Apertin oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 6.10.2022

ORPHA:87
ICD-10: Q87.0
OMIM: 101200

Avainsanat: ACS1 (Acrocephalosyndactyly, Tyyppi I), Akrokefalosyndaktylia Tyyppi I

Lyhyesti

Apertin oireyhtymä (tyyppi 1) kuuluu akrokefaliasyndaktylia-oireyhtymiin, joita on yhteensä viisi erilaista. Muut tähän luokkaan kuuluvat oireyhtymät ovat Crouzonin oireyhtymä (Akrokefalosyndaktylia, tyyppi 2), Saethre-Chotzenin oireyhtymä (tyyppi 3), Jackson-Weissin oireyhtymä (tyyppi 4) ja Pfeifferin oireyhtymä (tyyppi 5).

Oireet ja löydökset

Apertin oireyhtymässa yksi tai useampi kallon sauma, useimmiten koronaali- eli kietosauma, on ennenaikaisesti luutunut. Tämä johtaa epämuodostumiin etenkin kasvojen ja pään alueella, kuten korkeaan otsaan ja keskikasvojen poikkeavuuksiin. Poikkeavan ulkonäön lisäksi, kallon saumojen liian varhainen luutuminen häiritsee aivojen kasvua ja kehitystä. Apertin oireyhtymässä voi esiintyä tämän vuoksi mm. hydrokefalia eli aivo-selkäydinnestekierron häiriö, aivokurkiaisen puuttuminen, Arnold-Chiarin tyyppi I epämuodostuma ja puolella potilaista aivokammioiden laajentumia. Kuulo- tai näkövaurioit sekä erilaiset hampaiden ja suunterveyden ongelmat ovat myös mahdollisia.

Oireyhtymälle ominaista ovat myös sormien ja varpaiden yhdyssormisuus- ja /tai -varpaisuus, jotka käsittävät ainakin toisen, kolmannen ja neljännen sormen/varpaat. Epämuodostumat ovat symmetriset eli löytyvät molemmista jaloista/käsistä. Poiketen muista akrokefaliasyndaktyliaoireyhtymistä Apertin oireyhtymälle on tyypillistä, että yhdyssormissa/varpaissa on yksi yhteinen kynsi. Peukalot ja isovarpaat saattavat olla usein myös normaalia leveämmät.

Kahdella kolmasosalla todetaan myös kaularangan nikamien (useimmiten C5- ja C6-nikamien) yhteenluutuminen. Apertin oireyhtymässä löydetään poikkeavuuksia usein myös sydämestä (noin. 10 % tapauksista), ruuansulatuselimistöstä, sekä virtsa- ja sukupuolielimistä (n. 10 %).

Hengitystie-elinten poikkeavuuksiin voivat lukeutua mm. esofagusatresia (2 %) eli ruokatorven umpeuma, jossa ruokatorven yhteys vatsalaukkuun puuttuu ja/tai ruokatorvi on yhteydessä henkitorveen, ja/tai trakeoesofageaalinen fisteli tai muu henkotorven synnynnäinen poikkeama.

Apertin oireyhtymään liittyy 50 % tapauksissa keskivaikea tai vaikea kehitysvammaisuus.

Syy ja perinnöllisyys

Apertin oireyhtymän aiheuttaa mutaatio FGFR2-geenissä kromosomissa 10 (10q25.3-10q26). Geenituotteen normaali toiminta on tärkeä alkionkehityksen aikana. FGFR2-geenistä valmistetaan fibroblastikasvutekijäreseptoria (tyyppiä II) (Fibroblast growth factor receptor 2), joka edistää mm. solujen erilaistumista kypsiksi luusoluiksi. Mutaation seurauksesta poikkeava geenituote muuttaa luusolujen erilaistumista alkiokaudella. Usein mutaatio johtuu biologisesta sattumasta ja täysin uudesta nk. de novo-mutaatista, joka on saanut alkunsa sukusolujen kehityksen aikana tai pian hedelmöityksen jälkeen.

Apertin oireyhtymä periytyy autosomissa dominantisti eli vallitsevasti. Toisin sanoen yksi FGFR2-geenin mutaatio on riittävä aikaan saamaan Apertin oireyhtymän.

Lääketieteellisessä kirjallisuudessa kuvatut tapaukset ovat olleet seurausta enimmäkseen de novo-mutaatiosta, eivätkä siten ole olleet vanhemmilta perittyjä. De novo-mutaation toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin luokkaa (1 %).

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Apertin oireyhtymän esiintyvyys on 1:100 000-1:160 000 luokkaa.

Diagnoosi ja hoito

Joissakin tapauksissa diagnoosin jäljille päästään jo raskaudenaikaisessa ultraäänitutkimuksessa. Usein diagnoosi asetetaan kliinisen arvion perusteella pian lapsen syntymän jälkeen.  Kuvantamismenetelmiä, kuten magneettikuvausta tai tietokonekerroskuvausta (CT-kuvaus) käytetään esimerkiksi keskushermoston, luuston ja sydämen rakennepoikkeavuuksien havaitsemiseksi. Geenitutkimustulos vahvistaa tai poissulkee diagnoosin.

Erotusdiagnoosissa on hyvä ottaa huomioon muut oireyhtymät, joihin liittyy FGFR-geenien muutoksia. Näitä ovat esimerkiksi Jackson-Weissin oireyhtymä, Saethre-Chotzenin oireyhtymä, Pfeifferin oireyhtymä, Muenken oireyhtymä, Beare-Stevensonin oireyhtymä ja Crouzonin oireyhtymä.

Apertin oireyhtymään ei ole parantavaa hoitoa, mutta olemassa olevat oireet ja löydökset hoidetaan parhain mahdollisin keinoin. Apertin oireyhtymän hoidon suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat mm. lastenlääkärit, plastiikkakirurgit, ortopedit, kardiologit sekä korvien, nenän, suun, nielun, kurkun ja kaulan alueen erikoislääkärit. Usein kallon epämuodostuma voidaan kirurgisesti korjata vauvan ollessa n. 2-4 kuukauden ikäinen. Jos potilaalla todetaan hydrokefalia ja siitä johtuvaa kallon sisäisen paineen nousu, esimerkiksi päähän asennettava suntti voi helpottaa tilannetta. Myös kasvokirurgia ja mahdollisten muiden epämuodostumien kirurginen korjaaminen ovat mahdollisia. Muut oireet hoidetaan oireiden mukaisesti.

Ennuste

Apertin oireyhtymään voi liittyä hengenvaarallisia keskushermosto- ja hengitystiekomplikaatioita. Eliniänodotteeseen vaikuttavat kunkin henkilön kliininen kuva ja sen perusteella saadun lääketieteellisen hoidon onnistuminen. Usein potilaat voivat hyvin.

Historia

S. W. Wheaton kuvasi kaksi ensimmäistä Apertin oireyhtymäpotilasta vuonna 1894. Ranskalainen pediatri Eugene Charles Apert kuvasi oireyhtymän perusteellisemmin vuonna 1906. Oireyhtymä nimettiin hänen mukaansa.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Kallon ja kasvonluiden kasvuhäiriöitä sairastavien tuki, CRANIO, ry

Facebookista löytyy hakusanalla ”Apert Syndrome” useita englanninkielisiä keskusteluryhmiä niille, joita oireyhtymä koskettaa.

Aiheesta muualla

J. Hukki, P. Saarinen, M. Kangasniemi ja M. Niemelä. Yksinkertaiset kraniosynostoosit. Duodecim 2007:123:967-76

Socialstyrelsen: Aperts syndrom
Children’s craniofacial association (CCA): Apert Syndrome
Seattle Children’s Hospital: Apert Syndrome

Lähteet

Orphanet: Apert syndrome
Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Apert Syndrome
National Organization for Rare Disorders (NORD): Apert Syndrome

Dennis S. Lee, BS ja Kevin C. Chung. Eugene Apert and his contributions to plastic surgery Annals of Plastic surgery (2010):64:362-365.

Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 21.3.2016.