaisten ja maksan toimintahäiriöt lukuisine oireineen. Oireyhtymän muita löydöksiä ovat iktyoosi eli ihon sarveiskerroksen runsas kuivuus ja hilseily sekä aivokuvantamisessa havaittavat jotkin rakenteelliset muutokset. Oireyhtymä johtuu kahden vaihtoehtoisen geenin mutaatiosta. Oireet vaihtelevat yksilöllisesti, eikä kaikkia edellä mainittuja oireita löydetä kaikilta, joilla oireyhtymä on. Lapsi menehtyy ARC-oireyhtymään usein ensimmäisen elinvuotensa aikana.

Oireet ja löydökset

ARC-oireyhtymä on erittäin harvinainen ja se on nimetty kolmen pääoireensa mukaan, jotka kohdistuvat niveliin ja luustolihaksiin, munuaisiin ja maksaan. Eräs näistä kolmesta pääoireesta on hermostoperäinen ja synnynnäinen artrogrypoosi (engl. artrhrogryposis multiplex congenita, AMC) eli niveljäykistymät, jotka rajoittavat pysyvästi mm. lapsen raajojen ja nivelten liikkumista ja aiheuttavat muutoksia lihasten ja lihasryhmien hermotuksessa.

Munuaisten toimintahäiriöt ovat ARC-oireyhtymän toinen pääpiirre ja niiden tyyppi voi vaihdella. Munuaisen poikkeava toiminta voi käsittää esimerkiksi munuaisperäisen asidoosin, Fanconin oireyhtymän ja diabetes insipiduksen. Munuaisperäisessä asidoosissa (renaalinen tubulaarinen asidoosi) munuaisten toimintahäiriö johtaa elimistön kudosnesteiden liialliseen happamuuteen. Fanconin oireyhtymässää munuaisten kautta menetetään virtsaan tarpeettomasti aminohappoja, glukoosia ja fosfaattia. Diabetes insipiduksessa puolestaan munuaisten veden takaisinimeytyminen on häiriintynyt, ja tämän vuoksi ihminen erittää vuorokaudessa merkittäviä määriä laimeaa virtsaa elimistöstään. Diabetes insipidusta kutsutaan toiselta nimeltään myös vesitystaudiksi, koska siihen ei liity verensokerin säätelyhäiriötä, mihin diabetes -etuliite voi mahdollisesti antaa harhaanjohtavan mielikuvan.

Maksan rakenne- ja toimintamuutokset ovat ARC-oireyhtymän kolmas pääpiirre. Niiden vuoksi henkilöllä voi ilmetä matalasta gammaglutamyylitransferaasi-entsyymin aktiivisuudesta johtuva kolestaasi eli sappitukos, maksatiehyiden hypoplasia eli vajaakehittyminen tai lipofusiinikertymät. Maksan toimintahäiriö aiheuttaa usein myös ihon ja silmänvalkuaisten keltaisuutta.

ARC-oireyhtymässä voi ilmetä myös muita oireita, kuten iktyoosia, joka on ihon sarveiskerroksen epätavallista kuivuutta ja hilseilyä, sekä sensorineuraalista eli sisäkorvaperäistä kuuroutta. Lisäksi lapsi kasvaa hitaasti ja hänellä voi olla toistuvasti ripulia ja/tai kuumeilua. Joskus verihiutaleiden poikkeava toiminta voi aiheuttaa runsasta verenvuotoa. Aivojen kuvantamistutkimuksissa voi ilmetä rakennepoikkeavuuksia, kuten aivokurkiaisen vajaakehitys. Myös sydämen rakennepoikkeavuudet ovat mahdollisia.

Ulkonäköpiirteisiin voivat lukeutua matalalla sijaitsevat korvat, löysä iho, silmäpussit, turvonneet silmänaluset, korkea suulaki ja terävähkö nenä. Kädet voivat olla kehoon suhteutettuna tavanomaista suuremmat. Lisäksi varpaissa ja sormissa voi olla tiettyjä erityispiirteitä.

Syy ja perinnöllisyys

ARC-oireyhtymä johtuu VPS33B– tai VIPAR-geenin mutaatiosta. VPS33B-geeni sijaitsee kromosomissa 15 (15q26) ja VIPAR-geeni kromosomissa 14 (14q24). VPS33B on ARC-oireyhtymän taustalla noin 75 %:ssa tapauksista. VPS33B– ja VIPAR-geeneistä valmistuvat proteiinit osallistuvat yhdessä solunsisäisten proteiinien kuljetukseen ja solukalvojen toimintaan. Tämän vuoksi sekä VPS33B– että VIPAR-geenin mutaatiot aiheuttavat samanlaiset oirekuvat.

ARC-oireyhtymä periytyy autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi. Tämä tarkoittaa useimmissa tapauksissa sitä, että lapsi on perinyt oireyhtymää aiheuttavan geenimutaation (joko VPS33B– tai VIPAR-geenissä) molemmilta vanhemmiltaan. Koska vanhemmilla on vain yksi oireyhtymää aiheuttava mutaatio perimässään, he ovat tämän geenimuutoksen oireettomia kantajia. Jos molemmat vanhemmat ovat kantajia, heillä on 25 %:n todennäköisyys saada lapsi, jolla oireyhtymä on. Todennäköisyys, että lapsi perii geenimutaation vain toiselta vanhemmaltaan, on 50 %. Tällöin jälkeläinen on oireyhtymää aiheuttavan mutaation suhteen oireeton kantaja, kuten vanhempansakin. Vanhempien ARC-oireyhtymän toistumistodennäköisyys jokaisessa raskaudessa on sama.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa tarkemmin tilanteestaan ja oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavan mahdollisen raskauden alkua. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

ARC-oireyhtymän yleisyydestä ei ole tietoa, mutta lääketieteellisessä kirjallisuudessa on kuvattu alle 100 lasta, joilla on ollut ARC-oireyhtymä. Osa tapauksista saattaa jäädä laajan oirekuvan ja usein lapsen varhaisen kuoleman vuoksi ilman diagnoosia, ja siksi ARC-oireyhtymä voi olla alidiagnosoitu maailmalla.

Diagnoosi ja hoito

Erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon familiaaliset maksansisäiset kolestaasi-oireyhtymät, muut oireyhtymät, joissa ilmenee AMC:tä, sekä synnynnäiset iktyoottiset dermatoosi-ihosairaudet.

Sukutiedot, maksa- ja munuaisbiopsiat eli koepalat sekä geneettinen analyysi vauhdittavat diagnoosin asettamista ja sitä kautta oikeaa hoitoa.

ARC-oireyhtymää ei voida parantaa, joten sen hoito on oirekohtaista ja pyrkii lisäämään lapsen elämänlaatua.

Ennuste

Useimmat lapsista menehtyvät ensimmäisen elinvuoden aikana asidoosiin ja sappitukokseen niiden hoidoista huolimatta. Niillä lapsilla, jotka elävät pitempään, voi ilmetä maksakirroosi ja merkittäviä kehitysviiveitä. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on myös mainintoja mutaatioista, jotka aiheuttavat lievemmän oirekuvan ja sen myötä paremman ennusteen.

Historia

Oireyhtymän kuvasivat ensimmäisen kerran A. R. Lutz-Richner ja R. F. Landolt vuonna 1973.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ”ARC-syndrome” oma englanninkielinen ja avoin keskusteluryhmä nimeltään ARC-syndrome läheisille, joita oireyhtymä koskettaa.

ERN-ITHACA – European Reference Network for Rare Malformation Syndromes, Intellectual and Other Neurodevelopmental Disorders

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Artherogryptosis renal dysfunction cholestasis syndrome

Lähteet

Orphanet: Artherogryptosis-renal-dysfunction-cholestasis syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Artherogryptosis, renal-dysfunction, and cholestasis 1; ARCS1 ja
Artherogryptosis, renal-dysfunction, and cholestasis 2; ARCS2

Zhou Y, Zhang J. Arthrogryposis-renal dysfunction-cholestasis (ARC) syndrome: from molecular genetics to clinical features. Ital J Pediatr. 2014 Sep 20;40:77. doi: 10.1186/s13052-014-0077-3.

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 10.8.2022