Akrodysostoosi

Akrodysostoosi on erittäin harvinainen, ja se on luokiteltu oirekuvan erilaisuuden ja geneettisen taustasyyn perusteella kahteen eri tyyppiin.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 19.10.2021

ORPHA:950
ICD-10: Q75.4
OMIM: 101800 614613

Avainsanat: Akrodysostoosi hormoniresistenssin kanssa tai ilman, Arkless-Grahamin oireyhtymä, Maroteaux-Malamutin oireyhtymä, Acrodysostosis (ACRDYS)

Lyhyesti

Akrodysostoosi on harvinainen ja synnynnäinen luuston epämuodostumaoireyhtymä, jolle on tyypillistä lyhytkasvuisuus. Kasvoissa on oireyhtymälle tyypilliset piirteet. Luuston lisäksi poikkeavuuksia havaitaan lihaksissa, ihossa, hampaissa ja sukupuolielimissä. Yli puolella (n. 65 %:lla) todetaan merkittävä kuulonmenetys. Oireyhtymässä voi ilmetä puutteellista vastetta tiettyihin elimistön hormoneihin, kuten parathormoniin (PTH) ja tyreotropiiniin (TSH). Jonkinasteisia oppimisvaikeuksia, kehitysvammaisuutta tai käyttäytymishäiriöitä voi myös ilmetä. Akrodysostoosi voidaan luokitella ainakin tyyppeihin I ja II. Tyypissä I on todennäköisemmin puutteita hormonivasteissa kuin tyypissä II. Kehitysvammaisuus ja kasvonpiirteiden poikkeavuudet ovat yleisempiä puolestaan tyypissä II kuin tyypissä I.

Oireet ja löydökset

Sikiön raskaudenaikainen kasvu jää huomattavasti tavanomaisesta ja vastasyntyneet ovat pienikokoisia. Syntymänjälkeinen kasvu voi olla lievästi tai keskivaikeasti viivästynyttä. Akrodystostoosissa pituuskasvussa jäädään jälkeen ikätovereista, ja usein esimerkiksi murrosiän kasvupyrähdys jää puuttumaan kokonaan.

Pituuskasvun lisäksi, lyhytkasvuisuutta on havaittavissa sormien, varpaiden, kämmenten ja jalkapöydän luissa. Varpaat ja sormet voivat olla lyhyet ja paksut ja isovarvas voi olla kooltaan tavanomaista suurempi. Kasvon keskiosan luut, esimerkiksi yläleuassa ja nenässä, voivat olla hypoplastisia eli alikehittyneitä. Pienen nenän sieraimet voivat olla ylöspäin kääntyneet. Alaleuka on usein korostunut. Korvat voivat sijaita normaalia matalammalla kasvoissa ja silmät etäällä toisistaan.

Selkärangassa voi olla ryhtivirheitä, kuten skolioosia eli selkärangan sivuttaista vinoumaa tai kyfoosia eli rintarangan kyttyrää tai näiden yhdistelmää eli kyfoskolioosia. Selkäydinkanava voi olla ahdas (spinaalistenoosi), josta voi seurata selkä- ja/tai jalkakipuja. Neljäsosalla potilaista hampaat saattavat puhjeta tavallista myöhemmin. Hampaattomuus on kuitenkin suhteellisen harvinaista (3 %).

Akrodysostoosiin voi liittyä eritasoisia kehitysviiveitä mm. puheen ja liikkumisen oppimisessa. Mahdollinen heikkokuuloisuus voi vaikeuttaa mm. lapsen puheen kehitystä, ja siksi huonokuuloisuuteen on tärkeä reagoida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Joillakin, muttei kaikilla, voi ilmetä oppimisvaikeuksia, kehitysvammaisuutta ja/tai käytöshäiriöitä. Kehitysvammaisuutta esiintyy pääasiassa akrodysostoosi tyypissä II.

Osalla akrodysostoosiin (etenkin tyyppi 1) voi kuulua hormonaalisia häiriöitä. Liki puolella tapauksista on parathormonin eli lisäkilpirauhashormonin (PTH) ja tyreotropiinin eli kilpirauhasta stimuloivan hormonin (TSH) resistenssiä. Tässä hormoniresistenssillä tarkoitetaan tilannetta, ettei elimistössä synny normaaleja hormonivasteita, vaikka elimistö kykenisikin tuottamaan kyseistä hormonia tarvittavat tai jopa ylisuuret määrät. Myös kalsitoniinin, kasvuhormonia vapauttavan hormonin ja gonadotropiinin vasteet voivat olla poikkeavat. PTH ja TSH säätelevät mm. elimistön yleistä energiatasapainoa. Näihin hormoneihin liittyvät häiriöt voivat johtaa helposti mm. ylipainoon.

Vaikka akrodysostoosin ydinoireisto on hyvin kuvattu, on huomioitava, ettei kaikkia ylläkuvattuja oireita esiinny kaikilla. Yksilöllistä vaihtelua esiintyy aina.

Syy ja perinnöllisyys

Akrodysostoosin johtuu ainakin kahden eri geenin mutaatiosta: kromosomissa 17 sijaitsevan PRKAR1A– (17q24.2) tai kromosomissa 5 sijaitsevan PDE4D-geenin mutaatiosta. PRKAR1A-geenin mutaatiot johtavat proteiinikinaasi-A-entsyymin (PKA) toiminnan menetykseen, josta seuraa etenkin luustomuutoksia. PDE4D-geenin mutaation tarkkaa vaikutusmekanismia ei vielä tunneta, mutta sen arvellaan johtavan samaan lopputulokseen: PKA-entsyymin toiminnan häiriintymiseen. Myös muut akrodysostoosia aiheuttavat geenimuutokset ovat mahdollisia.

Useimmiten akrodysostoosi syntyy biologisesti sattumalta täysin uutena niin kutsutun de novo-mutaation seurauksena. Tällöin lapsi ei ole perinyt akrodysostoosin aiheuttavaa mutaatiota vanhemmiltaan, vaan mutaatio on perheessä ja suvussa uusi. De novo-mutaation toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) luokkaa.

Akrodysostoosi, jonka taustalla on PDE4D-geenin mutaatio, periytyy autosomissa dominantisti eli vallitsevasti. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhemmalla, jolla on akrodysostoosi, on 50 %:n todennäköisyys saada lapsi, jolla on akrodysostoosi. Tämä todennäköisyys on sama jokaisen raskauden kohdalla.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Akrodysostoosi on yhtä yleinen miehillä ja naisilla. Oireyhtymän yleisyydestä ei ole tarkkoja tietoja. Lääketieteellinen kirjallisuus on kuvannut noin 100 potilasta, joilla on akrodysostoosi.

Diagnoosi ja hoito

Oireyhtymän diagnoosi perustuu kliinisiin oireisiin ja perimän tutkimukseen. Käsien, jalkojen ja olkapäiden röntgenkuvissa tiettyjen luiden päät nk. epifyysit eli kasvulevyt poikkeavat normaalista. Biokemiallisiin määrityksiin kuuluvat mm. hormonipitoisuuksien mittaaminen verestä. Akrodysostoosilla on useita yhteneväisyyksiä Albrightin synnynnäisen osteodystrofian (AHO) ja 2q37-mikrodeleetio-oireyhtymän kanssa. Erotusdiagnoosissa on hyvä otta huomioon myös Carneyn kompleksi ja Robinowin oireyhtymä. Diagnoosi varmistuu geenitutkimustuloksen perusteella.

Raskauden aikaiset ultraäänitutkimukset voivat antaa viitteitä oireyhtymästä, mutta tarvitsevat tuekseen tarkempia tutkimuksia sikiön perimästä.

Akrodysostoosiin ei ole olemassa erityistä hoitoa, vaan hoito on kunkin potilaan oireiden mukaista. Hoito tarvitsee mm. lastenlääkärien, ortopedien, endokrinologien, hammaslääkärien, neurologien, silmälääkärien, fysioterapeuttien ja toimintaterapeuttien asiantuntijuutta. Lisäkilpirauhasen ja kilpirauhasen vajaatoimintaa pyritään hoitamaan lääkityksen avulla, kuten myös muut mahdolliset hormonitoiminnan poikkeavuudet. Elämäntapaan ja ruokavalioon on kiinnitettävä huomiota, koska ylipainoa voi kertyä herkästi mm. hormoniresistenssin vuoksi. Kognitiivisia toimintoja tuetaan parhain mahdollisin keinoin. Lapsuudessa ja nuoruudessa on kiinnitettävä huomiota painon, pituuden ja murrosiän kehitykseen, sillä akrodysostoosissa luusto kypsyy tavallista nopeammin. Potilaan päänsärkyyn on reagoitava herkästi: ainakin kahdella akrodysostoosi tyyppi II-potilaalla akuutin päänsäryn syyksi paljastui kallonsisäinen sinustromboosi eli aivojen laskimotukos, joka tarvitsi kiirellistä kirurgista hoitoa.

Ennuste

Eliniänodotteesta ei ole luotettavaa tietoa oireyhtymän harvinaisuuden vuoksi. Yksilöllisten oireiden laatu vaikuttaa oireyhtymän ennusteeseen.

Historia

Ensimmäiset potilastapaukset kuvasivat P. Maroteaux ja G. Malamut vuonna 1968.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): Acrodysostosis
National Organization for Rare Disorders (NORD): Acrodysostosis

Lähteet

Orphanet: Acrodysostosis

Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Acrodysostosis 1 with or without hormone resistance ja
Acrodysostosis 2 with or without hormone resistance

Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla vuonna 2018.