6q11-q15-deleetiot

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 21.12.2022

Avainsanat: proximal deletion from 6q11 to 6q15

Lyhyesti

Kromosomin 6q11-q15-deleetiot eli häviämät voivat lisätä riskiä synnynnäisille rakennepoikkeavuuksille, kehitysviiveelle ja oppimisvaikeuksille. Tässä kuvauksessa on esitetty joitakin yleisiä oireita, joita on havaittu kromosomin 6 alueen q11-q15-deleetioissa. Oirekuva vaihtelee deleetion sijainnin, koon sekä yksilöllisen perimän kokoonpanon mukaan. Kaikkia oireita ei siis välttämättä ilmene kaikilla, eikä tässä diagnoosikuvauksesta välttämättä ole kaikkia kromosomi 6q11-q15 deleetioon liittyviä löydöksiä. Kromosomin 6q11-q15-deleetiot ovat harvinaisia.

Oireet ja löydökset

Epäillys lapsen harvinaissairaudesta voi herätä vastasyntyneen rakenteellisten piirteiden perusteella tai vasta myöhemmin ilmenevästä kehitysviiveestä.

Hypotonia eli tavanomaista heikompi lihasjäntevyys on tavanomaista. Hypotonia voi haitata mm. syömistä ja hidastaa liikkumaan oppimista. Hypotonisuus voi väistyä vauvan vanhetessa. Useimmat hypotoniset lapset hyötyvät fysioterapiasta.

Syömisvaikeudet liittyvät imemis- ja/tai nielemisvaikeuksiin. Osalla syömisvaikeudet ovat ohimeneviä, mutta joidenkin lasten ravitsemuksen turvaamiseen tarvitaan nenämahaletkun tai PEG-letkun asennusta. PEG-lyhenne tulee sanoista perkutaaninen endoskooppinen gastrostomia, ja se tarkoittaa tähystyksen avulla tehtyä mahalaukkuavannetta. PEG-letku voi olla väliaikainen tai pysyvä ratkaisu ravitsemuksen turvaamiseksi. Refluksi voi lisää keuhkokuumeriskiä, jos ruokasulaa päätyy hengitysteihin. Pystyasennossa ruokaileminen voi pienentää ruokasulan aspiraatio- eli henkeen vetämisen riskiä.

Hengitysvaikeuksia ilmenee pienellä osalla lapsista. Jotkut lapset tarvitsevat trakeostooman eli henkitorviavanteen hengittämisen helpottamiseksi.

Ristiluun päällä oleva kuoppa tai aukko (sacral dimple/hole) ja/tai napatyrä ovat tyypillisiä tähän kromosomimuutokseen liittyviä rakennemuutoksia. Ristiluun alueen kuopan tai aukon koko vaihtelee. Kuoppa tai syvennys voi helposti kerätä ulostetta ristiluun alueelle, jolloin lapsen puhtaudesta on pidettävä erityisen hyvää huolta. Joskus ristiluun aukko voi yhdistyä selkärankaan tai paksusuoleen. Ristiluun seudun mahdollisen rakennepoikkeavuuden kirurginen korjaaminen arvioidaan tapauskohtaisesti. Napatyrässä navan kohdalla on ihon peittämä pullistuma, joka voi käsittää pienen osan vatsan limakalvoa tai vatsaontelon elimiä. Napatyrä on seurausta napanuoran tyveä ympäröivien lihasten epätäydellisestä sulkeutumisesta. Napatyrä voi korjaantua itsekseen, usein 3-4 ikävuoteen mennessä. Napatyrä voidaan myös sulkea kirurgisesti, jos se on isokokoinen tai ei sulkeudu itsestään.

Lannerangan alueen muut mahdolliset rakennepoikkeavuudet voivat olla mm. liekaantunut selkäydin (tethered cord), jossa selkäydinkartion (conus medullaris, selkäytimen alakärki) sijaitsee poikkeavan matalalla, L2-nikamavarren (tai L1-L2-nikamavälin) alapuolella. Lapsen kasvaessa liekaantunut selkäydin voi haitata jalan, virtsarakon ja paksusuolen lihasten ja hermojen toimintaa. Jos liekaantuneesta selkäytimestä on haittaa lapselle, se voidaan korjata kirurgisesti.

Skolioosi eli selkärangan sivuttainen vinouma on mahdollinen. Lisäksi erityisesti kromosomin 6q13/14 ja 6q15/16-deleetiossa voi ilmetä eriasteisia nivustyriä.

Kasvojen alueen erityispiirteet ovat yleisiä erilaisissa kromosomimuutoksissa. Osa kasvojen piirteistä ovat niin vähäisiä, että vain alan ammattilaiset osaavat kiinnittää niihin huomion. Kromosomin 6q11-q15-deleetioihin voi liittyä mm. epäsymmetriset kasvonpiirteet, lyhyt kaula, tavallista lyhyempi nenä, nenänselkä ja nenä-huulivako sekä korostunut nenänpää. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa mainitaan myös ohut ylähuuli ja matalalla sijaitsevat korvat. Lisäksi korvien muoto voi vaihdella tai korvat voivat olla tavanomaista kookkaammat. Joillakin silmäkulmaa peittää synnynnäinen ihopoimu, niin kutsuttu epikantus-poimu, ja silmät voivat sijaita kaukana toisistaan. Suulakihalkio, kitakielekkeen eli pikkukielen halkio (bifid uvula) ja/tai pieni leuka ovat mahdolliset. Osa näistä rakennepoikkeavuuksista voivat vaikeuttaa syömistä tai puheen oppimista tai puhumista. Lasten päänympäryksen kehitys saattaa noudattaa normaalijakaumaa tai olla tavanomaista pienempi (mikrokefalia) tai suurempi (makrokefalia).

Käsien ja jalkojen rakennepoikkeavuuksia voi ilmetä. Niihin voivat lukeutua mm. lyhyet ja tavanomaista taipuisammat sormet. Lisäksi pikkurilli voi olla käyrä ja peukalo sijaita tavanomaista alempana. Mahdolliset jalan virheasennot ovat usein korjattavissa erilaisin tuin ja fysioterapialla tai kirurgisesti.

Aivojen rakennepoikkeavuuksia voi ilmetä aivokammioissa ja aivopuoliskoja yhdistävässä rakenteessa nimeltään aivokurkiainen. Aivojen rakennepoikkeavuuksien merkitys lapselle ja hänen toimintakyvylleen voi olla vaikeasti määriteltävissä.

Epilepsiaa on todettu etenkin niillä, joilla deleetio käsittää kromosomialueen 6q15.

Sisäelinten rakennemuutoksia voi olla sydämessä ja virtsaelimissä. Sydämen rakennepoikkeavuudet ovat tavanomaisia erilaisissa kromosomimuutoksissa. Kromosomin 6q11-q15-deleetiossa lievät sydämen rakennepoikkeavuudet voivat korjaantua itsekseen, ja joskus sydämen rakennepoikkeavuudet tarvitsevat kirurgista hoitoa. Munuaisten rakennepoikkeavuudet, kuten munuaisen virhesijainti tai munuaisen puuttuminen ovat mahdollisia. Jos lapsella on toistuvia virtsatietulehduksia, virtsatie-elimistön tarkat rakennetutkimukset ovat usein tarpeellisia.

Sukupuolielinten rakennepoikkeavuuksista pojilla tyypillisimmät ovat laskeutumattomat kivekset, pienikokoinen penis ja/tai hypospadia eli virtsaputken alahalkio, jossa virtsa-aukko sijaitsee peniksen alapuolella. Hypospadia on yleisin poikien ulkoisten sukupuolielinten synnynnäinen rakennepoikkeavuus.

Näkö- ja kuuloaistissa saattaa olla poikkeavuutta. Näkökykyä voi haitata karsastus, joka voi koskettaa vain toista silmää tai molempia. Myös nystagmus eli silmävärve voi haitata näkemistä. Myös muut näköpulmat ovat mahdollisia. Kuuloaistin herkkyys vaihtelee. Jotkut voivat kärsiä ääniherkkyydestä.

Toistuvat infektiot, kuten välikorvatulehdukset, ovat mahdollisia.

Lasten pituuden ja painon kehitys vaihtelee. Ne, joiden pituuskasvu on hidasta voivat hyötyä kasvuhormonihoidosta.

Kehitysviiveen aste vaihtelee huomattavasti. Usein vauva kääntyy 7-18 kuukauden iässä ja ensiaskeleet otetaan 18 kuukauden ja kuuden vuoden ikäisenä. Kävelemään opitaan keskimäärin 1-9 ikävuoden tienoilla, mutta jotkut oppivat kävelemään itsenäisesti 21-vuotiaina. Hienomotoriikan kehitys noudattaa karkeamotoriikan piirteitä. Niille lapsille, joilla on yliliikkuvat nivelet ja alhainen lihasjänteys, voi esimerkiksi kynän pitäminen kädessä olla haastavaa. Toimintaterapia voi edistää silmä-käsikoordinaation kehittymistä.

Puheviiveiden aste vaihtelee huomattavasti ja voi heijastaa myös kognitiivisia eli tiedonkäsittelyyn liittyviä taitoja. Jotkut pystyvät puhumaan muutaman sanan lauseita kaksivuotiaana, toiset käyttävät itsensä ilmaisuun eleitä ja äänteitä. Usein lapset ymmärtävät enemmän kuin pystyvät itseään sanallisesti ilmaisemaan. Osa ei puhu lainkaan, mutta usein he voivat oppia käyttämään kuvia kommunikoimisensa tukena. Vaikka puhetta ei tule, voivat lapset osata mm. hyräillä tai laulaa.

Oppimisvaikeudet vaihtelevat lievästä keskivaikeaan, mutta joillakin oppimiskyky voi olla heikkoa. Keskittymiskyvyn ylläpitäminen voi olla vaikeaa. Toisaalta on lapsia, jotka ovat osaavat lukea ja tunnistavat eri numeroita.

Lasten käyttäytymistä on luonnehdittu ystävälliseksi ja sosiaaliseksi. Lapset voivat kokea turhautumista ja tunteiden hallinnan vaikeutta, jos heitä ei ymmärretä tai heillä on epämiellyttävä olo. Kromosomin 6q14.1-q15-deleetioihin on liittynyt myös autistista käyttäytymistä, jolle on tyypillistä esimerkiksi puutteet sosiaalisissa taidoissa.

Syy ja perinnöllisyys

Kromosomi 6q11-q15-deleetion taustalla on yleensä lapsen perimään sattumalta syntynyt uusi mutaatio, niin kutsuttu de novo-mutaatio. Vanhempien perimäntutkimuksista ei tällöin löydetä kromosomimuutosta. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä, tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne ole kenenkään syytä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) luokkaa.

Jos jommallakummalla vanhemmalla todetaan kromosomi 6q-alueen poikkeava uudelleenjärjestäytyminen, on mahdollista, että perheeseen syntyy lapsi, jolla on oireita aiheuttava kromosomimuutos. Kromosomitranslokaatioista voit halutessasi lukea Harvinaiskeskus Norion sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: kromosomitason mutaatiot.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on muutamia mainintoja henkilöistä, joilla on 6q11-q15-deleetio.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosin asettaminen perustuu oirekuvaan ja perimäntutkimuksiin.

Kromosomin 6q11-q15-deleetioita ei voida parantaa, mutta siitä johtuvia oireita voidaan hoitaa. Hoito on oireidenmukaista ja voi käsittää mm. fysio-, toiminta- ja puheterapian. Fyysisten rakennemuutosten mahdollinen kirurginen korjaaminen arvioidaan yksilöllisesti.

Ennuste

Lapsen oirekuva vaikuttaa hänen ennusteeseensa, mutta yleisesti lapset voivat hyvin.

Historia

Varhaisimmat julkaisut 6q11-q15-deleetiosta ovat vuodelta 1988 (Slater, Robb, Forsyth et al.).

Kokemustietoa

Kokemustietoa kromosomin 6q14.3-6q15 deleetiosta: Sydänlapsella olikin kromosomimuutos

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookista löytyy hakusanalla ”chromosome 6q deletion” englanninkielisiä keskusteluryhmiä läheisille, joita oireyhtymä koskettaa. Vastaavasta Facebookista löytyy suomenkielinen Kromosomi 6-niminen keskusteluryhmä, joita kromosomi 6-alueen muutokset koskettavat. Jäseniksi ryhmiin pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Lähteet

Unique: 6q deletions: 6q11 to 6q16

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 20.12.2022