1q44-mikrodeleetio-oireyhtymä

1q44-mikrodeleetio-oireyhtymä on harvinainen kromosomimuutos, joka on syntynyt useimmiten uuden kromosomimuutoksen seurauksesta. Oirekuva vaihtelee huomattavasti, mutta siihen sisältyy mm. kehitysviive ja kehitysvammaisuus.

Lääketieteen toimittaja Johanna Rintahaka, Harvinaiskeskus Norio 12.12.2024

ORPHA: 238769
ICD-10: Q93.5
ICD-11: LD44.10

Avainsanat: Del(1)(q44), monosomia 1q44

Lyhyesti

Kromosomin 1q44-mikrodeleetio-oireyhtymä on hiljattain kuvattu kromosomimuutos. Siinä kromosomin 1 pitkän käsivarren (q) kärjessä, alueella 44, on tapahtunut deleetio eli häviämä. Tämä häviämä on syntynyt useimmiten joko hedelmöitykseen osallistuneessa sukusolussa tai pian hedelmöityksen jälkeen. Kromosomin 1q44-mikrodeleetiossa oireet ovat hyvin yksilöllisiä, mutta usein niihin liittyy hypotonia eli alentunut lihasjänteys, kehitysviive, varhaisessa vaiheessa ilmenevä epilepsia sekä kehitysvammaisuus. Koska oirekuva on hyvin heterogeeninen, ja tietoa on vielä vähän saatavilla, kaikkia tässä kuvattuja oireita ei välttämättä löydy kaikilla henkilöillä. Vastaavasti oireyhtymään voi liittyä myös joitakin muita piirteitä, joita ei tässä kuvauksessa ole mainittu. Kromosomin 1 q-käsivarressa voi olla myös muun tyyppisiä deleetioita, jotka voivat käsittää esimerkiksi alueet 1q41, 1q42.11, 1q42.13, 1q42.2, 1q42.3 ja 1q43. Tämä diagnoosikuvaus tarkastelee 1q44-mikrodeleetiota.

Oireet ja löydökset

Raskaudenaikainen sikiön kasvu voi olla tavanomaista heikompaa. Usein lapsi on pienikokoinen syntyessään ja hänellä voi olla vaikeutta kasvaa ikäisiään vastaavassa tahdissa.

Lähes kaikilla (80–90  %), joilla on 1q44-deleetio, ilmenee hypotoniaa. Se voi hankaloittaa mm. vauvan imemistä ja nielemistä ja voi johtaa myös refluksiin eli ruokasulan takaisin nousuun ruokatorveen tai suuhun sekä ummetukseen. Lisäksi hypotonia voi hankaloittaa liikkumisen perustaitojen, kuten ryömiminen, kyljelleen kääntyminen ja istuminen, oppimista. Hypotonia voi vaikeuttaa myös hienomotoriikkaa vaativien tehtävien suorittamista, kuten tarttumista esineisiin ja myöhemmin kynän käyttöä. Hypotonia helpottaa usein lapsen kasvun myötä.

Kasvonpiirteille tyypillistä ovat mm. kaukana toisistaan sijaitsevat silmät, lyhyt ja leveä nenä, matalalla sijaitsevat korvat ja ohut ylähuuli. Joillakin voi ilmetä mikrokefalia eli tavanomaista pienempi pään ympärys. Lapsella voi olla myös tavanomaista enemmän sormia ja/tai varpaita.

Kromosomin 1q44-deleetiossa motorisessa kehityksessä on viive.  Lapset oppivat siis istumaan, ryömimään, konttaaman, seisomaan ja kävelemään, tavanomaista myöhemmin. He, jotka oppivat kävelemään, saattavat kävellä hitaasti ja tarvita pyörätuolia pidempien matkojen taittamiseen.

Lapsella on usein merkittävä puheen kehitysviive. Muutamat lapset oppivat käyttämään yksinkertaisia sanoja tai muutamien sanojen mittaisia lauseita, mutta osa ei opi puhumaan lainkaan. Monet kommunikoivat elein ja ääntein. Osa oppii käyttämään kuvia vaihtoehtoisena kommunikaatiokeinona. Useimmilla puheen  ymmärtäminen on helpompaa kuin puhuminen.

Oppimisvaikeuden ovat yleisiä ja niiden vaikeusaste vaihtelee yksilöllisesti. Osalla todetaan kehitysvamma. Kehitysvamman taso on harvoin syvää.

Kromosomin 1q44-deleetiosn oirekuvassa useimmilla on epilepsia. Ensimmäiset epilepsiakohtaukset ilmenevät monilla ensimmäisen kolmen ikävuoden aikana.

Aivojen rakennepoikkeavuuksista yleisin löydös liittyy aivokurkiaiseen. Se voi olla vajaa kehittynyt. Aivokurkiainen on hermosyykimppu, joka yhdistää vasemman ja oikean puoliskon toisiinsa. Kromosomin 1q44-deleetiossa osalla voi olla rakennepoikkeavuus myös sydämessä.

Silmä- ja kuuloaistin pulmat ovat mahdollisia. Etenkin silmien karsastuksesta on mainintoja lääketieteellisessä kirjallisuudessa.

Syy ja perinnöllisyys

Kromosomi numero yksi on suurin ihmisen kromosomeista ja se käsittää noin kahdeksan prosenttia koko perimästä, DNA:sta. kromosomin 1q44-mikrodeleetiossa toisessa vastin kromosomissa on kyseinen häviämä ja toisessa kromosomissa tätä muutosta ei ole. Kromosomin 1q44-mikrodeleetiossa kromosomin 1q-varren kärkiosa puuttuu. Tällä alueella on joitakin geenejä, joiden puutos todennäköisesti johtaa oireyhtymässä ilmeneviin oppimisen, puheen ja liikuntakyvyn haasteisiin. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on mainintoja useista kandidaattigeeneistä.

Lähes kaikki tunnetut 1q44-mikrodeleetio-oireyhtymät ovat syntyneet sattumalta, uuden niin kutsutun de novo-muutoksen seurauksena. Tällöin vanhempien perimäntutkimuksista ei löydy 1q43-q44-deleetiota, vaan se on ainutlaatuinen lapsen perimässä. De novo-muutos syntyy hedelmöitykseen osallistuvan sukusolun, munasolun tai siittiön, kypsyessä tai pian hedelmöityksen jälkeen. De novo-muutosten syntyyn ei voi vaikuttaa, eivätkä ne johdu mistään asiasta, jonka vanhemmat ovat tehneet tai jättäneet tekemättä. De novo-muutosten toistumistodennäköisyys perheessä on häviävän pieni. De novo-muutos voi kuitenkin aikanaan periytyä seuraavaan sukupolveen, jos uusi (de novo) muutos on sukusoluissa ja biologinen lisääntyminen onnistuu.

Verikokeella tehdyn perimäntutkimuksen perusteella, ei voida kuitenkaan poissulkea tai vahvistaa sukusolumosaikismin mahdollisuutta. Sukusolumosaikismissa osassa vanhemman sukusoluja on 1q44-mikrodeleetio ja osassa ei. Tämä nostaa jonkin verran, muttei merkittävästi, perheen todennäköisyyttä saada toinen lapsi, jolla on 1q44-mikrodeleetio-oireyhtymä. Usein sukusolumosaikismista johtuvan oireyhtymän toistumistodennäköisyydeksi annetaan noin 1 % eli yksi lapsi sadasta. Lisää sukusolumosaikismista voit halutessasi lukea lisää Harvinaiskeskuksen sivuilta kohdasta 70 kysymystä ja vastausta perimästä ja perinnöllisyydestä: Mosaiksimi.

Joskus 1q44-deleetio-oireyhtymän taustalla on harvinainen kromosomitranslokaatio. Siinä kahden tai useamman kromosomien alueiden paikat vaihtavat sijantiaan keskenään. Jos kromosomimateriaalin määrä pysyy ennallaan puhutaan tasapainoisesta translokaatiosta, joka ei usein aiheuta oireita. Jos kromosomimäärässä sen sijaan tapahtuu muutosta, kyseessä on epätasapainoinen translokaatio. Erityisesti kromosomien päät ovat alttiita translokaatioille. Jos lapsen 1q44-deleetio johtuu translokaatiosta, vanhemmalla on todennäköisesti perimässään tasapainossa oleva translokaatio, joka on periytynyt lapselle epätasapainoisessa muodossa eli tässä alue 1q44 on hävinnyt. Haltessasi voit lukea translokaatioista lisää Harvinaiskeskus Norion sivuilta kohdasta Syventävää tietoa perimästä ja perinnöllisyydestä: kromosomitason muutokset: ” Millainen kromosomin rakennemuutos on translokaatio?”

Perhe voi halutessaan keskustella perinnöllisyysneuvonnassa oireyhtymän toistumistodennäköisyydestä jo ennen seuraavan mahdollisen raskauden alkua. Harvinaiskeskus Norion sivuilta löytyy tietoa myös perhesuunnittelusta, tilanteissa, joissa perheessä on mahdollisesti kohonnut todennäköisyys johonkin harvinaissairauteen: Perhesuunnittelu ja raskaus. Kaikista näistä aiheista voi myös keskustella ilman lähetettä ja veloituksetta Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajan kanssa. Yhteystiedot keskustelutukeen ja neuvontaan löydät tämän julkaisun lopusta.

Yleisyys

Kromosomin 1q44-mikrodeleetio-oireyhtymän yleisyys maailmalla on alle yksi tapaus miljoonaa elävänä syntynyttä lasta kohden (<1 : 1 000 000). Lääketieteellinen kirjallisuus on kuvannut ainakin 50 henkilöä, joilla on tämä kromosomimuutos. 1q44-mikrodeleetio-oireyhtymä on yhtä yleinen sekä naisilla että miehillä.

Diagnoosi ja hoito

Kromosomin 1q44-mikrodeleetio-oireyhtymän yksittäiset oireet ja löydökset voivat viitata kromosomimuutokseen. Tämän vuoksi oikea diagnoosi asetetaan perimäntutkimusten avulla. Perimäntutkimukset tehdään verinäytteestä ja vastausten saaminen kestää yleensä pari kuukautta.

Diagnoosin saaminen lopettaa oireiden syiden etsimisen erilaisin tutkimuksin ja auttaa arvioimaan oireyhtymän periytymistodennäköisyyttä muilla perheessä tai lähisuvussa ja antaa tärkeää tietoa mahdollisen perhesuunnittelun tueksi.

Kromosomin 1q44-mikrodeleetiota ei voida parantaa, mutta sen aiheuttamia yksittäisiä oireita pystytään hoitamaan. Puhe-, fysio- ja toimintaterapia ovat hyödyllisiä ja tukevat lapsen oppimista. Mahdollisen epilepsian hoito pyrkii kohtauksettomuuteen, kohtaustiheyden harventamiseen tai kohtauksien lievittymiseen. Elinikäinen oppimisen tukeminen on tarpeen monilla. Perheen tuki on tärkeää.

Ennuste

Oireyhtymään ei kirjallisyyden mukaan liity henkeä uhkaavia komplikaatioita.

Historia

Ensimmäinen julkaisu 1q4-mikrodeleetiosta ilmestyi vuonna 1976.

Kokemustietoa

Kokemustietoa 1q44-mikrodeleetiosta löytyy Tukiliiton Tarinat-osiosta Harvinaiset haku-suodatuksella: Joonalta puuttuu kromosomin palanen

Onko sinulla omakohtaista kokemusta tästä diagnoosista? Keräämme kokemustietotarinoita, ja sinäkin voit osallistua. Lue lisää Kokemustietoa-sivulta.

Tukipalvelut

Harvinaiskeskus Noriosta voi tiedustella vertaistukea. Lue lisää Vertaistuki-sivultamme.

Harvinaiskeskus Norion perinnöllisyyshoitajaan voi ottaa yhteyttä, kun haluaa keskustella perimään tai harvinaissairauksiin liittyvistä asioista. Lue lisää Keskustelutuki ja ohjaus -sivultamme tai soita 044 5765 439.

Tukiliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa erilaisista palveluista: Tuki ja neuvot.

Facebookissa on sivusto Ainutlaatuiset Info, joka välittää tietoa harvinaisista kromosomipoikkeavuuksista. Facebookissa Ainutlaatuisilla on myös perheille tarkoitettu oma suljettu ja salainen keskusteluryhmä. Halutessasi voit liittyä keskusteluryhmään lähettämällä viestin Info-sivun ylläpitoon.

Aiheesta muualla

Genetic and Rare Diseases Information Center (GARD): 1q44 microdeletion syndrome

RareChormo.org, Unique: 1q4 deletions: from 1q42 and beyond

Tung Y., Lu H., Lin W., Huang T., Kim S., Hu G., Zhang G., Zheng G.. Case Report: Identification of a de novo microdeletion 1q44 in a Patient With Seizures and Developmental Delay. Frontiers in Genetics, 2021. DOI https://doi.org/10.3389/fgene.2021.648351

Lähteet

Orphanet: 1q44 microdeletion syndrome

Julkaistu ensimmäisen kerran Harvinaiskeskus Norion sivuilla 24.3.2022.