Adams-Oliverin oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 19.10.2021

ORPHA:974
ICD-10: Q87.2
OMIM: 100300, 614219, 614814, 615297, 616028 ja 616589

Avainsanat: Adams-Oliver syndrome (AOS)

Lyhyesti

Adams-Oliverin oireyhtymä (AOS) on erittäin harvinainen vastasyntyneellä ilmenevä oireyhtymä, jonka oireet vaihtelevat huomattavasti henkilöstä toiseen. Oireyhtymä on luokiteltu sen taustalla olevan geneettisen muutoksen perusteella eri ryhmiin; AOS1-AOS6. Adams-Oliverin tunnuspiirteisiin kuuluvat mm. ihon paikallinen puuttuminen (aplasia cutis congenita, ACC) (noin 80 % tapauksista), raajojen epämuodostumat (noin 85 %) ja ihon synnynnäiset verisuonimuutokset (cutis marmorata telangiectatica congenita (CMTC)) (n. 20 %). Lisälöydöksinä voi esiintyä synnynnäisiä sydämen rakennepoikkeavuuksia (n. 20 %), ja joskus harvoin myös neurologisia löydöksiä.

Oireet ja löydökset

Vastasyntyneen kehossa, useimmiten pään alueella, iho puuttuu alueellisesti kokonaan. Pienet haavat paranevat itsestään muutamassa kuukaudessa, ja joskus iho on jo syntymän aikaan arpeutunut. Yli 5 cm:n ihohaavat on usein hoidettava kirurgisesti. Laajoihin ihohaavoihin voi liittyä ihon alapuolisen luukudoksen vaurioita. Ihonalaiset verisuonet voivat olla näkyvissä ja ne voivat vuotaa helposti. Jos vauriot käsittävät kallon luita (esim. kallon luiden paikallinen puuttuminen), tila voi aiheuttaa useita erilaisia hengenvaarallisia komplikaatioita, kuten infektioita, verenvuotoja tai aivo-selkäydinnesteen vuotoja. Harvoin iho puuttuu synnynnäisesti muualta kehosta, kuten mahasta tai raajoista.

Raajojen epämuodostumien vaikeusaste vaihtelee huomattavasti. Joillakin esiintyy sormien ja varpaiden vajaakehitystä, kuten tavallista lyhyemmät sormet ja/tai varpaat, tai yhdyssormisuutta ja/tai -varpaisuutta. Joiltakin henkilöiltä voi puuttua raaja ja/tai osia niistä. Useimmiten alaraajat ovat vaikeammin epämuodostuneet kuin yläraajat.

Cutis marmorata telangiectatica congenita (CMTC) aiheuttaa ihon synnynnäisen laikukkuuden ihon verisuonten laajentuessa. CMTC käsittää ihon verkkomaisen tai marmorimaisen ulkonäön (cutis marmorata), telangiektaseja eli verisuoniluomia, jotka ovat seurausta verisuonten laajenemisesta, ja flebektasioita eli laskimonlaajentumia. Ihoalueisiin voi liittyä ihon surkastumista tai haavaumia. Ihon laikukkuus korostuu etenkin voimakkaiden tunteiden yhteydessä. Ihon tyypillinen ulkonäkö paranee jonkin verran lapsen vanhetessa, etenkin kahden ensimmäisen elinvuoden aikana.

Vastasyntyneellä ilmeneviä sydämen epämuodostumia todetaan noin 20 % tapauksista. Niitä voivat olla mm. Fallotin tetralogia ja keuhkovaltimon ahtauma. Fallotin tetralogia koostuu neljästä eri sydämen rakennepoikkeamasta: ahtaasta keuhkovaltimon tyvestä, kammioiden väliseinässä olevasta aukosta, aortan poikkeavasta sijainnista nk. ”ratsastava aortta” ja tavallista paksuseinäisemmästä aortasta.

Adams-Oliverin oireyhtymässä voi esiintyä myös hepatoportaalista skleroosia (hepatoportal sclerosis), jossa maksan porttilaskimojärjestelmässä todetaan kovettumia, kohonnut verenpaine ja maksan suurentuminen. Porttilaskimon kohonnut verenpaine voi aiheuttaa ruokatorven laskimoihin kohjuja eli laskimoiden laajentumia, jotka voivat puhjeta ja vuotaa hengenvaarallisen runsaasti verta.

Adams-Oliverin oireyhtymässä esiintyy 20 %:ssa tapauksista keskushermoston poikkeavuuksia, kuten hydrokefalus, osittainen aivokurkiaisen puuttuminen, viitteitä hermosolujen poikkeavasta vaeltamisesta, aivoverisuonten epämuodostumia ja kallonsisäisiä kalkkeutumia. Joissakin harvinaisissa tapauksissa keskushermostomuutokset johtavat epilepsiaan ja/tai kehitysvammaisuuteen. Keskushermoston poikkeavuuksia todetaan etenkin autosomissa resessiivisesti periytyvissä Adams-Oliverin oireyhtymän tyypeissä 2 ja 4 (ks. taulukko alla).

Oireyhtymään voi liittyä myös synnynnäistä kaihia, karsastusta ja pienisilmäisyyttä.

Syy ja perinnöllisys

Oireyhtymän syy on osittain epäselvä. Useat eri geenien mutaatiot johtavat Adams-Oliverin oireyhtymään. Oireyhtymä luokitellaan geneettisen muutoksen perusteella seuraavasti;

DOCK6– ja EOGT-geenien muutokset periytyvät autosomissa resessiivisesti eli peittyvästi, kun taas muut edellä mainitut oireyhtymän aiheuttavat mutaatiot periytyvät autosomissa dominoivasti eli vallitsevasti. Geneettistä taustasyytä ei aina pystytä toteamaan (40-50 % tapauksista).

Oireyhtymä voi syntyä perheeseen myös biologisesti sattumalta, ilman aikaisempaa sukuhistoriaa, uuden de novo-mutaation seurauksesta. De novo-mutaatiot voivat sattumalta syntyä hedelmöitykseen osallistuneeseen sukusoluun tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin luokkaa (1 %).

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Adams-Oliverin oireyhtymän esiintymistiheydeksi on arvioitu 1: 225 000. Lääketieteellinen kirjallisuus tuntee ainakin 125 oireyhtymätapausta. Autosomaalisen periytymistapansa vuoksi oireyhtymää esiintyy yhtäläisesti sekä miehillä että naisilla.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosi perustuu kliiniseen ja geneettiseen tutkimukseen. Kliinisessä tutkimuksen päälöydöt ovat ihon synnynnäinen puute (aplasia cutis congenita; 80 %), raajojen epämuodostumat (85 %) ja ihon synnynnäiset verisuonimuutokset (cutis marmorata telangiectatica congenita; 20 %). Mahdolliset lisälöydökset voivat olla sydämessä ja harvemmin munuaisissa ja keskushermostossa.

Moniammatillinen hoito on välttämätöntä. Laajat ihovauriot tarvitsevat tehohoitoa, plastiikkakirurgiaa ja mahdollisesti myös neurokirurgista hoitoa. Toimintaterapiaa voidaan käyttää raajojen toiminnallisuuden edistämiseksi. Lääketieteellisen seurannan piiriin lukeutuvat mm. sydän- ja verenkiertoelimistön sekä silmien toiminta ja terveys.

Ennuste

Adams-Oliverin oireyhtymän oirekirjo vaikeusasteineen vaihtelee huomattavasti yksilöstä toiseen, jopa perheenjäsenten välillä. Joillakin oireyhtymä voi esiintyä alhaisen geneettisen penetranssin eli vaihtelevan perimän ilmenemistodennäköisyyden vuoksi vain hyvin lievinä iho- tai raajapoikkeavuuksina. Toisilla oireyhtymä voi käsittää vakavia kallon ja/tai sydämen epämuodostumia, jotka voivat johtaa kuolemaan. Lääketieteellinen kirjallisuus kuvaa viisi lasta, jotka ovat menehtyneet vaikeahoitoiseen kohonneeseen keuhkoverenpaineeseen ensimmäisen kolmen elinvuoden aikana.

Historia

Forrest. H. Adams ja C. P. Oliver kuvasivat oireyhtymän ensimmäisen kerran vuonna 1945.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Aiheesta muualla

MedlinePlus: Adams-Oliver syndrome
National Orgabbization for Rare Disorders (NORD): Adams-Oliver Syndrome

Facebookista löytyy hakusanalla ”Adams Oliver Syndrome” oma englanninkielinen keskusteluryhmä niille, joita oireyhtymä koskettaa. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Lähteet

Orphanet: Adams-Oliver syndrome

Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Adams-Oliver syndrome 1, Adams-Oliver syndrome 2, Adams-Oliver syndrome 3, Adams-Oliver syndrome 4, Adams-Oliver syndrome 5, ja Adams-Oliver syndrome 6.

GeneReviews: Adams-Oliver Syndrome

Bissonnette, Bruno. Syndromes: Rapid Recognition and Perioperative Implications, 2nd edition. McGraw-Hill Education (2019).

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 30.3.2016.