5q14.3-mikrodeleetio-oireyhtymä

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 19.5.2023

ORPHA: 228384
ICD-10:
OMIM: 613443

Avainsanat: chromosome 5q14.3 deletion syndrome, MEF2C haploinsufficiency syndrome,
”mental retardation, autosomal dominant 20” (MRD20).

Lyhyesti

Kromosomin 5q14.3-mikrodeleetio-oireyhtymässä kromosomista numero 5 puuttuu vaihtelevan kokoinen pala perimää. Oireiden ajatellaan pääasiassa johtuvan alueella sijaitsevan MEF2C-geenin deleetiosta eli häviämästä. Oirekuva vaihtelee yksilöllisesti, ja siihen kuuluu usein mm. hypotonian eli tavanomaista heikompi lihasjänteys, psykomotorinen kehitysviive, epilepsia, stereotyyppiset eli pakonomaiset liikkeet, tietyt kasvonpiirteet ja aivokuvantamisessa havaittavat aivojen rakennepoikkeavuudet. Usein vaikea-asteinen kehitysvamma ja autisminkaltaiset piirteet kuuluvat oirekuvaan. Oirekuva vaihtelee yksilöllisesti, eikä kaikkia tässä kuvattuja oireita ole kaikilla, joilla on 5q14.3-mikrodeleetio-oireyhtymä. Vastaavasti oireisiin voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita ei tässä kuvauksessa ole mainittu.

Oireet ja löydökset

Vastasyntyneen lapsen syntymäpaino ja päänympärys noudattavat usein normaalijakaumaa. Joka viidennellä (20 %) voi ilmetä lapsen kasvaessa kuitenkin mikrokefalia eli tavanomaista pienempi päänympärys. Muita ulkonäöllisiä piirteitä voivat olla korkea ja leveä otsa, pieni leuka, lyhyt nenä, suuri ja avoin suu, silmän ulkoreunojen suuntautuminen alaspäin ja korostuneet kulmakarvat. Suun jääminen avoimeksi voi johtua hypotoniasta eli alentuneesta lihasjänteydestä. Lisäksi erilaiset silmien taittovirheet, kuten esimerkiksi kauko- ja likitaittoisuus sekä karsastus, ovat yleisiä.

Puolella (50 %), joilla on 5q14.3-mikrodeleetio-oireyhtymä, on ihossaan hemangioomia eli hyvänlaatuisia ja vaarattomia verisuoniluomia.

Lähes kaikilla lapsilla on kehitysviive. Vauvat eivät välttämättä yritä hakeutua silmäkontaktiin. Viivettä ilmenee myös yrityksissä seurata katseellaan liikkuvaa kohdetta ja tarttua esineisiin sekä hymyilemisessä ja jokeltelussa. Lapset oppivat ikäisiään myöhemmin myös mm. kannattelemaan päätään, istumaan ja ryömimään. Ensiaskeleet otetaan noin 14 kuukauden ja 11-ikävuoden välisenä aikana. Kaikki eivät kuitenkaan opi kävelemään ja osa tarvitsee kävelytuen. Vaikka lapsi kehittyy tavanomaista hitaammin, hänen taitonsa karttuvat ajan ja harjoittelun myötä.

Vaikeus puhua koskettaa lähes yhdeksää kymmenestä (90 %), eivätkä kaikki opi puhumaan. Tällöin vuorovaikutuksessa korostuvat eleet ja äänteet. Kehitysvamman aste vaihtelee yksilöllisesti. Useimmilla kehitysvamma on vaikea.

Epilepsia on yleinen (80 %). Ensimmäinen epilepsiakohtaus voi ilmetä vastasyntyneellä muutaman tunnin kuluttua syntymästä tai vasta myöhemmin alle kouluikäisenä. Epilepsian tyyppi voi vaihdella lapsen kasvun ja kehityksen myötä. Epilepsia saadaan usein hyvään kohtaustasapainoon epilepsialääkityksen avulla. Osalla epilepsia väistyy ajan myötä, ja epilepsialääkityksestä voidaan tällöin lääkärin päätöksellä luopua.

Autistisia piirteitä todetaan noin puolella (50 %). Ne johtuvat aivojen poikkeavasta kehityksestä ja toiminnasta. Autisminkirjon piirteet tulevat ilmi ajattelussa, mielenkiinnon kohteissa, tunteiden ilmaisussa, kielen kehityksessä sekä vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.

Yli seitsemällä kymmenestä (70 %) on stereotyyppistä eli pakonomaista ja toistuvaa liikehdintää, kuten käsien taputtelua, heiluttamista tai pään keinuttamista. Myös hammasten narskuttelu on mahdollista. Pakonomaiset liikkeet voivat ilmaantua ensimmäisen kerran reilun vuoden ikäisellä lapsella tai vasta kouluiässä, ja ne voivat muuttaa muotoaan lapsen vanhetessa.

Aivokuvantamisessa voidaan havaita muutoksia mm. aivokurkiaisessa ja aivojen valkeassa aineessa. Löydöksinä voi olla myös vajaakehittynyt aivokuori ja laajentuneet aivokammiot. Osalla ei ole lainkaan aivojen rakennepoikkeavuuksia.

Kromosomin 5q14.3-mikrodeleetioon voi liittyä on uniongelmia. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on mainintoja myös toistuvista hengitystieinfektioista.

Syy ja perinnöllisyys

Kromosomin 5q14.3-mikrodeleetio johtuu kromosomin nro 5, pitkän käsivarren (q) alueella 14.3 tapahtuneesta mikrodeleetiosta eli pienestä häviämästä. Tämän häviämän koko voi vaihdella ja se voi sisältää ainoastaan MEF2C (Myocyte Enhancer Factor 2 C) -geenin tai muita geenejä, jotka vastaavat MEF2C-geenin käytöstä. MEF2C-geeni osallistuu monien elinten kehittymiseen ja ylläpitoon. Esimerkiksi aivoissa MEF2C-geeni osallistuu hermosolujen kehittymiseen, mutta geeni ohjaa myös kasvojen, luustolihasten, verisuonten, sydämen ja immuunipuolustuksen kehittymistä.

Kromosomin 5q14.3-mikrodeleetio-oireyhtymä periytyy autosomissa dominantisti eli vallitsevasti. Tämä tarkoittaa sitä, että isältä tai äidiltä perityssä kromosomialueessa oleva mutaatio riittää oireyhtymän kehittymiseksi lapselle. Vanhemmalla, jolla on tämä perimänmuutos, on 50 %:n todennäköisyys saada jälkeläinen, jolla on 5q14.3-mikrodeleetio perimässään. Lapsen oirekuva voi kuitenkin poiketa siitä, mitä vanhemmalla itsellään on.

Lääketieteellisen kirjallisuuden mukaan 5q14.3-mikrodeleetio on useimmiten seurausta uudesta, niin sanotusta de novo-muutaatiosta. Tällöin vanhempien perimäntutkimuksista ei löydetä 5q14.3-mikrodeleetiota. De novo-mutaatio syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä, tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-mutaatioiden syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne johdu mistäkään asiasta, jonka vanhempi on tehnyt tai jättänyt tekemättä. De novo-mutaatioiden toistumistodennäköisyys perheessä on noin prosentin (1 %) eli yhden sadasosan luokkaa.

On mahdollista, joskin erittäin harvinaista, että oireyhtymä olisi seurausta sukusolumosaikismista. Silloin osassa vanhemman sukusoluja on 5q14.3-mikrodeleetio ja osassa ei. Nykyiset verikokeeseen perustuvat perimäntutkimukset eivät voi poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismi nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on 5q14.3-mikrodeleetio-oireyhtymä. Lisää sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea lisää Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaikismi.

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavaa mahdollista raskautta. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Maailmalla tunnetaan alle 100 henkilöä, joilla on 5q14.3-mikrodeleetio-oireyhtymä. Oireyhtymän yleisyydeksi on arvioitu alle yksi henkilö miljoonaa vastasyntynyttä kohden (<1 : 1 000 0000). MEF2C-geenin mutaatioiden, johon on laskettu myös muut mutaatiotyypit kuin deleetiot, arvioidaan käsittävän noin prosentin (1 %) eli yhden sadasosan kehitysvamman taustasyistä.

Diagnoosi ja hoito

Kromosomin 5q14.3-mikrodeleetion diagnoosi perustuu oirekuvaan ja perimäntutkimuksissa todettuun 5q14.3-mikrodeleetioon.

Kromosomin 5q14.3-mikrodeleetiota ei voida parantaa, mutta sen yksittäisiä oireita voidaan hoitaa. Lapsen kokonaisvaltaista kehitystä tukevat mm. toiminta-, puhe- ja fysioterapia sekä erilaiset oppimista tukevat järjestelyt. Perheen psykososiaalinen tuki on tärkeää.

Ennuste

Kromosomin 5q14.3-mikrodeleetion eliniänodotteesta ei ole mainintoja lääketieteellisessä kirjallisuudessa. Oireyhtymän oireet eivät ole eteneviä.

Historia

Kromosomin 5q14.3-mikrodeleetio-oireyhtymä kuvattiin ensimmäisen kerran vuonna 2009.

Kokemustietoa

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookissa on sivusto Ainutlaatuiset Info, joka välittää tietoa harvinaisista kromosomipoikkeavuuksista. Facebookissa Ainutlaatuisilla on myös perheille tarkoitettu oma suljettu ja salainen keskusteluryhmä. Halutessasi voit liittyä keskusteluryhmään lähettämällä viestin Info-sivun ylläpitoon.

Facebookista löytyy hakusanalla ”5q14.3 deletion” oma englanninkielinen keskusteluryhmä läheisille, joita oireyhtymä koskettaa: Chromosome 5q Band 14.3 Deletion. Jäseneksi ryhmään pääsee pyytämällä ryhmän jäsenyyttä.

Aiheesta muualla

Rarechromo.org: 5q14.3-deletions

Rarechromo.org: MEF2C haploinsufficiency syndrome

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): 5q14.3 microdeletion syndrome

National Organization for Rare Disorders (NORD): 5q14.3 microdeletion syndrome

AssociacionMEF2C

ERN-ITHACA (European Reference Network for Rare Malformation Syndromes, Intellectual and Other Neurodevelopmental Disorders)-osaamisverkosto

Lähteet

Orphanet: 5q14.3 microdeletion syndrome

Online Mendelian Inheritance in Man (OMIM): Chromosome 5q14.3 deletion syndrome; distal

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 19.5.2023